Helsingin yliopisto

Eturauhassyövän diagnostiikkaan tarvitaan uusia työkaluja

Jaa

Eturauhassyövän laajuudesta ja sijainnista ei saada riittävän tarkkaa ja luotettavaa tietoa neulanäytteiden perusteella, osoittaa Helsingin yliopistossa 22.9.2017 tarkastettava väitöstutkimus.

Suomessa todetaan vuosittain 4 500 - 5 000 uutta eturauhassyöpää. Hoitojen suunnittelemiseksi potilaat jaotellaan eri riskiryhmiin sen mukaan, kuinka aggressiivinen heidän tautinsa on. Nykyinen riskiryhmäluokittelu ei kuitenkaan ole täysin luotettava, joten tarvitaan lisää keinoja potilaiden ennusteen tarkemmaksi arvioimiseksi.

LL Kanerva Lahdensuo tutki väitöstyössään eturauhasen neulanäytteiden turvallisuutta ja tarkkuutta syövän sijainnin ja laajuuden arvioinnissa sekä eturauhasen magneettikuvauksen hyödyllisyyttä aktiiviseurantapotilailla ja kudosmerkkiaineiden yhteyttä potilaiden ennusteeseen eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan urologian klinikassa.

Eturauhasen neulanäytteiden otosta johtuvat vakavat tulehdushaitat ovat lisääntyneet 2000-luvun alusta alkaen. Lahdensuo keräsi tiedot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2005 - 2013 ilmaantuneista tulehduksista, joihin liittyi verenmyrkytys. Tutkimusjakson aikana näiden tulehdusten ilmaantuvuus lisääntyi 2,4-kertaisesti: tutkimusjakson alussa toimenpiteen jälkeinen verenmyrkytys kehittyi 0,5 prosentille (5 verenmyrkytystä per 1 000 toimenpidettä) ja jakson aikana ilmaantuvuus nousi tasolle 1,2 % (12 verenmyrkytystä per 1 000 toimenpidettä.

Eturauhasen neulanäytteiden tarkkuutta arvioivassa tutkimuksessa oli mukana 96 potilasta, joille oli tehty HYKS:n urologian klinikassa eturauhasen poistoleikkaus vuosien 2009 – 2010 aikana. – Eturauhasen neulanäytteet ennustivat syövän laajuutta ja sijaintia heikosti, joten niistä saatava tieto on epäluotettavaa, Lahdensuo toteaa.

Magneettikuvauksen soveltuvuutta eturauhassyövän aktiiviseurantaan Lahdensuo tutki 80 potilaan aineistossa. Tutkimukseen osallistuneille tehtiin vuosina 2009 – 2011 eturauhasen magneettikuvaus siinä vaiheessa, kun he olivat olleet aktiiviseurannassa vuoden ajan. Magneettikuvaus ei tuolloin tuonut lisäarvoa verrattuna rutiiniseurantaan, joka toteutetaan PSA-mittausten ja uusintaneulanäytteiden avulla. – Nykyään magneettikuvaus ja sen radiologinen lausunto kuitenkin toteutetaan kansainvälisten suositusten mukaisesti ja niistä saatava tieto on jo paljon luotettavampaa, Lahdensuo huomauttaa.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä oli mukana 815 potilasta, joille oli tehty eturauhasenpoistoleikkaus vuosina 1983 - 2005 Helsingin tai Turun yliopistollisissa keskussairaaloissa. Potilaiden eturauhassyöpäkudoksesta määritettiin kolmen kudosmerkkiaineen - ERG, PTEN ja AR – esiintyvyydet, ja esiintyvyyttä verrattiin potilaiden elossa oloaikaan leikkauksen jälkeen sekä siihen, kuinka kauan he selvisivät ilman liitännäishoitoja leikkauksen jälkeen.

– Merkittävin löydös oli, että PTEN-kudosmerkkiaineen puuttuminen syöpäkudoksesta vaikuttaisi olevan merkki aggressiivisesta syövästä, Lahdensuo kertoo.


LL Kanerva Lahdensuo väittelee 22.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Diagnostic and predictive tools in localized prostate cancer: biopsies, magnetic-resonance imaging, and tissue markers". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, ls 2, Haartmaninkatu 8. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/218277

Väittelijän yhteystiedot:
kanerva.lahdensuo@helsinki.fi

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa21.5.2018 13:50Tiedote

Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.

Suomalaisuus on vahva viitekehys koulutuksen kentässä21.5.2018 13:05Tiedote

Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla.

Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04Tiedote

Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme