Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Metsien hakkuilla merkittävä vaikutus hiilinieluihin – korona voimisti tilapäisesti Suomen nieluja

Jaa

Vuosittain korjatulla runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Hakkuut heikentävät vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Suomen metsänielut voimistuivat huomattavasti vuonna 2020, kun hakkuut vähenivät metsäteollisuuden kokeman koronashokin seurauksena.

Vaikka kaikki puun sisältämä hiili saataisiin varastoitua pitkäkestoisiin puutuotteisiin, se kompensoisi vain hieman yli puolet hakkuiden negatiivisesta hiilitasevaikutuksesta metsässä. Tämä osaltaan ilmentää hiilinieluja vahvistavan ilmastopolitiikan tarpeellisuutta, Etlan tutkija Jussi Lintunen toteaa.
Vaikka kaikki puun sisältämä hiili saataisiin varastoitua pitkäkestoisiin puutuotteisiin, se kompensoisi vain hieman yli puolet hakkuiden negatiivisesta hiilitasevaikutuksesta metsässä. Tämä osaltaan ilmentää hiilinieluja vahvistavan ilmastopolitiikan tarpeellisuutta, Etlan tutkija Jussi Lintunen toteaa.

Metsien käyttö vaikuttaa osaltaan Suomen metsien sitoman hiilidioksidin määrään. Koska metsämaa on Suomen hiilitaseen merkittävin nielu, on sen kehitys erityisen tärkeä niin EU-tason maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskevan ilmastopolitiikan vaatimusten täyttämiseksi kuin myös Suomen oman vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Suomen metsien hiilinielulla on ainakin lyhyellä aikavälillä vahvistuva trendi, joka tukee Suomen hiilitasetta, ilmenee Etlan julkaisemasta ”Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 (Etla Raportti 112)” -tutkimuksesta. Raportissa arvioidaan sekä Suomen metsämaan hiilinielujen kehitystä uuden kuvailevan mallin avulla että metsäteollisuuden merkitystä ja kehitystä lähivuosina.

Tutkimuksessa havaittiin, että vuosittain korjatun runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä korostuu erityisesti, jos vaikutus suhteutetaan hakkuissa korjatun runkopuun mukana metsästä poistuvan hiilen määrään. Yksi kuutio puuta sisältää noin 200 kiloa hiiltä. Vastaavasti hakkuukertymän kasvattaminen yhdellä kuutiolla heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä.

– Hakkuut näyttäisivät heikentävän vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Siis vaikka kaikki puun sisältämä hiili saataisiin varastoitua pitkäkestoisiin puutuotteisiin, se kompensoisi vain hieman yli puolet hakkuiden negatiivisesta hiilitasevaikutuksesta metsässä. Tämä osaltaan ilmentää hiilinieluja vahvistavan ilmastopolitiikan tarpeellisuutta, Etlan tutkija Jussi Lintunen toteaa.

Korona voimisti hiilinieluja, mutta heikkeneminen on jo näköpiirissä

Metsämaan hiilinielu kuvaa metsien sitoman hiilen eli ilmakehästä poistuvan hiilidioksidin määrää. Metsänielu on pääsääntöisesti vaihdellut -35 ja -20 miljoonan tonnin välillä. Finanssikriisin aiheuttama hakkuiden romahdus johti nielun merkittävään voimistumiseen vuonna 2009 ja vastaavasti vuoden 2018 ennätyshakkuut heikensivät metsänielua -15 miljoonaan tonniin.

Etla arvioi metsänielujen voimistuneen huomattavasti vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta palaavan hiljalleen kohti 2010-luvun alun tasoa. Vuosina 2020–2025 metsänielun ennustetaan kuitenkin vielä pysyvän vahvana: vuonna 2025 laskelmamme mukaan -30 MtCO2/a. Alan toipumisen ennustetaan siis olevan hidasta.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Metsämaan hiilinieluja voidaan tutkimuksen mukaan vahvistaa kolmella tavalla: nielun trendiä vahvistamalla, hakkuiden nieluvaikutusta pienentämällä tai hakkuita vähentämällä. Trendin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. metsäkadon hillitseminen, maaperän hiilen vapautumisen hidastaminen erityisesti turvemailla ja lyhyellä aikavälillä lannoittaminen. Sen sijaan hakkuiden nieluvaikutuksen pienentämiseen ei ehkä ole yhtä selviä ratkaisuja, Etlan Jussi Lintunen huomauttaa.

– Kehittämämme malli ei erittele kasvatus- ja uudistushakkuita. On kuitenkin luultavaa, että kasvatushakkuiden nieluvaikutus on esimerkiksi päätehakkuuta pienempi. Näin ollen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen liittyvillä hakkuilla voisi olla pienempi nieluvaikutus kuin avohakkuilla. Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella olisi toki myös laajempia vaikutuksia metsän hiilivaraston kokoon ja kehitykseen, Lintunen sanoo.

Tiedotetta on korjattu metsänielujen lähivuosien arvion osalta 22.7. klo 12.15:

Tiedotteessamme luki aiemmin virheellisesti, että ”vuosina 2021-2025 metsänielun ennustetaan heikkenevän, kun hakkuukertymä kasvaa metsäteollisuuden toipuessa.” Tutkimuksessa kuitenkin Etla arvioi, että vuosina 2020–2025 metsänielun ennustetaan vielä pysyvän vahvana: vuonna 2025 laskelmamme mukaan -30 MtCO2/a. Kokonaisuudessaan Etla arvioi metsänielujen voimistuneen huomattavasti vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta palaavan hiljalleen kohti 2010-luvun alun tasoa. 

Talvella/keväällä 2021 oli useita uutisia metsäteollisuuden kapasiteetin vähenemisestä, ja raporttia jouduttiin päivittämään useaan kertaan, virheellinen lause jäi näin myös tiedotteeseen. Pahoittelemme!

Berg-Andersson, Birgitta, Kaitila, Ville, Kulvik, Martti & Lintunen, Jussi: Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 (Etla Raportti 112).

Tutkimus on osa kolmivuotista Future Forest 2040 -hanketta, jonka Etla toteuttaa yhdessä Euroopan metsäinstituutin kanssa. Hanketta rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa Säätiön nettisivuilta.

Liite 1: Metsämaan hiilinielun kehitys Suomessa vuosina 1996-2025, milj. tCO2e.

Liite 2: Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 (Etla Raportti 112)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vaikka kaikki puun sisältämä hiili saataisiin varastoitua pitkäkestoisiin puutuotteisiin, se kompensoisi vain hieman yli puolet hakkuiden negatiivisesta hiilitasevaikutuksesta metsässä. Tämä osaltaan ilmentää hiilinieluja vahvistavan ilmastopolitiikan tarpeellisuutta, Etlan tutkija Jussi Lintunen toteaa.
Vaikka kaikki puun sisältämä hiili saataisiin varastoitua pitkäkestoisiin puutuotteisiin, se kompensoisi vain hieman yli puolet hakkuiden negatiivisesta hiilitasevaikutuksesta metsässä. Tämä osaltaan ilmentää hiilinieluja vahvistavan ilmastopolitiikan tarpeellisuutta, Etlan tutkija Jussi Lintunen toteaa.
Lataa
Metsämaan hiilinielun kehitys Suomessa vuosina 1996-2025, milj. tCO2e
Metsämaan hiilinielun kehitys Suomessa vuosina 1996-2025, milj. tCO2e
Lataa
Etlan tutkija Jussi Lintunen
Etlan tutkija Jussi Lintunen
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Vihreiden tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat – Suomella kaikki mahdollisuudet hypätä kehityksen kyytiin26.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien vihreiden tuotteiden markkinat maailmalla kasvavat, myös tulevaisuudessa. Tärkein vientialue vihreille tuotteille on EU. Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain puoli prosenttia, mutta Suomella on kaikki edellytykset saada osuutensa vihreästä kasvusta, kun globaalit ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat tehota. Tuoreen tutkimuksen mukaan vihreiden teknologioiden sitaatteja kerääviä patentteja on Suomessa Saksaa ja Tanskaa vähemmän, mutta vihreät t&k-panostukset ovat olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla.

Johtamiskäytännöillä on merkittävä yhteys yritysten tuottavuuden kasvuun6.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Yritysten johtamiskäytännöt vaikuttavat merkittävällä tavalla tuottavuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Korkeampi johtamisen taso on yhteydessä korkeampaan työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivatkin selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Osuus on lähes yhtä suuri kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Tulokset kannustavat parantamaan yritysten johtamiskäytäntöjä tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä30.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen pitäisi uudistaa t&k-verohuojennusmallinsa pysyväksi ja koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuoreen Etla Muistion mukaan kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Etlan aineistoanalyysi kertoo, että enemmän tukea tarjoavissa maissa yritykset myös investoivat enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa käyttöönotettava t&k-verotukijärjestelmä on kuitenkin suunniteltava huolella.

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja22.6.2021 09:03:25 EEST | Tiedote

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme