EU-hanke osoittaa suurten väestöaineistojen kansainvälisen tutkimuskäytön ongelmakohdat ja kehityskohteet
BBMRI-LPC (Biobanking and Biomolecular Research Infrastructure ― Large Prospective Cohorts) infrastruktuurihanke toteutettiin vuosina 2013 - 2017. Projektin kuluessa tehtyjen havaintojen ja suositusten pohjalta laadittu yhteenvetoartikkeli on hiljattain julkaistu New Biotechnology -lehdessä.
Biopankit sisältävät suuria määriä vapaaehtoisten kansalaisten luovuttamia biologisia näytteitä sekä monipuolista tietoa heidän terveyteensä liittyvistä tekijöistä. Näin ne muodostavat arvokkaan tiedonlähteen nykyaikaiselle terveystutkimukselle ja väestön terveyden edistämiselle. Biopankkinäytteiden ja –datan tehokas ja monipuolinen käyttö sekä mahdollisuus yhdistää eri lähteistä saatuja aineistoja ovat keskeisiä perusedellytyksiä uusille biolääketieteelliselle kehitysaskelille. Tutkimusta tehdäänkin yhä enenevässä määrin valtioiden rajat ylittävinä laajoina yhteistyötutkimuksina.
BBMRI-LPC projektiin osallistui 30 organisaatiota ja sitä koordinoivat Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) sekä Leidenin yliopiston (LUMC) tutkijat. Hankkeen päätavoitteena oli edesauttaa laajan, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kansainvälisen biopankkiverkoston rakentamista sekä madaltaa kynnystä suurten näyteaineistojen käyttöön monikansallisena yhteistyönä tehtävissä tutkimushankkeissa.
BBMRI-LPC toi yhteen 21 väestötutkimusaineistoa kymmenestä eri maasta sekä kaksi EU:n laajuista monikansallista tutkimusaineistoverkostoa ja loi näin maailmanlaajuisestikin merkittävän laajan biopankkiverkoston. Projekti järjesti neljä Euroopan laajuista tieteellistä hakua, joiden tarkoituksena oli tarjota tutkijoille mahdollisuus anoa käyttöoikeutta projektiin osallistuvien biopankkien kautta saatavilla oleviin aineistoihin ilman lisäkustannuksia. Hakemusten perusteella 11 yleisiin ja kansanterveydellisesti merkittäviin kroonisiin sairauksiin kohdistuvaa tutkimushanketta valittiin toteutettavaksi. Näiden projektien aloitusvaihetta sekä erityisesti eri biopankkien tutkimusaineistojen saavutettavuutta seurattiin kokonaisvaltaisesti.
Eri maiden biopankkien aineistoja yhdistävän tutkimuksen käynnistäminen osoittautui aikaa vieväksi ja työlääksi. Keskeisinä haasteina nousivat esiin eri maissa käytössä olevat keskenään erilaiset näyte- ja tietoaineistojen hallinnointimenettelyt, eri biopankkien noudattamat keskenään kirjavat aineistojen saatavuusmenettelyt, sekä lainsäädännöllisesti ja eettisesti mutkikkaat kansalliset vaatimukset.
Nyt julkaistussa artikkelissa esitellään BBMRI-LPC projektin myötä näkyviksi tulleet kehityskohteet suurten väestöaineistojen kansainvälisessä yhteistyötutkimuskäytössä sekä suosituksia tilanteen parantamiseksi. Eri maiden menettelytapojen keskinäinen kehittäminen ja yhteensovittaminen vähentäisivät päällekkäistä työtä ja tehostaisivat merkittävästi suurten eurooppalaisten näyteaineistojen hyödyntämistä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa.
”Biopankkiyhteistyö luo uusia mahdollisuuksia tehdä kansanterveyden kannalta merkittävää väestötutkimusta globaalilla tasolla. Nyt tiedämme paremmin tavat, joilla tätä biopankkien yhteistyötä lääketieteellisessä tutkimuksessa voi tehostaa”, toteaa projektin koordinaattori, professori Markus Perola.
Alkuperäinen julkaisu:
Simell B, Törnwall OM, Hämäläinen I, Wichmann HE, Anton G, Brennan P, Bouvard L, Slimani N, Moskal A, Gunter M, Zatloukal K, Minion JT, Soini S, Mayrhofer MT, Murtagh MJ, van Ommen GJ, Johansson M, Perola M. Transnational access to large prospective cohorts in Europe: current trends and unmet needs. New Biotechnology. 2018. https://doi.org/10.1016/j.nbt.2018.10.001
Lisätietoja:
Markus Perola, Professori, BBMRI-LPC-projektin koordinaattori
Sähköposti: markus.perola@thl.fi
+358 29 524 8727
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme