Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Pysyvästi korkea ja kasvava velkasuhde voi pitkällä aikavälillä heikentää myös Suomen talouskasvua

Jaa

Alhaisista velanhoitokustannuksista huolimatta pysyvästi korkea ja kasvava julkinen velkasuhde voi heikentää pitkän aikavälin talouskasvua Suomen kaltaisissa maissa, joissa on investointivaje. Tämä ilmenee Etlan laatimasta tuoreesta taustaraportista Talouspolitiikan arviointineuvostolle. Raportin mukaan nyt tarvitaan talouskasvua tukevia politiikkatoimia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat laskemaan velkasuhdetta pysyvästi. Sitoutumalla valtiontalouden kehyksiin voidaan vähentää epävarmuutta ja velkaantumisen haitallisia vaikutuksia talouskasvulle.

Talouskasvun näkökulmasta katsottuna tutkimukset puoltavat maakohtaisia velkarajoja tai velan sopeutustahtia EU-maissa, sanoo raportin tehnyt Etlan tutkija Päivi Puonti.
Talouskasvun näkökulmasta katsottuna tutkimukset puoltavat maakohtaisia velkarajoja tai velan sopeutustahtia EU-maissa, sanoo raportin tehnyt Etlan tutkija Päivi Puonti.

Julkinen velkaantuminen luo epävarmuutta ja odotuksia tulevista veronkorotuksista. Tämä epävarmuus heikentää yritysten halukkuutta sitoutua pitkäaikaisiin tuottaviin investointeihin, jotka ovat talouskasvun edellytys. Hallitus voi vaikuttaa odotuksiin ja luoda vakaata, investoinneille suotuisaa ilmapiiriä sitoutumalla suunnitelmaan velkasuhteen vakauttamiseksi pysyvästi.

Tuoreen Etla-raportin mukaan pysyvästi korkea ja kasvava velkasuhde voi heikentää pitkän aikavälin talouskasvua maissa, joissa on investointivaje, siis myös Suomessa. Alhaiset velanhoitokustannukset eivät ole este korkean velkasuhteen kielteisille vaikutuksille. Talouspolitiikan arviointineuvostolle laaditussa taustaraportissa ”Public debt and economic growth (Etla Raportti 127) Etlan tutkija Päivi Puonti on tarkastellut julkisen velkaantumisen vaikutuksia talouskasvuun taloustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa.

Velan ja talouskasvun välinen yhteys on monitahoinen ja riippuu maakohtaisista tekijöistä, jotka todennäköisesti myös muuttuvat ajassa. Puontin mukaan aiempi tutkimus puoltaa maakohtaisia velkarajoja tai sopeutuksen tahtia. Julkisen velan vähentäminen nousukaudella mahdollistaa velkaantumisen taantumissa tai ennakoimattomissa tilanteissa, joista koronapandemia on hyvä esimerkki. Lisäksi verotuksen vääristäviä vaikutuksia voidaan hillitä pienentämällä velanhoidon kustannuksia.

– Ei ole olemassa kaikille maille yhteistä rajaa, jonka jälkeen julkinen velkaantuminen alkaisi haitata talouskasvua. Taustalla on maakohtaisia tekijöitä. Tutkimuksissa korostuu finanssipoliittisten instituutioiden merkitys: sitoutumalla uskottavaan finanssipolitikan suunnitelmaan, kuten Suomen kehysmenettelyyn tai EU:n finanssipolitiikan sääntöihin, voidaan vähentää epävarmuutta ja siten julkisen velkaantumisen haitallisia vaikutuksia talouskasvulle. Talouskasvun näkökulmasta katsottuna tutkimukset puoltavat maakohtaisia velkarajoja tai velan sopeutustahtia EU-maissa, sanoo Etlan tutkija Päivi Puonti.

Sopeutustoimet tulisi raportin mukaan ajoittaa nousukaudelle, kun yksityinen kulutus on vahvaa ja rahapolitiikka tukee talouskasvua. Tällöin voidaan parhaiten lieventää sopeutustoimien negatiivisia talousvaikutuksia.

Myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa kehysrajoitteeseen palaamisen tärkeydestä.

–Uudessa tilanteessa meidän on varauduttava lisäämään rahaa puolustukseen, huoltovarmuuteen ja inflaation kiihtymisen vuoksi myös korkokuluihin. Tämä edellyttää selkeää muiden menojen leikkausta. Jos sota ei hidasta talouskasvua nykyistä näkymää enemmän, on kehyksiin palaaminen ensi vuonna tärkeää jo tulevaisuuden turvaamiseksi, painottaa Kangasharju.

Puonti, Päivi: Public debt and economic growth (Etla Report 127)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Talouskasvun näkökulmasta katsottuna tutkimukset puoltavat maakohtaisia velkarajoja tai velan sopeutustahtia EU-maissa, sanoo raportin tehnyt Etlan tutkija Päivi Puonti.
Talouskasvun näkökulmasta katsottuna tutkimukset puoltavat maakohtaisia velkarajoja tai velan sopeutustahtia EU-maissa, sanoo raportin tehnyt Etlan tutkija Päivi Puonti.
Lataa
Tutkija Päivi Puonti
Tutkija Päivi Puonti
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Paperiteollisuuden viennin määrä laski vuoden alussa peräti 17 prosenttia vuoden takaisesta pitkittyneen lakon seurauksena. Etlan tänään julkaiseman kevään Toimialakatsauksen mukaan myös kaupan nopea kasvu on takanapäin, samalla kun matkailu- ja kuljetusalan toipuminen on hidastunut. Kansainvälinen matkustus takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Lukuisat toimialat kuitenkin kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä Suomessa vauhdikkaammin kuin EU:ssa keskimäärin.

Etla tutki: Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Suomessa on henkivakuutusvaje: vain murto-osalla kotitalouksista on elintason säilyttävä henkivakuutus huoltajan kuoleman varalle10.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje. Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat. Nyt julkaistussa Etla-tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten luovuttamia vakuutustietoja vuosilta 2018–2020.

Muistutuskutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa9.5.2022 11:10:13 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Muistutuskutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa6.5.2022 12:03:29 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme