Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla selvitys: Korotetut poistot todennäköisesti lisäävät investointeja

Jaa

Hallituksen esittämä määräaikainen korotettujen poistojen salliminen lisäisi todennäköisesti investointeja, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan selvityksestä. Korotetut poistot mahdollistaisivat yritysten investointimenojen vähentämisen verotuksessa nykyistä nopeammin ja alentaisivat siten uusilta investoinneilta vaadittavaa tuottoa. Poisto-oikeuden tilapäiseen korottamiseen ei myöskään selvityksen mukaan liity suuria riskejä julkisen talouden kannalta. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet kuitenkin pienentävät niiden vaikutusta investointeihin.

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.

Suomen nykyisessä verojärjestelmässä aineelliset investoinnit tulee yleensä vähentää verotuksessa poistoina usean vuoden kuluessa. Poistojen jaksotus perustuu siihen, kuinka kauan investoinnin, esimerkiksi tuotannossa käytettävän koneen, arvioidaan tuottavan tuloa. Yksi tapa pyrkiä lisäämään investointeja on kasvattaa poisto-oikeuksia tai antaa yrityksille täysi poisto-oikeus, eli mahdollisuus vähentää käyttöomaisuuden koko hankintameno välittömästi sen tilikauden yhteisöveropohjasta, jolloin investointi toteutetaan.

Etlan tutkimusjohtajan Niku Määttäsen tänään julkaistu selvitys ”Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous” (ETLA Raportti 96) käy läpi tärkeimpiä korotettuihin poistoihin ja täyteen poisto-oikeuteen liittyviä näkökohtia sekä arvioi niiden hyödyllisyyttä kansantalouden näkökulmasta. Selvityksen mukaan poisto-oikeuksien korottaminen keventää investointien tuoton keskimääräistä verotusta lykkäämällä yritysten maksamaa yhteisöveroa. Korotettujen poistojen ansiosta investoinnit sitovat vähemmän pääomaa. Siksi korotetut poistot myös lievittävät rahoituksen saatavuuteen mahdollisesti liittyviä ongelmia.

Korotetut poistot lisäisivät investointeja Suomessakin

Määttäsen mukaan kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty vahvaa näyttöä sen puolesta, että poisto-oikeuksien kasvattaminen kasvattaa myös investointeja.

- Tutkimuksen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että korotetut poistot lisäisivät investointeja myös Suomessa. On kuitenkin mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka paljon investoinnit kasvaisivat. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala yleinen korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin. Poisto-oikeuksien korottamisella voi silti olla suuri vaikutus erityisesti joidenkin sellaisten yritysten investointikannustimiin, jotka joutuvat nyt maksamaan korkeaa lainakorkoa, Määttänen arvioi.

Listaamattomien yritysten osalta korotetun poisto-oikeuden hyödyntäminen ei välttämättä ole yrityksen omistajien kannalta järkevää. Tilannetta mutkistaa osinkoverotus, sillä korotetut poistot pienentävät yritysten nettovarallisuutta, mikä joissakin tilanteissa kiristää osinkojen verotusta.

Julkisen talouden kannalta korotetut poistot ovat Määttäsen mukaan suhteellisen riskitön tapa pyrkiä kasvattamaan investointeja.

- Samat syyt, jotka pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin, myös pienentävät niiden mahdollista kielteistä vaikutusta julkiseen talouteen. Esimerkiksi matalan korkotason vuoksi yhteisöverokertymän lykkääntymisellä ei ole suurta merkitystä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Korotetut poistot eivät myöskään kärjistäisi listattujen ja listaamattomien yritysten erilaista verokohtelua, Määttänen toteaa.

Julkisen talouden näkökulmasta on myös hyvä asia, että korotetut poistot kohdistuvat vain uusiin investointeihin. Parhaimmillaan korotetut poistot vahvistavat julkista taloutta erityisesti kasvattamalla työn tuottavuutta ja sitä kautta useita veropohjia.

Kassavirtaverotus parantaisi verotuksen neutraalisuutta

Lainarahoitteisten investointien korkojen vähennys verotuksessa ja korotetut poistot sopivat kuitenkin selvityksen mukaan huonosti yhteen. Tältä osin korotetut poistot pikemminkin heikentävät verotuksen neutraalisuutta, jos korkovähennystä ei samalla rajoiteta.

Täysi poisto-oikeus olisikin perusteltua yhdistää korkovähennyksen poistamiseen investointien rahoittamiseksi otettujen lainojen osalta. Tällöin voidaan puhua kassavirtaverotuksesta. Siihen siirtyminen parantaisi selkeästi verotuksen neutraalisuutta keventämällä omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuoton verotusta ja asettamalla oman ja vieraan pääoman verotuksellisesti samalle viivalle.

Nyt julkaistu tutkimus on TT-säätiön rahoittama.

Määttänen, Niku: Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous (ETLA Raportti 96)

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, ETLA, p. 041-545 6721, niku.maattanen@etla.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla aloittaa yhteistyön World Economic Forumin kanssa10.8.2020 09:00:00 EESTTiedote

Etla on aloittanut sisältöyhteistyön Davosin talousfoorumista tunnetun World Economic Forumin (WEF) kanssa. Yhteistyön puitteissa WEF julkaisee verkkosivuillaan myös Etlassa tehtyjä tutkimuksia ja hyödyntää tulevaisuuskartoissaan Etlan tutkimusdataa. Yhteistyön kautta Etla tavoittelee laajempaa kansainvälistä näkyvyyttä tutkimuksilleen. Etla on toiminut WEF:n yhteistyökumppanina myös aiemmin kansainvälisten kilpailukykyvertailujen laadinnassa ja vastaa vertailujen Suomen osuudesta.

Etla: Suomen teollisuus romahti EU:ssa vähiten, tavaraviennin määrä on nyt selvässä laskussa6.8.2020 08:30:00 EESTTiedote

Suomen teollisuustuotannon määrä jäi toukokuussa vain neljä prosenttia vuoden takaista alemmaksi. Kaikissa muissa EU-maissa tilanne oli huonompi. Suomen tavaravienti on kuitenkin koronakeväänä lähtenyt laskuun, samalla kun teollisuuden uudet tilaukset ja kokonaistyöllisyys ovat alkaneet heikentyä. Tiedot käyvät ilmi Etlan elokuun Kuukausiraportista, joka on tutkimuslaitoksen kuukausittain päivittämä suhdanneraportti tilaajille. Etla julkaisee Kuukausiraportin nyt poikkeuksellisesti maksutta ladattavaksi.

Rakennusvirheet kuriin – urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden osaamista on hyödynnettävä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa30.7.2020 08:34:51 EESTTiedote

Rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan laatuun vaikuttavia ongelmakohtia rakennusalalla ovat yhteisen, laatua määrittävän mittarin puuttuminen sekä alan pirstaleisuus. Laatukriteerit tulisikin määrittää erikseen yksittäisille rakennushankkeille, samalla kun vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken pitää parantaa. Lisäksi parempi hanke- ja tuotantoaikataulujen hallinta voi vähentää virhealttiutta.

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme