Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla selvitys: Korotetut poistot todennäköisesti lisäävät investointeja

Jaa

Hallituksen esittämä määräaikainen korotettujen poistojen salliminen lisäisi todennäköisesti investointeja, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan selvityksestä. Korotetut poistot mahdollistaisivat yritysten investointimenojen vähentämisen verotuksessa nykyistä nopeammin ja alentaisivat siten uusilta investoinneilta vaadittavaa tuottoa. Poisto-oikeuden tilapäiseen korottamiseen ei myöskään selvityksen mukaan liity suuria riskejä julkisen talouden kannalta. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet kuitenkin pienentävät niiden vaikutusta investointeihin.

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.

Suomen nykyisessä verojärjestelmässä aineelliset investoinnit tulee yleensä vähentää verotuksessa poistoina usean vuoden kuluessa. Poistojen jaksotus perustuu siihen, kuinka kauan investoinnin, esimerkiksi tuotannossa käytettävän koneen, arvioidaan tuottavan tuloa. Yksi tapa pyrkiä lisäämään investointeja on kasvattaa poisto-oikeuksia tai antaa yrityksille täysi poisto-oikeus, eli mahdollisuus vähentää käyttöomaisuuden koko hankintameno välittömästi sen tilikauden yhteisöveropohjasta, jolloin investointi toteutetaan.

Etlan tutkimusjohtajan Niku Määttäsen tänään julkaistu selvitys ”Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous” (ETLA Raportti 96) käy läpi tärkeimpiä korotettuihin poistoihin ja täyteen poisto-oikeuteen liittyviä näkökohtia sekä arvioi niiden hyödyllisyyttä kansantalouden näkökulmasta. Selvityksen mukaan poisto-oikeuksien korottaminen keventää investointien tuoton keskimääräistä verotusta lykkäämällä yritysten maksamaa yhteisöveroa. Korotettujen poistojen ansiosta investoinnit sitovat vähemmän pääomaa. Siksi korotetut poistot myös lievittävät rahoituksen saatavuuteen mahdollisesti liittyviä ongelmia.

Korotetut poistot lisäisivät investointeja Suomessakin

Määttäsen mukaan kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty vahvaa näyttöä sen puolesta, että poisto-oikeuksien kasvattaminen kasvattaa myös investointeja.

- Tutkimuksen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että korotetut poistot lisäisivät investointeja myös Suomessa. On kuitenkin mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka paljon investoinnit kasvaisivat. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala yleinen korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin. Poisto-oikeuksien korottamisella voi silti olla suuri vaikutus erityisesti joidenkin sellaisten yritysten investointikannustimiin, jotka joutuvat nyt maksamaan korkeaa lainakorkoa, Määttänen arvioi.

Listaamattomien yritysten osalta korotetun poisto-oikeuden hyödyntäminen ei välttämättä ole yrityksen omistajien kannalta järkevää. Tilannetta mutkistaa osinkoverotus, sillä korotetut poistot pienentävät yritysten nettovarallisuutta, mikä joissakin tilanteissa kiristää osinkojen verotusta.

Julkisen talouden kannalta korotetut poistot ovat Määttäsen mukaan suhteellisen riskitön tapa pyrkiä kasvattamaan investointeja.

- Samat syyt, jotka pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin, myös pienentävät niiden mahdollista kielteistä vaikutusta julkiseen talouteen. Esimerkiksi matalan korkotason vuoksi yhteisöverokertymän lykkääntymisellä ei ole suurta merkitystä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Korotetut poistot eivät myöskään kärjistäisi listattujen ja listaamattomien yritysten erilaista verokohtelua, Määttänen toteaa.

Julkisen talouden näkökulmasta on myös hyvä asia, että korotetut poistot kohdistuvat vain uusiin investointeihin. Parhaimmillaan korotetut poistot vahvistavat julkista taloutta erityisesti kasvattamalla työn tuottavuutta ja sitä kautta useita veropohjia.

Kassavirtaverotus parantaisi verotuksen neutraalisuutta

Lainarahoitteisten investointien korkojen vähennys verotuksessa ja korotetut poistot sopivat kuitenkin selvityksen mukaan huonosti yhteen. Tältä osin korotetut poistot pikemminkin heikentävät verotuksen neutraalisuutta, jos korkovähennystä ei samalla rajoiteta.

Täysi poisto-oikeus olisikin perusteltua yhdistää korkovähennyksen poistamiseen investointien rahoittamiseksi otettujen lainojen osalta. Tällöin voidaan puhua kassavirtaverotuksesta. Siihen siirtyminen parantaisi selkeästi verotuksen neutraalisuutta keventämällä omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuoton verotusta ja asettamalla oman ja vieraan pääoman verotuksellisesti samalle viivalle.

Nyt julkaistu tutkimus on TT-säätiön rahoittama.

Määttänen, Niku: Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous (ETLA Raportti 96)

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, ETLA, p. 041-545 6721, niku.maattanen@etla.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Uutta tietoa bisnesenkeleiden roolista Suomessa: rahoitusta saaneet yritykset eivät kasva muita nopeammin, mutta rahoitus lisää selviytymistä4.12.2019 08:00:00 EETTiedote

Ns. enkelisijoituksia saaneet eli yksityisten sijoittajien rahoittamat yritykset eivät kasva keskimäärin muita yrityksiä nopeammin, käy ilmi Etlan tänään julkistamasta tutkimuksesta. Enkelirahoitus kuitenkin lisää nuorten yritysten selviytymistä. Huomionarvoista on, että valtaosa (75%) enkelisijoituksia saaneista yrityksistä on saanut myös julkista innovaatiorahoitusta. Bisnesenkelit sijoittavat etenkin tieto- ja teknologiaintensiivisiin nuoriin yrityksiin ja edesauttavat näin Suomen talouden luovaa uudistumista.

Etla: Elektroniikkateollisuus kasvoi tänä vuonna huristen ja kaasuputkitoimitukset vauhdittivat metallivientiä26.11.2019 08:00:00 EETTiedote

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto Suomessa on kasvanut tammi-syyskuussa peräti 13 prosenttia vuodentakaisesta. Etlan tänään julkistaman Toimialakatsauksen mukaan metallien jalostuksessa vientiä vauhdittavat kaasuputkitoimitukset, mutta Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto jää loppuvuonna suunniteltua pienemmäksi. Elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle on jälleen kasvussa, vastapakotteista huolimatta, kun suomalaista kotieläinrehua kysytään nyt itänaapurissa.

Etla tutki: Teknologiajättien rooli laajentunut rahoitus- ja hyvinvointialoille19.11.2019 07:00:00 EETTiedote

Henkilötietoon liittyvien ideoiden suojaaminen patenteilla on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi. Teknologiajätit valtaavat uusia markkina-alueita, ja se näkyy erityisesti tekoälyyn liittyvien patenttihakemusten kasvuna sekä yrityskauppoina. Datajätit ovat vallanneet yritysostoilla myös kokonaan uusia markkinoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan patentteja ja yritysostoja koskeva data kertoo samalla datajättien laajentumisesta rahoitusalalle ja hyvinvointipalveluiden markkinoille.

Suomi on kärsinyt muita vähemmän EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista11.11.2019 06:30:00 EETTiedote

Suomi on tuoreen tutkimuksen mukaan kärsinyt EU:n Venäjän vastaisista kauppapakotteista vähemmän kuin muu maailma keskimäärin. Tuoreen ETLA-tutkimuksen mukaan pakotteiden alaisten tuotteiden osuus Suomen viennistä oli muita pienempi jo ennen pakotteita, ja siten myös pudotus pakotteiden asettamisen jälkeen on ollut pienempi. Kauppapakotteet ovat vaikuttaneet voimakkaammin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Ranskan, Australian ja Latvian talouksiin. Suomi oli kuitenkin yhdeksänneksi tärkein pakotteiden alaisten tuotteiden viejä Venäjälle vuosina 2001-2017.

Etla: Aikuiskoulutus ei houkuta niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät17.10.2019 08:00:00 EESTTiedote

Ns. supistuvissa ammateissa työskentelevät osallistuvat aikuiskoulutukseen melko vähän, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Kouluttautuminen kasautuu eli aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti nuoremmat ikäryhmät sekä ne, joilla on jo ennestään hyvä koulutus. Iäkkäämmät ja heikommin koulutetut suorittavat vain harvoin jonkin muotoisen tutkinnon ja osallistuvat todennäköisemmin vain työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme