EU kannustaa lisäeläkkeiden hankintaan – sama asenne Suomeen?

”Komission ehdotus on erinomainen ajatus, mutta herättää paljon kysymyksiä. Siinä on paljon auki olevia asioita, joiden sovittelussa riittää työtä”, tiivistää Finanssiala ry:n lakimies Piritta Poikonen. ”On todella myönteistä, että EU-tasolla pohditaan lisäeläkemarkkinoiden kehittämistä. Meillä Suomessakin olisi syytä pohtia, miten kansalaisten omaa varautumista esimerkiksi vanhuuden hoivamenoihin voitaisiin edistää.”

Komission tarkoituksena on varautua ihmisten entistä pidemmän eliniän julkiselle taloudelle aiheuttamaan paineeseen ja kannustaa omaehtoiseen varautumiseen vanhuuden päiviä varten. Samalla yksityisiltä eläkesäästäjiltä saataisiin lisää pitkäaikaisia pääomia yritystoiminnan rahoitusta varten. Pan-European pension product (PEPP) -nimellä kulkeva esitys on siten osa EU:n pääomamarkkinaunionia. Komission näkökulmasta lisäeläketuotteiden tarjonta on EU-maissa liian vähäistä.

Suomessa veromuutokset veivät innon lisäeläkesäästämiseen

Yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-tilit olisivat erinomainen lakisääteisen työeläkkeen täydentäjä myös Suomessa. Kun ihminen vanhenee, tarvitaan enemmän hoivaa ja palveluita, joihin kuluu varallisuutta. Työeläkettä ei ole suunniteltu tällaisten kulujen peittämiseen, vaan elämiseen, missä tarkoituksessa se toimii hyvin.

Komission esityksessä on nykyisellään useita kohtia, jotka eivät sovi Suomen tämänhetkiseen lisäeläkkeitä koskevaan lainsäädäntöön. Suomessa on selvästi tarvetta miettiä uudestaan esimerkiksi lisäeläkkeiden verokohtelua komission esityksen valossa.

Suomessa lainsäätäjän suhtautuminen lisäeläkkeisiin ei viime vuosina ole ollut kannustavaa. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ja ps-tilien markkinat käytännössä kuolivat kokonaan lukuisiin verotuksen muutoksiin ja eläkeikärajojen nostoihin.

”Jotta yksittäinen kansalainen kokisi lisäeläkkeen itselleen kannattavaksi sijoitukseksi, on siinä kolme kriittistä tekijää: lisäeläkkeen verotuksen on oltava houkutteleva, eläkkeen alhaisin nostoikä ei voi olla liian korkea ja nostotavan on oltava järkevä, asiakkaalle sopiva”, Poikonen listaa toimivalta lisäeläkkeeltä vaadittavia ominaisuuksia. Nostotavalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, nostetaanko eläke erissä vai kerralla ja jatkuuko se erissä nostettuna tiettyyn kokonaissummaan vai asiakkaan kuolemaan saakka. Verosääntelyn pitäisi myös olla pitkäjänteistä. Eläkesäästämisessä on kysymys pitkäaikaisesta sitoutumisesta, jolle tempoileva verolainsäädäntö on myrkkyä.

Lopulta finanssiyhtiöt tekevät itse päätöksen siitä, millaisia tuotteita ne alkavat tarjota asiakkailleen. Lainsäädännöllä voidaan joko luoda tai rajoittaa yhtiöiden mahdollisuuksia.