Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Paikallisella sopimisella on yhteys työhyvinvointiin

Jaa

Paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampaan työhyvinvointiin, osoittaa tuore tutkimus. Yhteys on kuitenkin erilainen toimihenkilöillä ja perinteisessä teollisessa työssä. Toimihenkilöillä työhyvinvointi kasvoi paikallisten erien myötä, kun taas teollisessa työssä yhteys on ollut kielteisempi. Hajautuneet palkkaneuvottelut ovat yhteydessä lähinnä henkiseen hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ei tutkimuksessa havaittu yhteyttä.

Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (vas.), tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkija Krista Riukula.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (vas.), tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkija Krista Riukula.

Euroopassa ja OECD-maissa on 1980-luvun lopulta lähtien purettu keskitettyjä palkkaratkaisuja ja siirrytty kohti yrityskohtaisia palkkaneuvotteluja. Silti kehityskaaren yhteyttä työhyvinvointiin on tutkittu vain vähän. Suomessa keskitetyt sopimukset olivat pitkään valtavirtaa, mutta kysymys paikallisen sopimisen vaikutuksesta työhyvinvointiin on myös meillä tullut ajankohtaiseksi. Aiemman tutkimuksen mukaan työhyvinvointi on yhteydessä mm. poissaoloihin ja siten myös yksilöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle koituviin kustannuksiin.

Tänään julkaistu tutkimus ”Dark half: Decentralized bargaining and well-being at work” (ETLA Working Papers 89) tarkastelee työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksia työhyvinvointiin Suomessa. Tulosten mukaan paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampaan työhyvinvointiin, mutta tulokset jakautuvat eri työntekijäryhmien ja yritysten välillä. Toimihenkilöt ovat paikalliseen sopimiseen selvästi tyytyväisempiä kuin teollisuustyötä tekevät - erityisesti yhtiöissä, joissa enemmistö työntekijöistä on toimihenkilöitä. Perinteisessä teollisuustyössä paikallinen sopiminen on puolestaan otettu vastaan kielteisemmin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdistettyä työnantaja-työntekijätilastoaineistoa vuosilta 2005–2013. Näihin yhdistettiin tietoja työehtosopimusten sisällöstä ja maksetuista sairauspäivärahoista sekä tietoja mielenterveyteen liittyvistä lääkekorvauksista ja sairaalakäynneistä. Työhyvinvoinnin mittareina käytettiin rekisteritietoja sairauspoissaoloista, mielenterveydestä ja työpaikan vaihdosta.

-          Aikaisemmassa kirjallisuudessa ei juuri ole tutkittu neuvottelujärjestelmässä tai sopimusten sisällössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia ihmisten työhyvinvointiin, vaikka palkkaneuvottelut ovat aivan keskeinen työelämän suhteiden kysymys. Työhyvinvoinnin, työurien pidentämisen ja tuottavuuden näkökulmasta on tarve tuottaa uutta tutkimustietoa palkkojen muodostumisesta ja vaikutuksista myös työssä jaksamiseen, toteaa tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij Etlasta.

Maczulskij’n mukaan työehtosopimusten sisältö voi vaikuttaa työtyytyväisyyteen muun muassa palkkatason, palkkahajonnan tai paikalliseen sopimiseen liittyvien valintojen kautta.

Tutkimuksen tulosten mukaan toimihenkilöt vaihtavat harvemmin työpaikkaa, jos palkankorotuksissa on ollut paikallinen erä – erityisesti asiantuntijavaltaisissa yrityksissä. Toisaalta perinteistä teollista työtä tekevät vaihtavat useammin työpaikkaa paikallisten erien myötä. Aiemmissa tutkimuksissa paikallisen sopimisen on havaittu olevan yhteydessä korkeampiin ansioihin, mikä puolestaan on yhteydessä työhyvinvointiin. Teollisuustyöntekijöiden heikentynyt työhyvinvointi ei siten voi johtua palkkatasosta vaan yhteys voi tutkijoiden mukaan selittyä esimerkiksi paikalliseen sopimiseen liittyvien kielteisten näkemysten kautta.

-          Tutkimustulokset tuottavat tärkeää tietoa työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, sillä työehtosopimusten sisältöihin voidaan vaikuttaa sopijaosapuolten kesken. Erityisesti tulevaisuuden työvoimapulaa potevissa ammateissa, kuten hoivatyössä, työskentelevien työhyvinvointi on tärkeää, myös väestön ikääntymisen vuoksi. Erityishuomiota pitäisi vielä kohdistaa myös teollisuustyöntekijöiden työhyvinvointiin, korostaa Etlan Terhi Maczulskij.

Maczulskij, Terhi – Haapanen, Mika – Kauhanen, Antti – Riukula, Krista: Dark half: Decentralized bargaining and well-being at work (ETLA Working Papers 89)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (vas.), tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkija Krista Riukula.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (vas.), tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkija Krista Riukula.
Lataa
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla.
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta15.9.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Autoilun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tukee nykykehityksen jatkuessa suhteellisen hyvin Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, ilmenee tänään julkaistusta Etla Muistiosta. Autoilun päästöt alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna 2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin kannustettava siirtymää vähäpäästöisiin autoihin ja varmistettava samalla riittävä määrä sähköautojen latauspaikkoja.

Kutsu medialle: Etlan uudistunut ennuste ja suhdannewebinaari 20.9. klo 1010.9.2021 12:27:58 EEST | Tiedote

Miltä loppuvuoden ja ensi vuoden talouskehitys näyttää? Mihin asti talouden hyvä vire kestää? Saadaanko julkisen velan kasvu hallintaan? Miten työvoimapula ratkaistaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa ilmeeltään uudistuneen syksyn 2021 Suhdanteen. Ennusteeseen ja sen taustalla oleviin lukuihin pureudutaan syvemmin suhdannewebinaarissa Teamsissa. Aika: Maanantai 20.9. klo 10–11 Paikka: Teams Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan syksyn suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Päivi Puonti ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään perjantaina 17.9. klo 10 mennessä oheisen linkin kautta. Osallistujille lähetetään linkki tilaisuuteen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lämpimästi tervetuloa! Uudistimme Etlan ennusteen ilmeen sekä koko

Neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vaatisi puolen miljardin lisäinvestointeja joka vuosi9.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta Etla Muistiosta ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä. Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.

Etla selvitti, miten korona runnoi tapahtuma-alaa: liikevaihto tippui ja kannattavuus romahti yli 70 prosentilla alan yrityksistä6.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla alan yrityksistä. Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat.

EU-maiden ja Kiinan investointisopimukset vahvistaneet yhteyksiä Kiinaan, mutta hidastaneet investointeja unionin sisällä30.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kiinan investointisopimusten myötä jo ennestään vahvat yhteydet kiinalaisiin alihankkijoihin ovat voimistuneet. Aloilla, joilla Kiina-investointisopimuksia on voitu tehokkaimmin hyödyntää, investointitahti on kuitenkin hidastunut EU:ssa. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Pääoman kasvun hidastuminen näkyy erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla, kun taas korkean tuottavuuden aloilla investointisopimukset ovat kiihdyttäneet niin työn tuottavuuden kuin arvonlisänkin kasvua. Suomeen vaikutukset ovat olleet maltillisia.

Paransiko korona resilienssiä? Etla selvittää yritysten uudistumista ja varautumista shokkeihin20.8.2021 09:55:35 EEST | Tiedote

Koronakriisi paljasti yritysten riippuvuuden globaaleista arvoketjuista, kun tuotantohäiriöt arvoketjuissa pakottivat sopeutumaan täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Myös Suomessa tehtaita jouduttiin tilapäisesti sulkemaan. Etlassa syksyllä 2021 käynnistyvässä hankkeessa pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia kriisillä oli, miten yritykset ovat uudistaneet toimintaansa, ja millainen on resilienssi eli palautumiskyky. Etla toteuttaa hankkeen yhdessä VTT:n kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme