Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä

T&k-verotukia käytetään OECD-maissa lisäämään yritysten kannustimia investoida tutkimus- ja kehitystoimintaan. Viime vuonna t&k-toiminnan verokannustimia tarjosi 32 OECD-maata, ja verotuet muodostivat yli puolet tutkimus- ja kehitystoimintaan varattujen tukien kokonaismäärästä.

Viimeaikainen kansainvälinen tutkimus osoittaa, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja tutkija Paolo Fornaron muistiosta ”Tarvitaanko Suomessa t&k-verokannustimia?” (Etla Muistio 97), jossa tarkastellaan t&k-verotukiasteen yhteyttä yrityssektorin omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin ja innovaatiotuotoksiin 35 eri maassa. Enemmän tukea tarjoavissa maissa yrityssektori investoi selvästi enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen, ilmenee raportoidusta aineistoanalyysista.

Tutkimus- ja kehitysintensiteetti ja haettujen patenttien määrä oli suurempi maissa, joissa verovähennys lasketaan yrityksen t&k-kustannusten lisäyksestä verrattuna sen aiempiin t&k-panostuksiin. Intensiteetti ja patentit lisääntyivät myös maissa, joissa lisäksi verohuojennusmalliin sisältyy vähennysmahdollisuus, joka perustuu tutkimus- ja kehityskustannusten kokonaisvolyymiin.

– Kansainvälisen tutkimuksen ja aineistoanalyysimme perusteella myös Suomessa olisi syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä. Siinä verohuojennukset ulotettaisiin koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia verrattuna nykyiseen malliin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomessa t&k-verotuet olivat käytössä vuosina 2013–2014 toteutetun t&k-verotukikokeilun aikana. Kuluvan vuoden alussa käyttöön otettiin määräaikainen tutkimus- ja kehitysverohuojennus, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Nykyisessä verohuojennusmallissa yrityksillä on 1,5-kertainen verovähennysoikeus t&k-alihankinnoista. Vähennyksen voi tehdä verotettavista tuloista, ja sen voi saada sellaiseen osaan t&k-kustannuksia, joihin yritys ei ole saanut suoraa tukea. Verovähennykseen oikeuttavien kustannusten osuus koski vain noin kahta prosenttia yrityssektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta (vuoden 2018 tilastotiedoilla).

Verotukijärjestelmä hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä

T&k-verohuojennusjärjestelmissä on suuria maakohtaisia eroja niin verotuen asteessa kuin verotukimallin ominaisuuksissakin. T&k-verotukien vaikuttavuus näyttäisi olevan suurinta pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla, arvioi Etlan Heli Koski.

Nyt julkaistun Muistion mukaan t&k-verokannustimet vähentävät tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia yrityksissä ja luovat teknologianeutraalin kannusteen innovaatiotoimintaan. Lisäksi hallinnolliset kulut jäävät suoria tukia pienemmiksi. Huolenaiheina on kuitenkin esitetty esimerkiksi yritysten muiden kulujen kirjaaminen t&k-kuluiksi, tukien kohdentamisesta johtuva kilpailun vääristyminen ja verotukien käyttö maiden välisessä verokilpailussa.

Isojen, monikansallisten yritysten osalta anteliaiden t&k-verokannustimien käyttö näyttäisi Heli Kosken mukaan johtavan verosuunnitteluun. Toisin sanoen, yritykset siirtävät tutkimus- ja kehitystoimintaansa maihin, joissa on niille suotuisimmat t&k-toiminnan verotuskäytännöt.

– Pk-yritysten kohdalla kannustinvaikutus näyttää selvältä eli t&k-verotuet lisäävät t&k-panostusten lisäksi innovaatiotuotoksia. Tämä viittaa myös siihen, että yrityksen muiden kulujen kirjaaminen t&k-kustannuksiksi ei ole merkittävä ongelma, toteaa Etlan Heli Koski.

T&k-verokannustimet on syytä suunnitella huolellisesti niin, että järjestelmästä tulee selkeä, yksinkertainen, kustannustehokas ja Suomeen soveltuva, Koski muistuttaa.

Koski, Heli & Fornaro, Paolo: Tarvitaanko Suomessa t&k-verokannustimia? (Etla Muistio 97)