Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Alueelliset erot Suomessa pienentyneet

Jaa

Tuoreen selvityksen mukaan maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa viime vuosina kaventuneet. Tämä koskee niin tuottavuutta ja työllisyysastetta kuin asukasta kohden laskettua tuotantoakin. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet. Suomen alue-erojen kehitys poikkeaa vertailukohtina käytetyistä Saksasta ja Italiasta. Näissä erot ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet vähemmän.

Tutkija Paolo Fornaro, ETLA
Tutkija Paolo Fornaro, ETLA

Tänään julkaistavan ETLA Muistion mukaan talouden dynamiikassa on yhä maakuntien välillä eroja, joskin ne ovat vuosien varrella kaventuneet selvästi.

Tutkija Paolo Fornaro on tarkastellut Suomen maakuntien välisiä eroja talouden kehityksessä vuosina 2000-2015. Tarkastelussa olivat muutokset BKT:ssa, tuottavuudessa, työllisyydessä ja palkoissa. Vertailukohtana hän on käyttänyt Saksaa ja Italiaa, joissa maiden sisäiset alueelliset erot ovat huomattavasti Suomea suuremmat.

-        Tuloksista saatu kuva on hyvin mielenkiintoinen. Maakuntien taloudellisen tilan koheneminen ja läheneminen toisiaan ylipäänsä on positiivista, mutta palkkojen divergenssi, hajautuminen, voi osoittautua pitkällä aikavälillä ongelmalliseksi, Fornaro pohtii.

Vertailussa Uusimaa ja Kainuu ovat yhä maakuntien ääripäät. Vuonna 2015 asukasta kohti laskettu BKT oli Uudellamaalla 30 prosenttia korkeampi kuin EU15-vertailuryhmällä. Kainuussa vastaava luku oli puolestaan 30 prosenttia verrokkiryhmää alempi. EU15-maat ovat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxembourg, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Britannia.

BKT ja työllisyysaste korreloivat maakunnissa selvästi, ja niiden alueelliset erot ovat kaventuneet. Tutkija selittää tätä muun muassa muuttoliikkeellä. Kasvukeskukset vetävät puoleensa väkeä muualta Suomesta, jolloin myös alueen ikärakenne nuorenee. Väestöä menettävissä maakunnissa väestö painottuu enemmän ikääntyneisiin, joiden työllisyysaste on alhainen.

Fornaron mukaan yhteys alueellisen tuottavuuden ja palkkojen välillä on vahvempi kuin tuottavuuden ja työllisyyden välinen yhteys. Vertailun korkeimmat palkat löytyvät Uudeltamaalta, ja alhaisimmat Kainuusta, niin vuonna 2000 kuin vuonna 2015. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Kainuun työllisyys on vertailussa käytettyjen mittareiden valossa (2015 data) korkeammalla kuin alueen tuottavuustaso antaisi odottaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta (BIBU). Siinä selvitetään, kuinka globaalit muutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Hankkeessa tutkitaan muun muassa, miten poliittiset arvot ja äänestäminen on muuttunut eri alueilla Suomessa rakennemuutoksen ja kaupungistumisen myötä.

Fornaro, Paolo ”Finnish regional economic inequalities and their dynamics” (ETLA Muistio 68)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkija Paolo Fornaro, ETLA
Tutkija Paolo Fornaro, ETLA
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Toimialakatsaus povaa kasvukauden jatkuvan niin teollisuudessa kuin palveluissakin29.5.2018 08:00Tiedote

Etlan tänään julkistaman Toimialakatsauksen mukaan koneiden ja laitteiden tuotanto Suomessa on piristynyt tuntuvasti ja metallituotteiden tuotanto kasvaa nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Moottoriajoneuvojen ja telakkateollisuuden erittäin hyvän tilauskannan ansiosta kulkuneuvoteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna yli 20 prosenttia. Myös paperiteollisuuden tuotanto kasvoi alkuvuonna EU-maiden keskimääräistä vauhtia kovemmin.

Henkilödatan hyödyntäminen nostaa selvästi yritysten arvoa – muuttuuko arvon luonti EU:n tietosuoja-asetuksen myötä?25.5.2018 06:00Tiedote

Patenttisalkut ovat nostaneet suurten teknologiayritysten arvoa vuosina 2007-2014 erityisesti niiden henkilötietoja hyödyntävien teknologioiden osalta, jotka liittyvät käyttäjien paikantamiseen tai sijaintiin liittyviin palveluihin. Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan myös henkilötietoa hyödyntävillä tekoälypatenteilla on vahva yhteys yritysten arvoon. Tästä päivästä sovellettavan EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n vaikutusta yritysten arvonluontiin henkilödatasta ei vielä kyetä arvioimaan.

ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa23.5.2018 09:00Tiedote

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä.

Tutkijaryhmä EU:n budjettirahoituksen uudistamisesta: Suomen edistettävä ympäristö- ja yhteisöverojen harmonisointia3.4.2018 10:00Tiedote

Suomalainen tutkijaryhmä on analysoinut EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme