Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla tutki: vienninedistämispalvelujen käyttö kasvatti kansainvälisille markkinoille pyrkineiden pk-yritysten liikevaihtoa

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan julkisia vienninedistämispalveluita käyttäneiden yritysten liikevaihto on kasvanut muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä enemmän. Jos yritys sai samaan aikaan sekä t&k-tukia että vienninedistämispalveluita, lisäsi se yrityksen todennäköisyyttä nousta eniten liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten joukkoon. Suomalaisten pk-yritysten suurimmiksi kansainvälisen kasvun esteiksi osoittautuivat puutteellinen osaaminen sekä paikallisten markkinoiden tuntemuksen puute. Tänään julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin vienninedistämispalveluiden käytön vaikutuksia pk-yritysten kasvuun viime vuosina.

Tutkimuksen ovat Etlasta laatineet tutkimusharjoittelija Jenni Nevavuo (vas.), tutkija Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.
Tutkimuksen ovat Etlasta laatineet tutkimusharjoittelija Jenni Nevavuo (vas.), tutkija Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.

Tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Impact study of global growth for companies” (Report 4/2020) arvioitiin tilastollisin menetelmin Business Finlandin vienninedistämispalveluiden käytön vaikutuksia pk-yritysten liikevaihdon, tavaraviennin, työllisyyden, arvonlisän ja työn tuottavuuden kasvuun vuosina 2009-2017. Business Finland aloitti toimintansa vuonna 2018, joten tarkastelu koskee sen edeltäjien, Finpron ja Tekesin, toiminnan vaikutuksia.

Tutkimus osoittaa, että julkisia vienninedistämispalveluita käyttäneiden yritysten liikevaihto kasvoi muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä enemmän. Kansainvälistymispalveluja tarjonneen Finpron käyttö pienensi yrityksen riskiä joutua alhaisen kasvun yritysten joukkoon liikevaihdon ja työllisyyden osalta. Jos yritys sai samaan aikaan tutkimus- ja tuotekehitystukea sekä vienninedistämispalveluita, kasvoi todennäköisyys siirtyä eniten liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten joukkoon. Muiden tutkittujen kasvumittareiden osalta vienninedistämispalveluiden käytön vaikutuksista ei löydetty selkeää tilastollista näyttöä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös Business Finlandin Yhdysvalloissa ja Euroopassa tarjoamien vienninedistämispalveluiden roolia yritysten kasvussa sekä kansainvälistyvien yritysten kasvun tiellä olevia esteitä. Business Finlandin toimintaa kartoitettiin haastattelujen ja kyselytutkimuksen avulla.

Merkittävä osa Business Finlandin kansainvälisestä työstä on sopivien paikallisten toimijoiden löytämistä yrityksille, jotka pyrkivät kansainvälisille markkinoille. Suomalaisyrityksille välitetään kontakteja paikallisiin palvelutarjoajiin ja konsultteihin, kuten lakiasiaintoimistoihin, vakuutusten välittäjiin sekä media- ja PR-toimistoihin. Yrityksille annetaan myös tietoa paikallisista tapahtumista, kuten seminaareista ja messuista, joihin yrityksen kannattaa osallistua verkottuakseen.

– Hyviksi kansainvälistymistä tukeviksi toimiksi on koettu muun muassa tietyillä toimialoilla toteutettu markkinakohtainen sparraus yritysryhmille. Myös pohjoismainen yhteistyö yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi koettiin tärkeäksi. Yhteispohjoismainen verkosto järjestää esimerkiksi kiihdytinohjelmia startup -yrityksille, ja sillä on yhteinen ohjelma, joka edistää tutkimuksen muuntamista yritystoiminnaksi. Tämän lisäksi verkostolla on myös lyhyempiä osaamisohjelmia, esimerkiksi terveysteknologiassa, kertoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Yritysten kasvun esteenä ymmärryksen puute markkinoista

Suomalaisten pk-yritysten suurimmaksi kansainvälisen kasvun esteeksi Business Finlandissa nähtiin yritysten osaamiseen ja paikallisia markkinoita koskevaan tietoon liittyvät puutteet. Kansainvälisille markkinoille tähtäävillä suomalaisyrityksillä on usein riittämätön ymmärrys paikallisten markkinoiden toiminnasta, eivätkä yritykset tunne esimerkiksi sääntelyä tai lainsäädännön vaatimuksia tuotteille ja palveluille (esimerkiksi tuotteissa vaadittavia pakkaustekstejä). Yritykset eivät myöskään tunnista keskeisiä kilpailijoita ja potentiaalisia asiakkaita.

– Business Finlandin kansainvälisissä toimistoissa työskentelevien virkailijoiden haastatteluista kävi ilmi, ettei suomalaisyrityksillä useinkaan ole realistista kuvaa siitä, kuinka merkittäviä investointeja tai suuria ponnistuksia tarvitaan, jotta markkinoille tulo onnistuisi. Tai kuinka kovaa kilpailu on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yrityksiltä puuttuu fokusoituminen, ja tyypillinen virhe on hakeutua yhtä aikaa liian monelle markkinalle - sekä tuotteiden osalta että maantieteellisesti, Etlan Heli Koski toteaa.

Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka – Nevavuo, Jenni: Impact study of global growth for companies. Report 4/2020.

Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka. Viennin edistämispalveluiden vaikutus yritysten kasvuun. Impact Brief No. 3/2020.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Heli Koski, ETLA, p. 050-466 3214, heli.koski@etla.fi (tavoitettavissa vasta klo 12 jälkeen).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat Etlasta laatineet tutkimusharjoittelija Jenni Nevavuo (vas.), tutkija Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.
Tutkimuksen ovat Etlasta laatineet tutkimusharjoittelija Jenni Nevavuo (vas.), tutkija Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkija Mika Pajarinen.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Nokiasta irtisanotut työllistyivät hyvin uudelleen – tuore tutkimus jäljitti ex-nokialaisten myöhempää työuraa18.1.2021 10:00:00 EETTiedote

Matkapuhelinyhtiö Nokiasta vuosina 2009–2014 irtisanotut henkilöt ovat työllistyneet hyvin uudelleen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Peräti 77 prosenttia lähteneistä on löytänyt uuden työpaikan, ja valtaosa heistä on työllistynyt palvelusektorin yrityksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Nokian Suomen-yksiköistä kriisivuosina lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Työttömänä ex-nokialaisista on vajaa 10 prosenttia. Nokian romahduttama Suomen ICT-ala on myös palautunut kooltaan samalle tasolle kuin vuosikymmen sitten muiden alan yritysten kasvun ansiosta.

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EETTiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen11.1.2021 09:00:00 EETTiedote

Toisen asteen koulutuksen keskittäminen ja tarjonnan supistaminen vaikuttavat nuorten koulutusalavalintaan – ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan alueellisen koulutuksen tarjonnan vähentäminen vaikuttaa myös nuorten sijoittumiseen työmarkkinoille ainakin vielä 21-vuotiaana. Tutkijat kehottavatkin keskittämispäätöksiä tehtäessä miettimään niiden vaikutusta myös nuorten koulutus- ja urapolkuihin.

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava7.1.2021 13:00:00 EETTiedote

Tietotekniikka-alan kasvu on kasvattanut myös sähkönkulutusta ja päästöjä. Yritysten ja kuluttajien on kuitenkin vaikea saada tietoa ICT-alan ympäristöystävällisyydestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta. Tuore tutkimus suosittaakin EU-tasolla ja globaalistikin yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.

Etla: Vuosi 2021 merkitsee koronakriisin loppua, Suomen talous herää kesään mennessä29.12.2020 00:30:00 EETTiedote

Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna. Jos rokotukset sujuvat odotetusti, herättävät ne Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Etla. Tämän jälkeen talouspolitiikassa siirrytään elvytysvaiheesta sopeutukseen. Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on olennainen. Hallitus ajoittanee sopeutukset edessä olevaan noususuhdanteeseen. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme