Keskuskauppakamari

EU haastaa yritysverotuksen perusteet

Jaa

Yritysverotuksen tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät EU:ssa valmisteilla oleviin hankkeisiin. Mullistuksia on luvassa niin sanotun digiveron, digitaalisen kiinteän toimipaikan ja yritysten yhteisen yhteisöveropohjan eli CCCTB:n muodossa.

Aiheita käsiteltiin laajasti Helsingin Pörssitalolla 3.10. järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa Veropäivässä. Tilaisuudessa Euroopan komission lähestymistavasta kertoi välillisestä verotuksesta vastaava johtaja Maria Teresa Fabregas.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell painottaa, että  suomalaisyritysten alati kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ennakoitavuuden merkitys korostuu.

“Viime vuosien verohankkeet OECD:ssä ja EU:ssa ovat osaltaan lisänneet epävarmuutta, vaikka niillä on tavoiteltu myös yhtenäisyyden lisäämistä”, sanoo Kemell.

Komission ehdottama digitaalisten palveluiden vero (digital services tax) olisi 3 prosentin suuruinen välillinen vero, jota suuret yritykset maksaisivat tietyistä digipalveluista saamastaan liikevaihdosta. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan komission ehdotus on ongelmallinen, sillä lähes kaikki liiketoiminta on jatkossa digitaalista ja verotusoikeus määräytyisi palvelujen käyttäjien mukaan.

“Toteutuessaan digivero siirtää yritysten verotusoikeutta yhä enemmän sellaisiin maihin, joissa kotimarkkinat ovat suuret. Samansuuntainen vaikutus olisi myös yhteisellä yhdistetyllä yhteisöveropohjalla”, Kemell perustelee.

Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (common consolidated corporated tax base) käyttöönotto tarkoittaisi sitä, että yritysten tulos lasketaan ja jaetaan valtioiden välillä yhteisten sääntöjen mukaisesti. Tällä hetkellä eri valtiot soveltavat omia sääntöjään tuloksen laskemisessa.

Kemellin mukaan yhteisen veropohjan jakaminen komission luonnostelemalla tavalla eri valtioiden kesken johtaisi käytännössä siihen, että Suomen veropohja pienenisi ja suomalaisten yritysten verorasitus kasvaisi. Ehdotus on siten sekä Suomen valtion että suomalaisten yritysten kannalta epäedullinen.

“Ilman pakollisuutta ja verotulojen uusia jakosääntöjä valtioiden kesken yhteinen yhteisöveropohja voisi olla toimiva ratkaisu. Sen tavoitteena tulisi olla epävarmuuden vähentäminen, ei aggressiivisen verosuunnittelun kitkeminen. Viime vuosina on otettu käyttöön useita aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimia ja lisää on vielä tulossa. Nyt on aika myös turvata yritysten toimintaedellytyksiä”, Kemell sanoo.

Kemell painottaa, että verotuksen ennakoitavuus EU:n ja kotimaan tasolla on yritysten näkökulmasta oleellista. Verotukseen ja sääntelyyn liittyvä epävarmuus vaikeuttaa liiketoiminnnan kehittämistä ja investointien suunnittelua.

“Ennakoitavuuden kannalta on myösvälttämätöntä, että kansainvälisten veroriitojen käsittelemiseksi on selkeät ratkaisumekanismit, jotka poistavat tehokkaasti kaksinkertaisen verotuksen”, Kemell sanoo.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kiinteistöalalle valmistui 257 uutta laillistettua välittäjää13.6.2019 09:00:00 EESTTiedote

Keskuskauppakamarin järjestämän välittäjäkokeen läpäisi tänä keväänä 236 uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 21 laillistettua vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Välittäjäkokeiden osallistujamäärät ovat pysyneet edelleen korkeina. Vuonna 2016 voimaan tullut laki edellyttää vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä kokeen osoittamaa ammatillista pätevyyttä.

Finnvera ja Kauppakamari: Vientiyritysten tyypillinen luottotappio 30 000 euroa - Luottotappiot yhä viennin jarruna5.6.2019 09:01:00 EESTTiedote

Rahoitusosaamisen puutteet ja luottotappiot jarruttavat yhä Suomen viennin ja vientiyritysten kasvua. Vientiyritysten kärsimä luottotappio on tyypillisesti keskimäärin 30 000 euroa. Tämä käy ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä. Koetut luottotappiot ovat varsin suuria suhteessa keskimääräisen vientikaupan kokoon, joka on valtaosalla yrityksistä alle 100 000 euroa. Hyvä uutinen on, että jo lähes kolmanneksella vientiyrityksistä on kirjallinen luottopolitiikka, joka määrittelee rajat luottoriskien ottamiselle kaupankäynnissä.

Tarvitaan panoksia varhaiseen oppimiseen ja oppisopimukseen palkkaporrastus4.6.2019 13:35:47 EESTTiedote

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kehuu hallitusohjelman koulutuslinjauksia siitä, että ohjelmassa sitoudutaan parantamaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisemmän kokonaisuuden. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme