Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla arvioi: Nato-jäsenyys turvaisi Suomen asemaa investointikohteena

Jaa

Venäjän hyökkäyssodan välittömät talousvaikutukset ovat näillä näkymin jäämässä pieniksi, mutta tilanne voi kuitenkin pahentua. Jos Saksa kääntyy nopeasti energian tuonnin lopettamiseen Venäjältä, ja Kiinassa pandemia pahenee tai Yhdysvallat epäonnistuu rahapolitiikan kiristyksessään, voi taantuma uhata vielä tänä vuonna Eurooppaa ja koko maailmantaloutta, arvioi Etla. Uhkakuvat korostavat tarvetta kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota talouskasvun turvaamiseen Suomessa. Nato-jäsenyys mitä todennäköisimmin turvaisi Suomen asemaa investointikohteena, toteaa Etla lausunnossaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle ja talousvaliokunnalle.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle: ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022 vp)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muuttaa Suomen turvallisuustilannetta sekä suoraan että välillisesti muun muassa talouden kautta. Kun talous kärsii, puolustuksen ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen vaikeutuu. Kommentoimme seuraavassa sodasta syntyviä talousvaikutuksia, jotka voivat heijastua Suomen turvallisuuteen ja vakaaseen kehitykseen. Sota synnyttää omat reaktionsa, mutta ne yhdistyvät myös meneillään olevaan koronapandemiasta toipumiseen.

Lyhyt aikaväli

Sodan välittömät talousvaikutukset ovat jäämässä näillä näkymin pieniksi, vaikka ulkomaankauppa sotaa käyvien maiden kanssa on vähentynyt, inflaatio kiihtynyt ja talousluottamus heikentynyt. Osakkeet ovat globaalisti palautuneet shokista ja talouselämän luottamusindeksit ovat pysyneet koronasta toipumisen ylläpitäminä kohtuullisen hyvinä. Korot ovat lähteneet nousuun, mikä tarkoittaa sitä, että rahoitusmarkkinoilla hinnoitellaan enemmän pakotteista johtuvaa inflaation kiihtymistä kuin sodan uhkaa.

Sotaa käyvien maiden rooli maailmantaloudessa on sen verran pieni, että Suomi on näillä näkymin välttämässä taantuman eikä talouskasvu ole hidastumassa kuin prosenttiyksikön ennen sotaa tehtyihin ennusteisiin verrattuna.

Tilanne voi kuitenkin pahentua. Sodan eskaloituminen vaarallisempien aseiden käyttöön Ukrainassa tai Euroopan kyberturvallisuuden heikentämiseen esimerkiksi internet-kaapeleihin hyökkäämällä voisi nopeasti muuttaa tilannearviota pahemmaksi.

Myös Saksan kääntyminen nopeaan energian tuonnin lopettamiseen Venäjältä, yhdessä esimerkiksi Kiinan pahenevan pandemian kanssa, voi tuoda vielä tänä vuonna taantuman Euroopan lisäksi laajemminkin maailmantalouteen. Se puolestaan voisi synnyttää sellaisia jälkiseurauksia, jotka muuttaisivat olennaisesti myös Suomen talouden näkymiä.

Tilannetta pahentaisi samanaikainen Yhdysvaltojen epäonnistuminen omassa rahapolitiikassaan. Pakotteet ja sotaa käyvien maiden viennin häiriintyminen kiihdyttävät jo ennestään koronasta toipumisen nopeuttamaa hintojen nousua. Muutos on niin voimakas, että keskuspankkien on pakko reagoida.

Inflaation kiihtyminen on huolestuttavaa vasta sitten, kun se yhdistyy rahapolitiikan liian nopeaan kiristämiseen. Pelkkä inflaation ja talouskasvun välinen yhteys on taloushistoriassa erittäin heikko. Vasta kymmenien prosenttien inflaation on havaittu selvästi haittaavan talouskasvua.

Merkittävä kysymys on, kuinka paljon myöhässä Yhdysvaltojen keskuspankki on rahapolitiikan normalisoinnissa, ja ajautuuko FED kiristämään rahapolitiikkaa liiankin nopeasti. Se toisi itse aiheutetun taantuman ainakin Yhdysvaltoihin, ja sitä kautta myös Euroopan talouskasvun näkymät heikkenisivät. Viimeisen 60 vuoden aikana Yhdysvalloissa ovat palkat nousseet yhtä nopeasti ja työttömyysaste ollut yhtä alhainen kuin nyt kahdeksan kertaa, ja joka kerta seurauksena on ollut taantuma. Euroopassa inflaatio on kiihtynyt vähemmän, eikä keskuspankilla ole vastaavaa kiirettä rahapolitiikan kiristämisessä.

Stagflaatio ja stagnaatio

Jos nopea inflaatio pitkittyy ja yhdistyy hitaaseen talouskasvuun, puhutaan stagflaatiosta. Viimeksi, ja toistaiseksi ainoan kerran, stagflaatio on vaivannut laaja-alaisesti maailmantaloutta 1970-luvulla. ETLA ei näe stagflaation paluuta suurena uhkana, sillä maailmantalous on täysin erilainen kuin 1970-luvun alussa hajonneen Bretton Woodsin jälkimaininkien globaali ympäristö. Myös riippuvuus öljystä on vähentynyt teknologisen kehityksen ansiosta.

Nykyään globalisaatio on tehnyt talousjärjestelmästä notkeamman, sääntely on tarkoituksenmukaisempaa, keskuspankit ovat pitäneet yllä uskottavaa inflaatiokontrollia jo pitkään, eikä siten 1970-luvun tapaisia inflaatio-odotuksia pääse kovin helposti syntymään. Myös työntekijöiden neuvotteluvoima on globaalissa maailmassa pienempi kuin suljetummalla 1970-luvulla, mikä pienentää palkkaspiraalin todennäköisyyttä.

Ennemminkin tilannetta voisi kuvata paluulla 1940-luvulle, jolloin oli kärsitty sodanaikaisista toimitusvaikeuksista, miehet etsivät sopivaa työtä rintamalta palattuaan ja jälleenrakennuksen ja pakkosäästämisen vuoksi maailmassa oli paljon patoutunutta kysyntää. Seurauksena oli inflaatio mutta myös nopea talouskasvu.

Sodan ja pakotteiden pysyminen nykyisessä vakavuudessaan ei estä maailmantaloutta kasvamasta lähivuosina, joten ETLA uskoo ennemminkin inflaatiosysäykseen ja talouskasvuun kuin spiraalimaisesti nousevaan inflaatioon ja sen vuoksi kasvun pysähtymiseen.

Vaikka koronasta toipuminen ja pakotteet tuovat pääosin tilapäisen inflaatiosykäyksen, sodan myötä kiihtyvä vihreä siirtymä ja turvallisuusinvestoinnit voivat pitkittää inflatorista aikaa. Harvinaisia metalleja ja raaka-aineita tarvitaan tuotannossa yhä enemmän ja siksi myös niiden hintoihin kohdistuu laajoja paineita.

Korot palaavat todennäköisesti pysyvämmin positiivisiksi, vaikkakin historiaan verraten kohtuullisen matalalle tasolle. Näin ollen sekulaarinen stagnaatio eli hitaan kasvun ja nollakorkojen aika voisi loppua koronasta ja sodasta irtautumisen vaiheeseen. Korkomarkkinoiden normalisoituminen olisi hyvä uutinen taloudelle.

Suuren valtion aikakausi

Sekä vihreässä siirtymässä että turvallisuuspolitiikassa on valtiolla merkittävä rooli. Puolustus on lähtökohtaisesti julkisen sektorin tehtävä, ja fossiilisesta energiasta irtautumisessa puolestaan on perusteltua ylläpitää julkisen sektorin ote, jotta teknologinen kehitys suuntautuu riittävän voimakkaasti vihreään siirtymään. Nämä kuitenkin synnyttävät huolen siitä, että valtion rooli kasvaa liian suureksi. Toisen maailmansodan jälkeinen valtion suuri rooli johti ylisääntelyyn ja sen purkamiseen 1980-luvulta alkaen. Nyt on varottava tämän kehityksen uusiutumista.

Vihreä siirtymä tai puolustusmenojen lisäys eivät kuitenkaan väistämättä johda hitaaseen talouskasvuun. Vihreä siirtymä voi nopeuttaa teknologista kehitystä. Samoin turvallisuusmenojen lisäys voi nostaa talouskasvua, jos siihen käytetty raha ohjautuu talouden kannalta tuottavampaan toimintaan kuin vaihtoehtoinen käyttö esimerkiksi julkisissa palveluissa, joissa tuottavuuskasvu on perinteisesti hidasta. Turvallisuuden aloilla tehdyt innovaatiot voivat nopeuttaa tuottavuutta muuallakin taloudessa, ja puolustukseen liittyvät julkiset tutkimus- ja kehitystoiminnan tuet näyttävät tutkimusten mukaan lisäävän yksityisen sektorin T&K-toimintaa.

Turvallisuustoimien hyödyt tosin perustuvat siihen, että kysyntä ohjautuu oman maan toimintaan. Suomessa on vähän suoranaista ase- ja puolustusteollisuutta, mutta erimerkiksi kyber- ja muilla turvallisuusaloilla suomalaista tuotantoa on enemmän.

Lisääntyvät julkiset panostukset vihreään siirtymään ja turvallisuuteen eivät rahoita itse itseään, joten niihin on löydyttävä rahoitusta. Suomi on jo niin voimakkaalla velkauralla, että rahoitusta ei voi jättää velkaantumisen varaan. Parasta olisi luonnollisesti rahoituksen kerääminen talouskasvua kiihdyttävällä politiikalla. Sikäli kun kasvu ei kiihdy riittävästi, julkisia panostuksia on karsittava (menoja vähentämällä tai veroja kiristämällä) laaja-alaisesti puolustuksen ja vihreän siirtymän ulkopuolelta.

Julkisen talouden ote on kasvamassa myös EU-tasolla. Koronan perusteella aloitettu yhteisvelka saanee jatkoa vihreän siirtymän, puolustuksen ja huoltovarmuuden lisäämisen nimissä. Joidenkin jäsenvaltioiden oma finanssipoliittinen liikkumavara on velkaantumisen myötä niin rajoitettu, että EU:n yhteisvelan lisäämiselle löytyy paljon perustelijoita.

Muita uhkakuvia

Talouden turvallisuus kärsisi merkittävimmin, jos sota johtaisi euro- tai finanssikriisiin. Näin ei näytä olevan käymässä, vaikka velkaantuneisuus onkin kasvanut. Eurooppalaisten pankkien vastuut Venäjällä ovat kokonaisuudessaan maltilliset. Italian ennestään hauras pankkisektori on jälleen heikoin lenkki. Itävallan pankkien vastuut ovat EU-maiden suurimmat, mutta Itävallan talous kestää riskit paremmin kuin Italian.

Yllätykset kuitenkin ovat mahdollisia, jos Italian pankit kärsivät tappioita Venäjä-toiminnoistaan samalla, kun keskuspankit imevät ylimääräistä likviditeettiä markkinoilta ja nostavat korkoja. Se voi pahentaa pankkien tilannetta, sillä korkotason nousu voi vaikeuttaa valtion lainanhoitoa. Onhan Italian pankeilla merkittävästi hallussaan oman maan valtionlainoja.

Muitakin huoliakin sodasta syntyy. Jos sota ei salli pakolaisten paluuta Ukrainaan, sota yhdessä ruuan ja energian hintojen nousun myötä voi lisätä merkittävästi pakolaisuutta globaalisti. Egyptin ja Libanonin kaltaiset kehittyvät maat ovat riippuvaisia ukrainalaisen viljan tuonnista ja kohtaavatkin todennäköisesti nousevien hintojen takia uusia levottomuuksia. Myös Afganistanin sekavat olot ylläpitävät pakolaisuutta siltäkin suunnalta. Pakolaisvirrat aiheuttavat oman haasteensa myös Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle.

Koronan ja sodan myötä voidaan olla uudella tavalla huolissaan huoltovarmuudesta. Se voi hidastaa globalisaatiota ja jopa kääntää sen blokkeihin perustuvaksi niin, että maailmantalouteen syntyy useampia kaupparyhmiä. Samaan suuntaan vaikuttavat jo aiemmin lisääntyneet jännitteet Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Yritysten tarjontaketjut ovat mahdollisesti jatkossa aiempaa voimakkaammin joko läntisen tai itäisen maailman piirissä, vaikka täydellisesti nämä alueet eivät voi toisistaan eristäytyä, ovathan Eurooppa ja Kiina edelleen hyvin riippuvaisia keskinäisestä kaupastaan.

Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi maailman kauppajärjestö WTO:lle ja sen valmiiksi ongelmissa olevalle riitojenratkaisumekanismille tai EU:n mahdollisuudelle jatkaa kauppasopimuksia, ne ovat Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta kriittisiä kysymyksiä. Tilannetta ei lainkaan helpota se, että kauppapolitiikkaan on liitettävä myös entistä voimakkaammin hiilivuodon estäminen ja muu vihreän siirtymän edistäminen.

Venäjän ja Valko-Venäjän muodostama pienempi blokki puolestaan eristetään hyväksi aikaa omaksi saarekkeekseen, joka käy kauppaa lähinnä Kiinan, muun Aasian ja latinalaisen Amerikan kanssa. Suomen talouskasvuun kuvatulla globalisaatiokehityksellä on hidastava vaikutus.

Lopuksi

Vaikka sodan tämänhetkiset välittömät vaikutukset näyttävät rajatuilta, yllä käsitellyt uhkakuvat korostavat tarvetta kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota talouskasvun turvaamiseen ja julkisen talouden tervehdyttämiseen Suomessa. Suomea kuvataan usein ulkomaankaupassa saareksi – Venäjän-kaupan tyrehtyminen tekee Suomen myös pussinperäksi.

Nato-jäsenyys mitä todennäköisimmin turvaisi Suomen asemaa investointikohteena, vaikka lyhyen aikavälin rahoitusmarkkinareaktiot eivät osoita maariskimme kasvaneen. Korkojen nousu ja ylimääräisen keskuspankkilikviditeetin väheneminen näkyvät riskipääoman katoamisena ensimmäiseksi Suomen kaltaisilla reuna-alueilla. Nato-jäsenyyden ohella kaikki muukin politiikka, joka vähentää saari- ja pussinperävaikutusta on otettava käyttöön. Työperäistä maahanmuuttoa ja uusiin innovaatioihin tähtäävää T&K-toimintaa on lisättävä sekä työmarkkinoiden kannustavuutta parannettava.

Aki Kangasharju & Markku Lehmus

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Lataa
Ennustepäällikkö Markku Lehmus
Ennustepäällikkö Markku Lehmus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla tutki: Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Suomessa on henkivakuutusvaje: vain murto-osalla kotitalouksista on elintason säilyttävä henkivakuutus huoltajan kuoleman varalle10.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje. Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat. Nyt julkaistussa Etla-tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten luovuttamia vakuutustietoja vuosilta 2018–2020.

Muistutuskutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa9.5.2022 11:10:13 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Muistutuskutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa6.5.2022 12:03:29 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Kutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa3.5.2022 13:00:00 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme