Suomen metsäkeskus

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla havaittu männyn harmaakaristetta, kuusen suopursuruostetta ja ruskomäntypistiäisen toukkia

Jaa

Metsäammattilaiset ja metsänomistajat ovat ottaneet kesän 2017 aikana yhteyttä Suomen metsäkeskukseen ja ilmoittaneet erilaisista metsiä vaivaavista sieni- ja hyönteistuhoista.

Aivan viime viikkoina 10 – 20 -vuotiaissa männyn taimikoissa on tavattu männyn harmaakaristetta. Sienitauti vaivaa ennen kaikkea viljaville maapohjille perustettuja männyn taimikoita. Alkuvaiheessa kariste ruskettaa männyn neulasia. Ne muuttuvat harmaiksi ja putoavat maahan tänä syksynä tai ensi keväänä.

Harmaakaristeen vaivaamissa taimikoissa puukohtaiset erot voivat olla hyvinkin suuria. Osa taimista on aivan vihreitä, kun toiset voivat olla hyvinkin ruskeita tai harmaita. Harmaakariste ei onneksi tapa männyn taimia, koska puiden kasvupisteet säilyvät vahingoittumattomina. Neulasten väheneminen aiheuttaa kasvutappioita.

Kuusen suopursuruostetta myös eteläisemmässä Suomessa

Kuusia on tänä kesänä vaivannut kuusen suopursuruoste myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja muualla eteläisemmässä Suomessa. Yleensä kuusen suopursuruoste vaivaa Lapin kuusikoita.

Kuusen suopursuruoste on sienitauti, joka alkukesällä värjää kuusen tuoreimman neulaskerran kelta-oranssin väriseksi. Myöhemmin neulaset muuttuvat ruskeiksi ja varisevat maahan. Kuusen suopursuruoste on sinänsä vaaraton vaiva. Sen aiheuttamat kasvutappiotkin jäävät yleensä hyvin lieviksi.

Ruskomäntypistiäisen toukkia havaittu pieniä määriä

Eri puolilla Etelä-Pohjanmaata on havaittu pieniä määriä ruskomäntypistiäisen toukkia. Tänä kesänä toukkien määrä on ollut vielä vähäinen, eikä lievällä syönnillä ole käytännössä ollut vaikutusta puiden kasvuun.

Ruskomäntypistiäisen toukka syö männyistä vanhemmat neulaskerrat, mutta jättää tuoreimman neulaskerran koskematta. Männyt eivät kuole, mutta useampana vuotena tapahtuva paha neulasten syönti aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita.

On mahdollista, että kesällä 2018 ruskomäntypistiäisen toukkien määrä ja neulasten syönti lisääntyvät. Pistiäisen luontaiset viholliset, kuten virukset, voivat myös tuhota ruskomäntypistiäiskannan. Edellisen kerran sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan männiköissä oli laajoja ruskomäntypistiäisen aiheuttamia neulastuhoja vuosina 2008 - 2010. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla syönti oli paikoin ankaraa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Pajula
johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
050 3140 377

Tietoja julkaisijasta

Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskus



https://www.metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen metsäkeskus

Korjuukelpoisuuskartat helpottavat puunkorjuun suunnittelua13.11.2017 10:00Tiedote

Suomen metsäkeskuksen uudet korjuukelpoisuuskartat helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua. Metsäkoneyrittäjät voivat tarkastaa kartoilta, missä maasto kantaa korjuukalustoa. Myös maasto- ja puustovauriot vähenevät, kun korjuutöitä tehdään keliolosuhteiltaan sopivissa kohteissa. Korjuukelpoisuuskarttoja on kehitetty yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä –kärkihankkeessa. Kartat on tuottanut Arbonaut Oy.

Drivningsduglighetskartor underlättar planeringen av virkesdrivningen13.11.2017 10:00Tiedote

Finlands skogscentrals nya drivningsduglighetskartor underlättar virkesdrivningen året om och planeringen av den. Skogsmaskinföretagare kan på kartorna kontrollera var terrängen är stark nog för att bära drivningsmaskinerna. Också terräng- och beståndsskadorna minskar när drivningsarbetet görs på objekt som till föret är lämpliga för det. Drivningsduglighetskartorna har utvecklats tillsammans med skogsbranschens aktörer i spetsprojektet Fram för trä och nya skogsprodukter. Kartorna har producerats av Arbonaut Oy.

Metsänomistajien luonnonhoitotavoitteet esiin uudella työkalulla7.11.2017 10:00Tiedote

Suuri osa metsänomistajista haluaa vaalia luontoarvoja omissa metsissään, mutta tarvitsee päätöstensä tueksi tietoa ja ammattilaisten näkemystä sopivista luonnonhoidon menetelmistä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Monimetsä-hankkeessa kokeillaan toimintamallia, jossa metsäammattilaiset selvittävät metsänomistajien luontotoiveita ja havainnollistavat talousmetsien luonnonhoidon keinoja uuden tarkistuslistan ja neuvontatyökalun avulla.

Skogsägarens naturvårdsmål kartläggs med nytt verktyg7.11.2017 10:00Tiedote

De flesta skogsägare vill värna om naturvärdena i sin skog, men behöver information och skogsexperters syn på naturvårdsmetoder som stöd för sina beslut. I projektet Monimetsä finansierat av Jord- och skogsbruksministeriet prövar man en verksamhetsmodell där skogsproffsen kartlägger skogsägarnas naturönskemål och åskådliggör naturvårdsmetoderna i ekonomiskogarna med en ny checklista och ett nytt rådgivningsverktyg.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme