Etelämanner, Huippuvuoret ja jään tuntematon dynamiikka
Tiivistyneen jään kerrokset peittävät kymmentä prosenttia maapallon maapinta-alasta. Ne eivät sula pois kesän aikana, ja ne virtaavat oman painonsa alla. Jäähyllyt ja lakijäätiköt muodostavat suuren osan näistä jäätiköiksi kutsutuista jäämassiiveista.
- Näitä jäätiköitä tutkitaan hyödyntämällä tietokoneohjelmia, jotka matemaattisten yhtälöiden mukaan kuvaavat jään fysikaalisia prosesseja, kertoo Helsingin yliopistossa 13.2. väittelevä Yongmei Gong.
Hänen aikomuksenaan on uusien tutkimusten avulla parantaa numeeristen mallien käyttöä jäätikkötutkimuksessa.
Kuinka Etelämantereen jääpeite muuttuu?
Yongmei Gong on väitöskirjaansa varten käyttänyt numeerisia malleja tutkiakseen, kuinka Etelämantereen jääpeite muuttuu seuraavien 100 – 200 vuoden aikana ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sekä sitä, mikä laukaisee arktisen lakijäätikön muutoksen pitkästä rauhallisen virtauksen kaudesta verrattain lyhytaikaiseen, nopeaan virtaustapahtumaan.
Numeerista jään virtauksen mallia Yongmei Gongin väitöstyössä käytetään valumajärjestelmän muutosten tutkimiseen. Malli ottaa huomioon lumen kertymisen ja jäätikön pohjan sulamisen ilmastomalleista saatujen pakotteiden puitteissa.
Itäisen Etelämantereen yksi suurimmista valumajärjestelmistä on Lambertin jäätikkö – Ameryn jäähylly (Lambert Glacier – Amery Ice Shelf, LG-AIS). Ameryn jäähylly käy tällä hetkellä läpi vakaata ja luonnollista virtauskautta poikien jäävuoria mereen. Ilmastonmuutoksen myötä tämän valumajärjestelmän kohtalo seuraavan 100 – 200 vuoden aikana on kuitenkin avoin.
- Tulokset osoittavat, että vaikka Ameryn jäähylly saattaa sulaa merkittävästi, LG-AIS -virtausjärjestelmä pysyy vakaana myös 2100- ja 2200-luvuilla. Myös jäämassan nettotuotto valtamereen tulee olemaan melko vähäistä, joten sen vaikutus merenpinnan korkeuteen on pieni, väittelijä sanoo.
Huippuvuorilla lakijäätikön virtaus on kiihtynyt portaittaisesti kesän sulamiskauden loputtua
Huippuvuorten Austfonnan Basin 3 -lakijäätikön uskotaan olevan ajoittaisen nopean virtaustyypin jäätikkö. Siinä vallitsee pitkäaikainen, hidas virtaus, jonka lyhyet, hyvin nopean virtauksen kaudet väliin katkaisevat.
- Kahta eri jäävirtausmallia käyttäen olen yrittänyt selittää niitä mekanismeja, jotka vaikuttivat vuonna 2011 alkaneeseen liikkeen nopeutumiseen. Tulokset osoittavat, että jäätikön pohjan liike vaikuttaa voimakkaasti kiihtyvään virtaukseen ja hyvin todennäköisesti siihen vaikuttaa myös jäätikön alla sijaitsevan sedimentin muovautuminen ja jäätikön alainen hydrologia, Yongmei Gong sanoo.
Tämän jäätikön virtaus on sitten vuoden 2008 kiihtynyt portaittaisesti jokaisen kesän sulamiskauden päätyttyä. Diskreettiä partikkelimallia, joka jakaa mallijäätikön pieniin partikkeleihin ja kykenee tuottamaan syviä halkeamia mallijäätikköön, käytetään portaittaisen kiihtymisen selittämiseen. Tämä malli tuottaa sellaisten halkeamien sijainnit, jotka voisivat toimia virtauskanavina sulamisvedelle ja viedä tätä jäätikön pohjan hydrologiseen järjestelmään.
Mahdollisiksi selityksiksi portaittaiselle kiihtymiselle voidaan antaa joko sulamisveden liukastava vaikutus jäätikön pohjassa - tai sitten jäätikön pohjaan kertyneen veden kelluttava vaikutus.
Yongmei Gong väittelee Helsingin yliopistossa 13.2.2018 otsikolla “Ice flow modeling of ice shelves and ice caps”. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231173
Kuvat:
Jäätiköistä syntyviä jäävuoria, kuvaaja: Yongmei Gong
Yongmei_Gong1.jpg: Yongmei Gong kenttätöissä Grönlannissa, kuvaaja: Solveig Havstad Winsvold
Yongmei_Gong2.jpg: Yongmei Gong ottamassa jäänäytteitä Grönlannissa, kuvaaja: Solveig Havstad Winsvold
YouTube video “Glacier surge: Austfonna, Svalbard, 2011–2016”, NorskPolarinstitutt: https://www.youtube.com/watch?annotation_id=annotation_836906983&feature=iv&src_vid=LGckfBq7wiQ&v=38S7VGncI74
Yhteystiedot:
Yongmei Gong, yongmei.gong@helsinki.fi, tel. +358 50 448 7092
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-TenhuScience communicator
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme