Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä

Jaa

Suomen pitäisi uudistaa t&k-verohuojennusmallinsa pysyväksi ja koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuoreen Etla Muistion mukaan kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Etlan aineistoanalyysi kertoo, että enemmän tukea tarjoavissa maissa yritykset myös investoivat enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa käyttöönotettava t&k-verotukijärjestelmä on kuitenkin suunniteltava huolella.

Tänään julkaistun Etla Muistion aineistoanalyysistä vastaavat Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tänään julkaistun Etla Muistion aineistoanalyysistä vastaavat Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.

T&k-verotukia käytetään OECD-maissa lisäämään yritysten kannustimia investoida tutkimus- ja kehitystoimintaan. Viime vuonna t&k-toiminnan verokannustimia tarjosi 32 OECD-maata, ja verotuet muodostivat yli puolet tutkimus- ja kehitystoimintaan varattujen tukien kokonaismäärästä.

Viimeaikainen kansainvälinen tutkimus osoittaa, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja tutkija Paolo Fornaron muistiosta ”Tarvitaanko Suomessa t&k-verokannustimia?” (Etla Muistio 97), jossa tarkastellaan t&k-verotukiasteen yhteyttä yrityssektorin omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin ja innovaatiotuotoksiin 35 eri maassa. Enemmän tukea tarjoavissa maissa yrityssektori investoi selvästi enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen, ilmenee raportoidusta aineistoanalyysista.

Tutkimus- ja kehitysintensiteetti ja haettujen patenttien määrä oli suurempi maissa, joissa verovähennys lasketaan yrityksen t&k-kustannusten lisäyksestä verrattuna sen aiempiin t&k-panostuksiin. Intensiteetti ja patentit lisääntyivät myös maissa, joissa lisäksi verohuojennusmalliin sisältyy vähennysmahdollisuus, joka perustuu tutkimus- ja kehityskustannusten kokonaisvolyymiin.

– Kansainvälisen tutkimuksen ja aineistoanalyysimme perusteella myös Suomessa olisi syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä. Siinä verohuojennukset ulotettaisiin koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia verrattuna nykyiseen malliin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomessa t&k-verotuet olivat käytössä vuosina 2013–2014 toteutetun t&k-verotukikokeilun aikana. Kuluvan vuoden alussa käyttöön otettiin määräaikainen tutkimus- ja kehitysverohuojennus, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Nykyisessä verohuojennusmallissa yrityksillä on 1,5-kertainen verovähennysoikeus t&k-alihankinnoista. Vähennyksen voi tehdä verotettavista tuloista, ja sen voi saada sellaiseen osaan t&k-kustannuksia, joihin yritys ei ole saanut suoraa tukea. Verovähennykseen oikeuttavien kustannusten osuus koski vain noin kahta prosenttia yrityssektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta (vuoden 2018 tilastotiedoilla).

Verotukijärjestelmä hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä

T&k-verohuojennusjärjestelmissä on suuria maakohtaisia eroja niin verotuen asteessa kuin verotukimallin ominaisuuksissakin. T&k-verotukien vaikuttavuus näyttäisi olevan suurinta pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla, arvioi Etlan Heli Koski.

Nyt julkaistun Muistion mukaan t&k-verokannustimet vähentävät tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia yrityksissä ja luovat teknologianeutraalin kannusteen innovaatiotoimintaan. Lisäksi hallinnolliset kulut jäävät suoria tukia pienemmiksi. Huolenaiheina on kuitenkin esitetty esimerkiksi yritysten muiden kulujen kirjaaminen t&k-kuluiksi, tukien kohdentamisesta johtuva kilpailun vääristyminen ja verotukien käyttö maiden välisessä verokilpailussa.

Isojen, monikansallisten yritysten osalta anteliaiden t&k-verokannustimien käyttö näyttäisi Heli Kosken mukaan johtavan verosuunnitteluun. Toisin sanoen, yritykset siirtävät tutkimus- ja kehitystoimintaansa maihin, joissa on niille suotuisimmat t&k-toiminnan verotuskäytännöt.

– Pk-yritysten kohdalla kannustinvaikutus näyttää selvältä eli t&k-verotuet lisäävät t&k-panostusten lisäksi innovaatiotuotoksia. Tämä viittaa myös siihen, että yrityksen muiden kulujen kirjaaminen t&k-kustannuksiksi ei ole merkittävä ongelma, toteaa Etlan Heli Koski.

T&k-verokannustimet on syytä suunnitella huolellisesti niin, että järjestelmästä tulee selkeä, yksinkertainen, kustannustehokas ja Suomeen soveltuva, Koski muistuttaa.


Koski, Heli & Fornaro, Paolo: Tarvitaanko Suomessa t&k-verokannustimia? (Etla Muistio 97)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tänään julkaistun Etla Muistion aineistoanalyysistä vastaavat Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tänään julkaistun Etla Muistion aineistoanalyysistä vastaavat Etlan tutkija Paolo Fornaro ja tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Metsien hakkuilla merkittävä vaikutus hiilinieluihin – korona voimisti tilapäisesti Suomen nieluja19.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuosittain korjatulla runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Hakkuut heikentävät vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Suomen metsänielut voimistuivat huomattavasti vuonna 2020, kun hakkuut vähenivät metsäteollisuuden kokeman koronashokin seurauksena.

Johtamiskäytännöillä on merkittävä yhteys yritysten tuottavuuden kasvuun6.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Yritysten johtamiskäytännöt vaikuttavat merkittävällä tavalla tuottavuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Korkeampi johtamisen taso on yhteydessä korkeampaan työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivatkin selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Osuus on lähes yhtä suuri kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Tulokset kannustavat parantamaan yritysten johtamiskäytäntöjä tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja22.6.2021 09:03:25 EEST | Tiedote

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke avaa nuorille asumisen hintaa ja koulutusvalintojen merkitystä9.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Taloustutkimuslaitosten uniikki yhteistyö Taloustieteen taju tekee selkoa taloustieteeseen osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hanke käynnistyy virallisesti ensimmäisten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen sisältöjen ja verkkosivujen valmistuttua. Ensimmäisinä aiheina ovat asumisen kustannukset sekä koulutusvalintojen vaikutukset myöhempään työelämään. Tulevan kesän ja syksyn sisältöihin haetaan ideoita myös yleisöltä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme