Etla: työmarkkinoille lisää joustoa ja sosiaaliturvaan elinkaariajattelua

Poimintoja ”Muistioita tulevalle hallitukselle” sisällöstä:

• Talouspolitiikan yleistavoitteeksi on asetettava kahden prosentin keskimääräinen talouskasvu ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
• Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan työvoiman tarjonnan lisäämistä. On vahvistettava työikäisen väestön kannustimia osallistua työmarkkinoille ja ottaa vastaan työtä. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä
• Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettava. Hallituksen on syytä tukea paikallista sopimista lainsäädäntötoimilla.
• Sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle on suuri tarve, sen lähtökohdaksi tulisi ottaa elinkaariajattelu. Vastikkeeton perustulo työkykyisille ei ole järkevä eikä realistinen vaihtoehto.
• Julkisen talouden aiempaa suuremmaksi arvioitu kestävyysvaje yhdessä korkean kokonaisveroasteen kanssa asettaa tiukat rajat julkisten menojen lisäykselle. Palvelutuotantoa on tehostettava edelleen.
• Työn verotusta on kevennettävä. Kevennyksen rahoittamisessa voidaan hyödyntää kiinteistö-, kulutus- ja ympäristöverotuksen kiristämistä.
• Yritystukien painopistettä on syytä siirtää asteittain säilyttävistä tuista innovaatioita ja uusien tuottavien työpaikkojen luontia edistäviin keinoihin.
• EU-politiikassa on painotettava sisämarkkinoiden kehittämistä, rahoitusvakautta parantavia uudistuksia ja tehokasta ilmastopolitiikkaa.

TYÖVOIMAN TARJONTAA LISÄTTÄVÄ JA TYÖMARKKINOITA JOUSTAVOITETTAVA

 Suomen työllisyysaste on yhä 3-4 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin verrokkimaissa Pohjois-Euroopassa, lisäksi julkisessa taloudessa on jopa aiemmin arvioitua suurempi kestävyysvaje. Alkavalla vaalikaudella vaaditaankin työllisyysastetta nostavien politiikkatoimien jatkamista ja tuottavuuden kasvua tukevaa politiikkaa.

Työllisyysasteen nousu 75 prosenttiin ei ole mahdollista ilman uusia politiikkatoimia. Esimerkiksi vuorotteluvapaa ja työttömyysturvan ns. lisäpäivät on syytä poistaa.

Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa, myös ETA-alueen ulkopuolelta. Tästä syystä työ- ja oleskelulupaprosesseja on yksinkertaistettava ja työvoiman tarveharkinnasta on luovuttava. Suomessa tutkintonsa suorittaville ulkomaalaisille olisi myös turvattava automaattinen oleskelu- ja työlupa määräajaksi valmistumisen jälkeen.

Hallituksen tulisi osaltaan tukea palkanmuodostusmallia, joka ottaa riittävästi huomioon kustannuskilpailukyvyn vaikutuksen työllisyyteen. Paikallista sopimista tulisi edistää lainsäädännöllä.

-        Voitaisiin hyvin edetä esimerkiksi selvitysmies Harri Hietalan taannoisen ehdotuksen pohjalta. Myöskään yleissitovuuden kaventamista kilpailijamaiden tasolle ei ole syytä pitää tabuna, sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

OSAAMISEEN JA KOULUTUKSEEN PANOSTETTAVA

Merkittävä osa nuorista jää vaille toisen asteen koulutusta, siksi koulutuspolitiikassa etusijalla pitää olla näiden nuorten määrän pienentäminen. Oppivelvollisuusiän nostaminen on varteenotettava vaihtoehto tähän pyrittäessä.

Korkeakouluopetusta on tarve laajentaa. Tämän rahoittamiseksi sekä opetuksen laadun parantamiseksi olisi otettava käyttöön kohtuullinen omarahoitusosuus eli lukukausimaksu. Aikuiskoulutusta tulisi kehittää niin, että se tavoittaa paremmin alhaisen koulutustason henkilöitä.

SOSIAALITURVAAN ELINKAARINÄKÖKULMA

Sosiaaliturvauudistuksen lähtökohdaksi on syytä ottaa elinkaarinäkökulma. Veroilla rahoitetut tulonsiirrot tulisi kohdentaa ihmisille, jotka jäävät elinkaarituloilla mitattuna pienituloisiksi. Muiden osalta jonkin ajankohdan kulutusmahdollisuuksien turvaamisen tulisi perustua pikemminkin vakuuttamiseen ja lainaamiseen.

Työttömyysturvaan liittyviä kannustinongelmia voidaan lieventää sovittamalla yhteen työttömyysturva ja eläketurva siten, että ansiosidonnaiset työttömyysetuudet vähentävät tulevaa eläkettä jonkin eläketason yläpuolella. Vaihtoehtoja tällaisen ”tilimallin” toteuttamiseksi olisi selvitettävä pikaisesti. Asumisen tuista ns. ARA-tuotantoon osoitettuja tukia tulisi vähentää, kun taas pienituloisille kohdistuva yleinen asumistuki on syytä säilyttää riittävänä.

VEROTUS TUKEMAAN TYÖLLISYYTTÄ JA ELINKEINOPOLITIIKKAAN RAKENNEMUUTOS

Verotusta koskevissa ratkaisuissa tulisi painottaa työllisyyden ja tuottavuuden kasvun edistämistä. Työn verotusta tulisi mahdollisuuksien mukaan lieventää. Tuottavuuden näkökulmasta tärkeintä on minimoida verojärjestelmään liittyvät vääristymät. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää sellaisten verojen välttämiseen, jotka lukitsevat ihmisiä ja pääomaa tiettyyn toimintaan tai paikkaan.

Verotuksen painopistettä on perusteltua siirtää työn verotuksesta kiinteistöjen, kulutuksen ja ympäristöhaittojen verotukseen. Asuntojen varainsiirtoverosta tulisi luopua tai sitä tulisi alentaa ja kiinteistöveroa vastaavasti nostaa.

Uuden hallituksen tulisi laatia asteittain toteutettava ohjelma työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien yritystukien supistamisesta samalla kun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia lisätään.

Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun kirjoittamiseen ovat Etlassa osallistuneet Vesa Vihriälä, Tero Kuusi, Jukka Lassila, Tarmo Valkonen, Katariina Nilsson Hakkala, Heli Koski, Petri Rouvinen, Antti Kauhanen, Krista Riukula, Mika Maliranta ja Niku Määttänen.

Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.etla.fi/julkaisut/.