Eturauhassyövän diagnostiikkaan tarvitaan uusia työkaluja

Suomessa todetaan vuosittain 4 500 - 5 000 uutta eturauhassyöpää. Hoitojen suunnittelemiseksi potilaat jaotellaan eri riskiryhmiin sen mukaan, kuinka aggressiivinen heidän tautinsa on. Nykyinen riskiryhmäluokittelu ei kuitenkaan ole täysin luotettava, joten tarvitaan lisää keinoja potilaiden ennusteen tarkemmaksi arvioimiseksi.

LL Kanerva Lahdensuo tutki väitöstyössään eturauhasen neulanäytteiden turvallisuutta ja tarkkuutta syövän sijainnin ja laajuuden arvioinnissa sekä eturauhasen magneettikuvauksen hyödyllisyyttä aktiiviseurantapotilailla ja kudosmerkkiaineiden yhteyttä potilaiden ennusteeseen eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan urologian klinikassa.

Eturauhasen neulanäytteiden otosta johtuvat vakavat tulehdushaitat ovat lisääntyneet 2000-luvun alusta alkaen. Lahdensuo keräsi tiedot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2005 - 2013 ilmaantuneista tulehduksista, joihin liittyi verenmyrkytys. Tutkimusjakson aikana näiden tulehdusten ilmaantuvuus lisääntyi 2,4-kertaisesti: tutkimusjakson alussa toimenpiteen jälkeinen verenmyrkytys kehittyi 0,5 prosentille (5 verenmyrkytystä per 1 000 toimenpidettä) ja jakson aikana ilmaantuvuus nousi tasolle 1,2 % (12 verenmyrkytystä per 1 000 toimenpidettä.

Eturauhasen neulanäytteiden tarkkuutta arvioivassa tutkimuksessa oli mukana 96 potilasta, joille oli tehty HYKS:n urologian klinikassa eturauhasen poistoleikkaus vuosien 2009 – 2010 aikana. – Eturauhasen neulanäytteet ennustivat syövän laajuutta ja sijaintia heikosti, joten niistä saatava tieto on epäluotettavaa, Lahdensuo toteaa.

Magneettikuvauksen soveltuvuutta eturauhassyövän aktiiviseurantaan Lahdensuo tutki 80 potilaan aineistossa. Tutkimukseen osallistuneille tehtiin vuosina 2009 – 2011 eturauhasen magneettikuvaus siinä vaiheessa, kun he olivat olleet aktiiviseurannassa vuoden ajan. Magneettikuvaus ei tuolloin tuonut lisäarvoa verrattuna rutiiniseurantaan, joka toteutetaan PSA-mittausten ja uusintaneulanäytteiden avulla. – Nykyään magneettikuvaus ja sen radiologinen lausunto kuitenkin toteutetaan kansainvälisten suositusten mukaisesti ja niistä saatava tieto on jo paljon luotettavampaa, Lahdensuo huomauttaa.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä oli mukana 815 potilasta, joille oli tehty eturauhasenpoistoleikkaus vuosina 1983 - 2005 Helsingin tai Turun yliopistollisissa keskussairaaloissa. Potilaiden eturauhassyöpäkudoksesta määritettiin kolmen kudosmerkkiaineen - ERG, PTEN ja AR – esiintyvyydet, ja esiintyvyyttä verrattiin potilaiden elossa oloaikaan leikkauksen jälkeen sekä siihen, kuinka kauan he selvisivät ilman liitännäishoitoja leikkauksen jälkeen.

– Merkittävin löydös oli, että PTEN-kudosmerkkiaineen puuttuminen syöpäkudoksesta vaikuttaisi olevan merkki aggressiivisesta syövästä, Lahdensuo kertoo.

LL Kanerva Lahdensuo väittelee 22.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Diagnostic and predictive tools in localized prostate cancer: biopsies, magnetic-resonance imaging, and tissue markers". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, ls 2, Haartmaninkatu 8. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/218277

Väittelijän yhteystiedot:
kanerva.lahdensuo@helsinki.fi

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043