Helsingin yliopisto

Etninen profilointi on ongelma Suomessa - Tutkimus- ja taidehanke selvitti

Jaa

Pysäytetyt – Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja käytännöt -projekti on tutkinut etnistä profilointia kolmivuotisessa hankkeessa, jonka tuloksia julkaistaan 3.4.2018.

Kuva: Aino Sutinen
Kuva: Aino Sutinen

Embargo: 3.4.2018 klo 8.00

Tutkimusraportin julkaisutilaisuus medialle järjestetään 3.4. klo 14–16, osoitteessa Svenska social- och kommunalhögskolan, sali 219, 2. kerros, Snellmaninkatu 12, Helsinki (sisäänkäynti Yrjö-Koskisen kadun kautta). Tutkimusraportti julkaistaan osoitteessa http://www.profiling.fi/ samana aamuna 3.4. klo 8.00.

Kansainvälinen konferenssi aiheesta järjestetään 5.4.2018 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa ja paikalle saapuu tunnettuja tutkijoita ja aktivisteja.

Etninen profilointi tarkoittaa kontrollitoimien kohdistamista yksilöön etnisyyden, ihonvärin, uskonnon tai kielen perusteella. Se on syrjivänä käytäntönä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Etninen profilointi voi olla peruste kantelun tekemiselle asiattomasta kohtelusta.

Tutkimuksessa on haastateltu rodullistettujen vähemmistöjen jäseniä, Suomen ja Itä-Euroopan romaneja sekä viranomaisia ja asiantuntijoita.

Poliisin ulkomaalais- ja liikennevalvonta sekä rikoksista epäiltyjen etsintä ovat erityisen huomion kohteena. Lisäksi tutkimuksessa tulevat esiin yksityisen turvallisuusalan ja rajavartiolaitosten toiminta.

– Kokemukset pysäytetyksi tulemisesta ja etnisestä profiloinnista tapahtuvat usein arkisissa ympäristöissä – kaduilla, puistoissa, rautatie- tai metroasemilla, kaupoissa tai autoa ajettaessa. Tavallinen työ- tai koulumatka voi keskeytyä poliisin tekemään tarkastukseen. Kaupassa vartijat tai myyjät seuraavat jokaista liikettä, etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista sanoo.

Pysäytysten lisäksi aineistossa kerrotaan epäkunnioittavasta ja kovakouraisesta kohtelusta, kiinniotoista ja väkivaltaisista otteistakin.

Puntarissa yhteiskunnallinen luottamus

Etnisen profiloinnin kokemukset yhdistyvät vahvasti kansalaisten kokemaan luottamukseen poliisiin ja viranomaisiin sekä halukkuuteen avustaa poliisin työtä tietoja antamalla.

– Somalialaistaustaiset sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevat kertoivat kyselytutkimuksessa joutuneensa valtaväestön vastaajia selvästi useammin erityisesti vartijoiden kontrollin kohteiksi, kertoo tutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta.

– Ne vastaajat, joilla oli omia pysäytyskokemuksia ja joiden tuttavia oli pysäytetty aiheetta, luottivat muita vähemmän viranomaisiin, yksityiseen turvallisuusalaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin.

Etnisellä profiloinnilla on myös merkitystä sille, kokeeko yksilö voivansa kuulua Suomeen tai pitääkö hän itseään eurooppalaisena.

– Etninen profilointi tuottaa kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta ja saa sen kohteeksi joutuvat ihmiset tuntemaan etteivät he kuulu Suomeen, vaikka asuvat ja ovat ehkä syntyneetkin täällä, summaa tutkija Aminkeng Atabong Alemanji.

– On myös nöyryyttävää tulla kohdelluksi rikollisena ilman omaa syytään.

Tutkimuksesta

Tutkimuksessa on yhdistetty määrällisiä ja laadullisia aineistoja: yksilö- ja ryhmähaastatteluja (N=185), kyselyaineistoja (N=362) ja osallistuvaa havainnointia. Hankkeen tuloksista julkaistaan tutkimusraportin lisäksi tieteellisiä artikkeleita ja tutkija Markus Himanen valmistelee väitöskirjaa aiheesta.

Kansainvälisesti paljon keskustelua herättänyttä aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että koko ilmiö on hyvä tiedostaa ennen kuin suurempia ongelmia syntyy.

Journalismi ja taide

Tutkimusraportin lisäksi hankkeessa on toteutettu kaikille avoin multimediasivusto (profiling.fi), joka on luotu kertomaan etnisestä profiloinnista suurelle yleisölle. Hankkeen toimittaja Kati Pietarinen on julkaissut useita tutkimukseen perustuvia artikkeleita aiheesta, muun muassa Long Play -lehden reportaasin.

Laajan aineiston perusteella rakennettu sivusto käsittää tekstiä, Laura Böökin valokuvia ja videoita sekä Aino Sutisen sarjakuvaa helposti lähestyttävässä muodossa. Sivuston tarkoitus on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja jäädä pysyväksi tietopankiksi verkkoon.

Sarjakuvajournalismin keinoin havainnollistetaan tutkimuksessa esiin tulleita etnisen profiloinnin kokemuksia sekä keskeisiä tutkimustuloksia. Videoilla aiheesta kertovat omien kokemustensa perusteella tutkija Aminkeng Atabong Alemanji ja laulaja Hilja Grönfors. Itä-Euroopan romanien kokemuksista kerrotaan valokuvareportaasilla ja piirrosvideo antaa ohjeita valituksen tai rikosilmoituksen tekemiseen.

Lisätietoa

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelma (2015–18). Tutkimus on tehty Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa CERENissä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Projektijohtaja: Prof. Suvi Keskinen (Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan), suvi.keskinen@helsinki.fi

Tutkimustiimi: Markus Himanen, Aminkeng A. Alemanji, Antti Kivijärvi, Nirosha Pöyhölä, Uyi Osazee, Venla Rousku, Thaddeus Ndukwe. Multimediajournalismi ja tapahtumat: Kati Pietarinen, Maryan Abdulkarim, Laura Böök, Kari Kuukka, Jana Turk, Aino Sutinen.

MEDIAKONTAKTIT, haastattelut ja kuva-aineistot: Aino Sutinen, aino.sutinen@gmail.com, 040 867 5319

Tapahtumajärjestelyt: jana.turk@helsinki.fi

Multimedia ja koko hanke: profiling.fi
Tutkimussivusto: blogs.helsinki.fi/thestopped

facebook.com/pysaytetytstopped
twitter.com/pysaytetythanke

instagram.com/pysaytetyt 

Aihetunnisteet: #pysäytetyt #thestopped

Konferenssi, Etninen profilointi Suomessa ja Euroopassa 5.4.

Pysäytetyt-hanke järjestää kansainvälisen konferenssin 5.4. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa, Espoossa. Konferenssissa kuullaan ulkomaisten tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen puheenvuoroja ja suomalaisten viranomaisten, kansalaisaktivistien ja tutkijoiden paneelikeskustelu etnisestä profiloinnista. Tervetuloa, ilmoittautuminen 4.4. asti: https://www.lyyti.in/thestopped

Kansainväliset akateemiset puhujat konferenssissa ovat professori Ben Bowling Iso-Britannian King’s Collegesta (Dickson Poon School of Law) sekä tutkija Leandro Schclarek Mulinari Tukholman yliopiston kriminologian laitokselta. Lisäksi konferenssissa puhuu kolme etnisen profiloinnin kitkemiseen erikoistunutta asiantuntijaa. Rosalind Williams sai yli vuosikymmenen oikeustaistelun jälkeen YK:n ihmisoikeuskomitean toteamaan, että etninen profilointi on syrjintää. Open Society Instituten Nick Glynn on tehnyt 30 vuoden poliisiuran Britanniassa ja Ramon Arnhem edustaa Hollannin poliisia.

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Aino Sutinen
Kuva: Aino Sutinen
Lataa
Kuva: Caroline Suinner/Aino Sutinen
Kuva: Caroline Suinner/Aino Sutinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme