Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee selvästi tänä ja ensi vuonna

Jaa

Suomen kustannuskilpailukyky koheni hieman kilpailijamaihin verrattuna koronakriisissä vuonna 2020, mutta se oli väliaikaista, arvioi Etla. Tänään julkaistun ennusteen mukaan kustannuskilpailukyky heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna edelleen yhden prosentin. Heikkeneminen johtuu työvoimakustannusten noususta. Edes parempi tuottavuuskehitys tänä vuonna ei pysty kumoamaan työvoimakustannusten suhteellista nousua.

Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen, kun sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä.
Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen, kun sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä.

Tuottavuuskehitys vahvisti Suomen kustannuskilpailukykyä aina vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen vaikutus on ollut kilpailukykyä heikentävä. Se kertoo selvästi hidastuneesta tuottavuuskehityksestä, todetaan tänään julkaistussa Etlan kilpailukykyennusteessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisee nyt ensimmäistä kertaa erillisen kustannuskilpailukykyennusteen lähivuosille. Kilpailukykylaskelma palvelee Etlan laajaa talousennustetta (Suhdanne 1/2021), joka julkaistaan viikon kuluttua, 15. maaliskuuta.

Kustannuskilpailukyvyn mittarina käytetään yleensä suhteellisia nimellisiä yksikkötyökustannuksia. Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan tuntipalkkojen vaikutus oli neutraali vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen sekin alkoi heikentää kilpailukykyä.

– Tältä osin kehitys kääntyi vuonna 2013, mutta vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen, kun sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä, Kaitila toteaa.

Tänään julkaistussa Etla Muistiossa (Kustannuskilpailukyky ja viennin kehitys, Etla Muistio 95) Kaitila on tarkastellut koko kansantalouden suhteellisia nimellisiä yksikkötyökustannuksia. Ennustevuosien 2020–2022 osalta on verrattu komission marraskuussa 2020 julkaisemia ennusteita kilpailijamaiden kehityksestä Etlan maaliskuussa julkaistavaan Suomea koskevaan ennusteeseen.

– Suhdanne-ennusteessa on laskettu Suomen kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kehitystä jo ainakin 30 vuoden ajan. Yksikkötyökustannuksista saadaan indeksi, jonka yksittäinen havaintoarvo ei itsessään kerro kustannuskilpailukyvystä, mutta kun indeksiä verrataan muihin maihin ja tunnetaan talouskehityksen historia, voidaan arvioida kilpailukyvyn merkitystä viennin kehitykselle, Kaitila kertoo.

Suomen kustannuskilpailukyky parani laskelmien mukaan 0,7 prosenttia vuonna 2020 verrattuna kilpailijamaihin, mutta se heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja vuonna 2022 edelleen yhden prosentin. Heikkeneminen johtuu tuntityövoimakustannusten – sekä palkkojen että sosiaaliturvamaksujen – noususta edellisvuodesta verrattuna kehitykseen muissa maissa. Suomen parempi tuottavuuskehitys vuonna 2021 ei pysty kumoamaan työvoimakustannusten suhteellista nousua.

Kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukisi vientiä

Tuotannon kustannuskilpailukyvyn merkitys Suomen tavaraviennin kehitykseen on olennainen, yhdessä vientimarkkinoiden kehityksen kanssa. Parempi kustannuskilpailukyky edistää Suomen vientiä, kuten vientimarkkinoiden kasvukin. Erityisen hyvä tai huono kilpailukyky korjautuu jossain vaiheessa kohti tasapainotasoaan, kunhan työmarkkinat ja muut markkinat toimivat edes kohtuullisesti.

Suomen kustannuskilpailukyky on myötäsyklinen, eli se on vahvistunut silloin, kun vientimarkkinat ovat kasvaneet nopeammin. Tämä voi johtua muun muassa kilpailijamaita jäykemmästä palkanasetannasta, joka ei pysy nopeasti heilahtelevan ja myötäsyklisen tuottavuuskehityksen tahdissa. Kilpailukyvyn suurempi heilahtelu voi luoda epävarmuutta ja vaikuttaa negatiivisesti investointeihin, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua.

Suomessa olisikin hyvä kehittää lisää joustomekanismeja äkillisesti muuttuvien suhdannetilanteiden varalle, Kaitila pohtii.

– Kuten muun muassa viime vuoden koronakriisissä huomattiin, suhdannetilanne voi myös vaihdella huomattavasti eri toimialojen välillä. Siten joustojenkin tarve vaihtelee ajassa eri tavoin eri toimialoilla, hän huomauttaa.

Vaikka kilpailukyvyn myötäsyklisyys voi kärjistää Suomen viennin suhdannekehitystä, se voi tasata yksityisen kulutuksen ja siten kotimaisten suhdanteiden kehitystä. Lisäksi myötäsyklisyys voi olla eriasteista nousu- ja laskusuhdanteissa, koska palkat ovat jäykkiä alaspäin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen, kun sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä.
Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen, kun sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä.
Lataa
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, OECD, BIS, Macrobond, Etlan laskelmat.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, OECD, BIS, Macrobond, Etlan laskelmat.
Lataa
Lähteet: AMECO, BIS, Macrobond, Etlan laskelmat. Euroopan komission talousennusteet muille maille 2020–2022 ja Etlan ennuste Suomelle.
Lähteet: AMECO, BIS, Macrobond, Etlan laskelmat. Euroopan komission talousennusteet muille maille 2020–2022 ja Etlan ennuste Suomelle.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote

Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.

Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea25.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme