Helsingin yliopisto

Etenevä rasvamaksatauti tulisi napata kiinni jo varhaisvaiheessa

Jaa

Kolmen rasvamaksatautia koskevan väitöstutkimuksen tulosten perusteella terveyskeskuksissa tulisi ottaa käyttöön yksinkertainen verikoe rasvamaksataudin etenevien muotojen varhaiseksi diagnosoimiseksi, esittää professori Hannele Yki-Järvinen.

Elastografia paljastaa maksan sidekudoksen.
Elastografia paljastaa maksan sidekudoksen.

Rasvamaksatauti, joka ei johdu alkoholista (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD), on yleisin maksasairaus länsimaissa. Tautia on kaksi tavallista muotoa, joista toinen johtuu lihavuudesta ja alentuneesta insuliiniherkkyydestä (insuliiniresistenssistä) ja toinen yleisestä tautia aiheuttavasta PNPLA3-rasvamaksageenistä.

Suomessa on ajateltu yleisesti, että suomalaisten maksat tuhoaa enimmäkseen alkoholi ja ettei rasvamaksatauti koske meitä. Tauti on kuitenkin jäänyt piiloon, koska sen varhaiseksi toteamiseksi ei ole ollut olemassa menetelmiä, kuten verikokeita tai kuvantamistutkimuksia. Suomessa on tehty viimeisten vuosien aikana jo 20 maksansiirtoa rasvamaksataudin vuoksi, ja ongelma pahenee koko ajan.

Professori Hannele Yki-Järvisen tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa on tutkinut rasvamaksatautia jo pitkään. Nyt ryhmän sisältä valmistuu lyhyen ajan sisällä kolme aiheeseen liittyvää väitöskirjaa: LL Elina Isokuortin väitöstilaisuus oli 28.10.2017 (väitöstiivistelmä), LL Jenni Hyysalo väittelee 16.12. ja LL Susanna Lallukka 13.1.2018.

VIIDELLÄ PROSENTILLA 45-74-VUOTIAISTA ON EDENNYT RASVAMAKSATAUTI

Suomalaisessa väestötutkimuksessa rasvamaksataudin edenneen muodon (NASH) esiintyvyys oli samaa luokkaa kuin muualla länsimaissa: noin viidellä prosentilla 45-74 -vuotiaista on NASH. Näillä potilailla on moninkertainen riski kehittää maksakirroosi verrattuna potilaisiin, joilla on pelkkä rasvamaksa.

NASH-potilaat voidaan tunnistaa yksinkertaisella verestä tehtävällä testillä, johon kuuluvat maksan toimintakoe, insuliiniresistenssin mittaus ja geenitesti. Pelkkä rasvamaksa voidaan tunnistaa luotettavasti insuliiniherkkyyttä mittaavalla testillä. Isokuortin väitöstutkimuksessa kehitettiin myös toinen veritesti rasvamaksan toteamiseen.

Potilailla, joilla on lihavuuteen liittyvä rasvamaksa, on huomattava riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä johtuu osittain siitä, että rasvainen maksa tuottaa liikaa veren hyytymistä lisääviä tekijöitä. Yhdentoista vuoden seurantatutkimuksessa todettiin, että kolmasosalle rasvamaksapotilaista kehittyi maksaan sidekudosta, joka edeltää maksakirroosin kehittymistä. Sidekudoksen lisääntyminen todettiin elastografiaksi kutsutulla kuvantamismenetelmällä; siinä potilas kuvataan MRI-laitteella samalla kun maksaan kohdistetaan paineaalto erillisen laitteen avulla.

– Näiden kolmen väitöstutkimuksen tulosten perusteella terveyskeskuksissa tulisi ottaa käyttöön yksinkertainen verikoe rasvamaksataudin etenevien muotojen varhaiseksi diagnosoimiseksi, professori Hannele Yki-Järvinen sanoo. – Jos potilaan tulos rasvamaksatautia mittaavassa verikokeessa on poikkeava, hänelle tulisi tehdä erikoissairaanhoidossa elastografia-tutkimus.

 

Väittelijöiden yhteystiedot:

elina.isokuortti@helsinki.fi
jenni.hyysalo@gmail.com
susanna.lallukka@helsinki.fi

Professori Hannele Yki-Järvisen yhteystiedot:
hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi

Lisää aiheesta: Tutkimuskohteena maailman yleisin maksasairaus

************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Kuvat

Elastografia paljastaa maksan sidekudoksen.
Elastografia paljastaa maksan sidekudoksen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme