Suomen metsäkeskus

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla havaittu männyn harmaakaristetta, kuusen suopursuruostetta ja ruskomäntypistiäisen toukkia

Jaa
Metsäammattilaiset ja metsänomistajat ovat ottaneet kesän 2017 aikana yhteyttä Suomen metsäkeskukseen ja ilmoittaneet erilaisista metsiä vaivaavista sieni- ja hyönteistuhoista.

Aivan viime viikkoina 10 – 20 -vuotiaissa männyn taimikoissa on tavattu männyn harmaakaristetta. Sienitauti vaivaa ennen kaikkea viljaville maapohjille perustettuja männyn taimikoita. Alkuvaiheessa kariste ruskettaa männyn neulasia. Ne muuttuvat harmaiksi ja putoavat maahan tänä syksynä tai ensi keväänä.

Harmaakaristeen vaivaamissa taimikoissa puukohtaiset erot voivat olla hyvinkin suuria. Osa taimista on aivan vihreitä, kun toiset voivat olla hyvinkin ruskeita tai harmaita. Harmaakariste ei onneksi tapa männyn taimia, koska puiden kasvupisteet säilyvät vahingoittumattomina. Neulasten väheneminen aiheuttaa kasvutappioita.

Kuusen suopursuruostetta myös eteläisemmässä Suomessa

Kuusia on tänä kesänä vaivannut kuusen suopursuruoste myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja muualla eteläisemmässä Suomessa. Yleensä kuusen suopursuruoste vaivaa Lapin kuusikoita.

Kuusen suopursuruoste on sienitauti, joka alkukesällä värjää kuusen tuoreimman neulaskerran kelta-oranssin väriseksi. Myöhemmin neulaset muuttuvat ruskeiksi ja varisevat maahan. Kuusen suopursuruoste on sinänsä vaaraton vaiva. Sen aiheuttamat kasvutappiotkin jäävät yleensä hyvin lieviksi.

Ruskomäntypistiäisen toukkia havaittu pieniä määriä

Eri puolilla Etelä-Pohjanmaata on havaittu pieniä määriä ruskomäntypistiäisen toukkia. Tänä kesänä toukkien määrä on ollut vielä vähäinen, eikä lievällä syönnillä ole käytännössä ollut vaikutusta puiden kasvuun.

Ruskomäntypistiäisen toukka syö männyistä vanhemmat neulaskerrat, mutta jättää tuoreimman neulaskerran koskematta. Männyt eivät kuole, mutta useampana vuotena tapahtuva paha neulasten syönti aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita.

On mahdollista, että kesällä 2018 ruskomäntypistiäisen toukkien määrä ja neulasten syönti lisääntyvät. Pistiäisen luontaiset viholliset, kuten virukset, voivat myös tuhota ruskomäntypistiäiskannan. Edellisen kerran sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan männiköissä oli laajoja ruskomäntypistiäisen aiheuttamia neulastuhoja vuosina 2008 - 2010. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla syönti oli paikoin ankaraa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Pajula
johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
050 3140 377

Tietoja julkaisijasta

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen metsäkeskus

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye