Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etlan Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Komission ehdotus on talousvaikutuksiltaan hidas ja pieni

Jaa

Komission versiossa elvytysrahaston suurin vaikutus ei ole taloudellinen vaan poliittinen, kirjoittavat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi tänään julkaistussa ETLA-kolumnissa.

Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Elvytysrahasto on periaatteellisesti iso juttu. EU:n finanssipolitiikkaan luotaisiin ensimmäistä kertaa suhdanteita tasaava väline, jossa avun saaja ja maksaja olisivat eri jäsenmaita. Elvytykseen käytetyt rahat kerättäisiin takaisin avun saajasta riippumatta joko korotettuina jäsenmaksuina kaikilta jäsenmailta tai EU-tason veroina.

Jos avustuksena jaettavat rahat kerättäisiin takaisin jäsenmaksuina, 500 miljardin euron takaisinmaksu tarkoittaisi Suomelle reilun miljardin euron pottia seitsemäksi vuodeksi - riippuen tietenkin siitä, minkä verran Suomi voisi itse saada rahastosta tukea. Suomen olisi korotettava veroja tai säästettävä muissa menoissa EU:n budjetin tasapainottamiseksi, vaikka se ei välttämättä saisi rahastosta itse penniäkään.

Jäsenmaksuja tarvitsee korottaa vähemmän, jos osa rahaston varoista taas kerättäisiin takaisin EU-tason veroilla. Silloin otettaisiin askel kohti liittovaltioon kuuluvaa fiskaaliunionia. Vaikka itse rahastoa käytettäisiin kertaluonteisesti vain koronan hoitoon, EU-verojen keruu todennäköisesti lisääntyisi pysyvästi. On helppo ajatella tilannetta, että seitsemän vuoden jälkeen, kun käytetyt rahat on tienattu takaisin, EU-veroille keksitään muuta käyttöä.

Liittovaltioon päätymistä ei tarvitse tämän perusteella pelätä. Kukaan ei ole ehdottamassa, että jäsenmaat luovuttaisivat EU:n instituutioille valtaa muuttaa perussopimuksia tai jäsenmaiden perustuslakeja.

Elvytysrahasto lisäisi EU:n suhdannepolitiikan paukkuja. Tähän saakka on turvauduttu keskuspankkipolitiikkaan, jonka arsenaali alkaa nyt jo olla pitkälti käytetty. Myös Saksan perustuslakituomioistuimen linjaukset EKP:n politiikasta pakottavat Saksaa etsimään uusia ratkaisuja finanssipolitiikan puolelta.

Eurokriisi aloitti EU:ssa lainoihin perustuvan suhdannepolitiikan. Finanssi-, euro- ja koronakriisin jälkeen jotkut jäsenmaat ovat kuitenkin jo nyt niin velkaisia, että velkainstrumenttien hyödyt alkavat huveta. Siksi elvytysrahaston rinnalle suunnitellut lainamuotoiset tukitoimet uhkaavat jäädä torsoksi.

Tarvitaan uusia ulottuvuuksia EU:n tulevaisuuden turvaamiseksi, siksi ehdotetaan suoraa tukea, joka ei lisää lainataakkaa. EU:n poliittisen hyväksynnän kannalta on tärkeää, että pahiten kärsiviä jäsenmaita ei jätetä yksin.

Poliittinen viesti yhteenkuuluvuudesta on elvytysrahaston merkittävin vaikutus.

Korona voimistaa globalisaation vastaisia voimia, minkä vuoksi EU:n pitäisi pystyä löytämään yhteinen sävel sisämarkkinoiden kehittämiseen. Se voi olla vaikeaa, jos koronakriisin hoidosta syntyy kovin syviä arpia. Eurooppa tarvitsee vahvan unionin myös globaalin valtapolitiikan kannalta, sisäiset kiistat jättävät Euroopan Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin.

Taloudellisessa mielessä elvytyspaketin vaikutus on hidas ja pieni.

Elvytysrahasto tavallaan paikkaa EU-maiden koronavaurioita samalla tavalla, kuin erilaiset koheesiorahastot pyrkivät paikkaamaan alueiden pitkän aikavälin kehityseroja. Osa elvytysrahaston varoista onkin ajateltu suunnattavan koheesiorahastojen kasvattamiseen.

EU:lla siis on jo olemassa suora tukimuoto, jossa rahoja on suunnattu vähemmän kehittyville alueille. Niiden käyttötarkoitus ei ole kuitenkaan ollut suhdanteiden tasoitus vaan rakenteiden uudistaminen pidemmällä aikavälillä. Siltä osin rahasto sopii huonosti varsinaiseen elvytykseen.

Sama ongelma pätee rahaston lupaavimpaan osuuteen, jossa yritetään vauhdittaa ”Eurooppalaisessa ohjausjaksossa” asetettuja uudistustarpeita. Rahasto on suositeltava perustaa, jos rahanjako ehdollistetaan näiden uudistusten toteuttamiselle. Ohjausjakson uudistusehdotukset eri maille ovat kuitenkin valtaosin rakenteellisia, joten niiden tuottamat vaikutukset näkyvät parhaimmillaankin vasta vuosien päästä.

Myös vaikuttavuuden voi kyseenalaistaa. Koheesiorahastojen vaikuttavuus tiedetään yleisesti heikoksi. Elvytysrahastosta ohjattaisiin varoja myös Jyrki Kataisen komissaariaikana perustettuun EU:n investointiohjelmaan. Siitäkin kuulee epäilyjä, että investoinnit olisi tehty ilman EU:n tukeakin.

Ihannetilanteessa elvytysrahasto panisi alulle Eurooppa-tason ratkaisuja myös yleiseurooppalaisiin tarpeisiin, kuten ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tai digitalisaatioon. Todellisuudessa vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, jos silloinkaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen10.6.2020 08:20:07 EESTTiedote

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.

//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö8.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Informaatiosektorin sähkönkäyttö kasvoi Suomessa liki 14 prosenttia vuosina 2011‒2017, todetaan tuoreessa Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Sähkönkulutuksen kasvun taustalla on IP-liikenteen eli internetissä tapahtuvan liikenteen määrän lisääntyminen, koska digitaalisia palveluita hyödynnetään yhä enemmän niin teollisuuden kuin kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien kasvava mobiilidatan käyttö ei kuitenkaan näy kuluttajien vaan koko ICT-alan sähkönkäytön kasvuna. Tämä selittyy osittain sillä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteestä tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä. Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tulee tutkimuksen mukaan jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä27.5.2020 13:02:52 EESTTiedote

Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme