Etla: Metsien hakkuilla merkittävä vaikutus hiilinieluihin – korona voimisti tilapäisesti Suomen nieluja
Metsien käyttö vaikuttaa osaltaan Suomen metsien sitoman hiilidioksidin määrään. Koska metsämaa on Suomen hiilitaseen merkittävin nielu, on sen kehitys erityisen tärkeä niin EU-tason maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskevan ilmastopolitiikan vaatimusten täyttämiseksi kuin myös Suomen oman vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Suomen metsien hiilinielulla on ainakin lyhyellä aikavälillä vahvistuva trendi, joka tukee Suomen hiilitasetta, ilmenee Etlan julkaisemasta ”Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 (Etla Raportti 112)” -tutkimuksesta. Raportissa arvioidaan sekä Suomen metsämaan hiilinielujen kehitystä uuden kuvailevan mallin avulla että metsäteollisuuden merkitystä ja kehitystä lähivuosina.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuosittain korjatun runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä korostuu erityisesti, jos vaikutus suhteutetaan hakkuissa korjatun runkopuun mukana metsästä poistuvan hiilen määrään. Yksi kuutio puuta sisältää noin 200 kiloa hiiltä. Vastaavasti hakkuukertymän kasvattaminen yhdellä kuutiolla heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä.
– Hakkuut näyttäisivät heikentävän vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Siis vaikka kaikki puun sisältämä hiili saataisiin varastoitua pitkäkestoisiin puutuotteisiin, se kompensoisi vain hieman yli puolet hakkuiden negatiivisesta hiilitasevaikutuksesta metsässä. Tämä osaltaan ilmentää hiilinieluja vahvistavan ilmastopolitiikan tarpeellisuutta, Etlan tutkija Jussi Lintunen toteaa.
Korona voimisti hiilinieluja, mutta heikkeneminen on jo näköpiirissä
Metsämaan hiilinielu kuvaa metsien sitoman hiilen eli ilmakehästä poistuvan hiilidioksidin määrää. Metsänielu on pääsääntöisesti vaihdellut -35 ja -20 miljoonan tonnin välillä. Finanssikriisin aiheuttama hakkuiden romahdus johti nielun merkittävään voimistumiseen vuonna 2009 ja vastaavasti vuoden 2018 ennätyshakkuut heikensivät metsänielua -15 miljoonaan tonniin.
Etla arvioi metsänielujen voimistuneen huomattavasti vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta palaavan hiljalleen kohti 2010-luvun alun tasoa. Vuosina 2020–2025 metsänielun ennustetaan kuitenkin vielä pysyvän vahvana: vuonna 2025 laskelmamme mukaan -30 MtCO2/a. Alan toipumisen ennustetaan siis olevan hidasta.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Metsämaan hiilinieluja voidaan tutkimuksen mukaan vahvistaa kolmella tavalla: nielun trendiä vahvistamalla, hakkuiden nieluvaikutusta pienentämällä tai hakkuita vähentämällä. Trendin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. metsäkadon hillitseminen, maaperän hiilen vapautumisen hidastaminen erityisesti turvemailla ja lyhyellä aikavälillä lannoittaminen. Sen sijaan hakkuiden nieluvaikutuksen pienentämiseen ei ehkä ole yhtä selviä ratkaisuja, Etlan Jussi Lintunen huomauttaa.
– Kehittämämme malli ei erittele kasvatus- ja uudistushakkuita. On kuitenkin luultavaa, että kasvatushakkuiden nieluvaikutus on esimerkiksi päätehakkuuta pienempi. Näin ollen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen liittyvillä hakkuilla voisi olla pienempi nieluvaikutus kuin avohakkuilla. Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella olisi toki myös laajempia vaikutuksia metsän hiilivaraston kokoon ja kehitykseen, Lintunen sanoo.
Tiedotetta on korjattu metsänielujen lähivuosien arvion osalta 22.7. klo 12.15:
Tiedotteessamme luki aiemmin virheellisesti, että ”vuosina 2021-2025 metsänielun ennustetaan heikkenevän, kun hakkuukertymä kasvaa metsäteollisuuden toipuessa.” Tutkimuksessa kuitenkin Etla arvioi, että vuosina 2020–2025 metsänielun ennustetaan vielä pysyvän vahvana: vuonna 2025 laskelmamme mukaan -30 MtCO2/a. Kokonaisuudessaan Etla arvioi metsänielujen voimistuneen huomattavasti vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta palaavan hiljalleen kohti 2010-luvun alun tasoa.
Talvella/keväällä 2021 oli useita uutisia metsäteollisuuden kapasiteetin vähenemisestä, ja raporttia jouduttiin päivittämään useaan kertaan, virheellinen lause jäi näin myös tiedotteeseen. Pahoittelemme!
Berg-Andersson, Birgitta, Kaitila, Ville, Kulvik, Martti & Lintunen, Jussi: Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 (Etla Raportti 112).
Tutkimus on osa kolmivuotista Future Forest 2040 -hanketta, jonka Etla toteuttaa yhdessä Euroopan metsäinstituutin kanssa. Hanketta rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa Säätiön nettisivuilta.
Liite 1: Metsämaan hiilinielun kehitys Suomessa vuosina 1996-2025, milj. tCO2e.
Liite 2: Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 (Etla Raportti 112)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi LintunenTutkija, ETLA
Puh:040-514 1385jussi.lintunen@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Muistutuskutsu medialle: Huomenna tiistaina 26.3 Etlan laaja talousennuste julki25.3.2024 09:54:22 EET | Tiedote
Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Saako EKP inflaation hallintaan ja miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Mitkä ovat kotitalouksien näkymät?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme