Etla selvitti Suomen ja Kiinan taloussuhteita: Kiina on noussut Suomen TOP3-tytäryhtiömaaksi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt Suomen ja Kiinan taloussuhteita tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Leijona ja lohikäärme – Suomen ja Kiinan taloussuhteet”. Tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen ja tutkija Ville Kaitilan tekemä selvitys on toteutettu TT-säätiön rahoituksella.

Kiinan-viennin kehitys ollut suhteellisen heikkoa

Kiinan nopeasta talouskasvusta huolimatta Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan pysyi vakaana vuosina 2010-2016 ja oli viime vuonna bruttoarvoltaan vajaa kolme miljardia euroa. Vaikka viennin arvo kasvoi selvästi kuluvan vuoden alkupuoliskolla, on Kiinan osuus Suomen kokonaisviennistä pysynyt viime vuosien tasolla eli vajaassa kuudessa prosentissa.

Verrattuna muihin EU-maihin on Kiinan merkitys Suomen tavaraviennissä korkea. Erot ovat tosin viime vuosina kaventuneet, kun Kiinan osuus monen muun EU-maan tavaraviennissä on kasvanut. Suomen bruttokansantuotteesta Kiinan-viennin osuus vuonna 2014 oli 1,4 prosenttia, kun Saksassa vastaava osuus oli 2,7 prosenttia.

Suomen tärkeimmät tuoteryhmät tavaraviennissä Kiinaan ovat metsäteollisuuden tuotteet (28%), koneet ja mekaaniset laitteet (20%), sähkökoneet ja –laitteet (15%) sekä turkikset ja tekoturkikset (10%).  Palvelujen vienti on toipunut Nokian liiketoimintamallin muutoksen aiheuttamasta kuopastaan ja se oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin huippuvuosina 2009-2010. Palveluviennin arvo Kiinaan on runsaat 1,3 miljardia euroa.

Tytäryhtiöiden määrä kasvaa koko ajan

Suomalaisten yritysten sijoituksille Kiina on tärkeä kohdemaa ja myös suomalaisten Kiinaan rekisteröityneiden tytäryhtiöiden lukumäärä on kasvanut lähes joka vuosi. Niin ikään kiinalaisten sijoitukset Suomeen ovat ripeässä kasvussa: vuonna 2015 Suomessa oli 16 kiinalaista tytäryhtiötä. Tytäryhtiöiden määrä on kasvussa.

-        Kiinan markkinat ovat suuret ja kasvu on yhä ripeää. Suomi ja Kiina myös täydentävät toisiaan resursseiltaan ja osaamiseltaan, siitäkin syystä taloudellisessa yhteistyössä on vielä paljon kasvupotentiaalia, arvioi tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Etlasta.

Tutkimuksessa on arvioitu myös Kiinan merkittävimpiä lähivuosien kehitystrendejä ja muutosvoimia, jotka voivat vaikuttaa Suomen ja Kiinan taloussuhteisiin. Osana tutkimusta tehtiin yrityskysely, joka selvitti yritysten tulevaisuuden näkymiä Kiinassa. Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat Kiinan-vientinsä ja -tuontinsa sekä suorien sijoitustensa kasvavan vuosina 2017-2021. Yksikään vastanneista yrityksistä ei kertonut siirtävänsä tuotantoaan lähivuosina Kiinaan tai pois sieltä.