ETLA-selvitti: Miksi talousennusteet menivät pieleen?

Etla on selvittänyt omalta osaltaan sitä, miksi viime vuosien kasvuennusteet osuivat varsin huonosti kohdalleen. ”Etlan suhdanne-ennusteiden ennustevirheet vuosina 2014-2017” (ETLA Muistio 63) on tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen ja koko Etlan ennusteryhmän tuottama selvitys.

-        Julkisuudessa on käyty keskustelua ennustelaitosten virheistä. Halusimme omalta osaltamme valaista, mitkä olivat ne tekijät, jotka aiheuttivat ennustevirheitä. Selvitys on tehty, jotta paremmin ymmärrettäisiin ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ja jotta ennusteet jatkossa olisivat entistä tarkempia, perustelee Markku Kotilainen. 

Selvityksen mukaan ennustevirheet ovat suurelta osin johtuneet kansainvälistä talouskehitystä koskeneista arviointivirheistä, joita tekivät myös kansainväliset organisaatiot kuten OECD, IMF ja EU-komissio. Virheet ovat sitä suurempia, mitä varhaisemmin ennuste on laadittu. Erityisen selvä kansainvälisen talouskehityksen ennustevirhe tapahtui vuonna 2017, mikä selittää pääosan Suomen bkt:n vuoden 2017 ennustevirheestä. Kilpailukyvyn paraneminen on myös tukenut Suomen vientiä ennustettua vahvemmin.  

-        Kiky-sopimus kohensi selvästi viennin kannattavuutta vuonna 2017 ja myös paransi investointi-ilmapiiriä. Tätä ei tietenkään varhaisissa ennusteissa voitu ottaa huomioon, huomauttaa tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

Liiallinen pessimismi oli monen asian summa

Investointien kehitystä yliarvioitiin vuosia 2014 ja 2015 koskeneissa ennusteissa.  Vuosien 2016 ja 2017 ennusteissa taas oltiin investointien suhteen liian pessimistisiä. Selvityksessä todetaan investointien ennustamisen olevan vaikeaa mm. siksi, että toteutuneiden investointien vaihtelu on suurta. Investoinnit riippuvat paljon yritysten odotuksista, joiden muutoksia on vaikea ennakoida.

Etlassa investointien ennakointia onkin nyt pyritty parantamaan mm. suurten investointihankkeiden systemaattisella seurannalla.

Kiinan pörssiromahdus vuodenvaihteessa 2015-2016 synnytti epävarmuutta koko maailmassa. Toteutunut talouskehitys heikkeni ja maailmantalouden ennusteita alennettiin yleisesti. Näistä tekijöistä löytyy pääsyy Etlankin vuosia 2016 ja 2017 koskeneiden varhaisten ennusteiden liialliselle pessimismille. Käännepisteen arviointia vaikeutti se, että ennusteissa käytettyjä tilastoja tarkistettiin samanaikaisesti tuntuvasti viranomaisen toimesta.

Selvitys nostaa erikseen esille myös sen, miten kotimaisen kysynnän ennustamista on vaikeuttanut säästämisasteen sukeltaminen negatiiviseksi. On vain ajan kysymys, milloin kotitaloudet alkavat lisätä säästämistään, tutkijat huomauttavat. Siihen vaikuttavat niin kotitalouksien luottamuksen kuin korkojen ja Suomen vientimarkkinoidenkin kehitys.

Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Hannu Kaseva, Markku Kotilainen, Markku Lehmus: Etlan suhdanne-ennusteiden ennustevirheet vuosina 2014-2017. ETLA Muistio 63.