EU-kansalaisten enemmistö kokee maansa hyötyvän EU-jäsenyydestä

- Tuoreessa koko EU:n laajuisessa Parlametri-mielipidekyselyssä on selvitetty kansalaisten näkemyksiä EU:sta ja Euroopan parlamentista
- 64 % kaikista vastaajista kokee maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä, suomalaisista vastaajista tätä mieltä on 66 %
- Maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana pitää 57 % kaikista vastaajista ja 58 % suomalaisvastaajista

Niiden EU-kansalaisten osuus, jotka kokevat maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä, on noussut vuodesta 2016 neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 64 %. Suomalaisvastaajista 66 % kokee, että Suomi on hyötynyt Euroopan unionin jäsenyydestä. Lukema on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.

Selkeä enemmistö (57 %) EU-kansalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana pitää 58 % suomalaisista.

Tiedot selviävät Euroopan parlamentin teettämästä Parlametri-mielipidekyselystä. Mielipidekyselyä varten haastateltiin kaikkiaan 27 881 EU-kansalaista kaikista 28 EU-maasta.

Parlametri-mielipidekyselyssä selvitetään kansalaisten mielipiteitä EU-jäsenyydestä ja sen hyödyistä sekä suhtautumista Euroopan parlamenttiin ja sen työn painopisteisiin. Parlametrin mukaan kansalaiset suhtautuvat keskimäärin yhä myönteisemmin EU:hun, mikä on näkynyt kyselyissä vuodesta 2016 asti.

Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani sanoi: “Mielipidekyselyn tulokset ovat hyvin positiivisia ja kannustavia. Kysely osoittaa, että luottamus instituutioihimme ja työhömme jatkaa kasvuaan ja että viime vuosien kriisi on jäämässä taakse. Luonnollisesti mielipiteet vaihtelevat maasta toiseen. Tämän pitäisi kannustaa meitä toimimaan entistä tehokkaammin ja puuttumaan esille nostettuihin huoliin. Yleisesti ottaen kansalaiset pitävät EU:ta merkittävänä tekijänä kun on tarve vastata isoihin haasteisiin ja yhteisiin uhkiin, kuten terrorismiin, työttömyyteen sekä köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Tämä tarkoittaa meille, kansalaisten parlamentille, että meidän on saatava aikaan tuloksia ja tehtävä töitä entistä enemmän kansalaisten toiveiden ja odotusten täyttämiseksi. Pidän kyselyn tulosta myös valtuutuksena Euroopan parlamentille tehostaa sen tekemää työtä EU:n tulevaisuuden rakentajana. Euroopan parlamentti on paras areena keskustelulle siitä, miltä EU:n pitäisi näyttää, mitä tehtäviä sen pitäisi hoitaa ja mitä valtaoikeuksia sillä pitäisi olla.”

Yhä useamman kansalaisen mielestä kansalaisten äänellä on merkitystä EU:ssa

Kyselyyn mukaan 47 % EU-maiden kansalaisista ja 64 % suomalaisista kokee, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Koko EU:n osalta lukema on korkein sitten vuoden 2009 eurovaalien.

Suomalaisista vastaajista yli puolella (57 %) on neutraali kuva ja noin neljänneksellä (26 %) positiivinen kuva Euroopan parlamentista. Negatiivinen kuva parlamentista on 15 %:lla suomalaisvastaajista.

Koko EU:ssa 42 %:lla vastaajista on neutraali kuva parlamentista. Vastanneista 33 % puolestaan kertoo mielikuvan olevan positiivinen, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Negatiivisessa valossa parlamentin näkevien osuus laski seitsemän prosenttiyksikköä ja on nyt 21 %.

Toimia uhkien torjumiseksi

Jo maaliskuussa 2017 toteutettu mielipidekysely osoitti, että kansalaiset ovat entistä enemmän tietoisia siitä, että EU toimii niillä aloilla, joita kansalaiset pitävät tärkeinä. Myös kiinnostus EU-asioihin on kasvanut ajan myötä. EU:sta kiinnostuneiden osuus kaikista vastaajista on nyt 57 % ja suomalaisista vastaajista jopa 78 %.

EU-maiden kansalaiset odottavat EU:n auttavan tiettyjen uhkien torjumisessa. Kysyttäessä uhista, joilta EU:n pitäisi suojella kansalaisiaan, vastausten kärkeen nousivat terrorismi (58 %), työttömyys (43 %), köyhyys ja syrjäytyminen (42 %), sekä hallitsematon muuttoliike (35 %).

Alle neljännes vastaajista mainitsi ilmastonmuutoksen (23 %), uskonnollisen radikalismin (23 %), järjestäytyneen rikollisuuden (22 %), aseellisen konfliktin (21 %), poliittiset ääriliikkeet (20 %), tartuntatautien leviämisen (10 %) sekä kyberhyökkäykset (9 %), sosiaalisen dumppauksen (9 %) ja tietosuojauhat (9 %).

... ja oikeuksien suojelemiseksi

Kansalaiset odottavat EU:n myös puolustavan perusoikeuksia (44 %), vapautta matkustaa, työskennellä ja opiskella missä tahansa EU-alueella (36 %), työoikeuksia (34 %), riittäviä eläkkeitä (34 %) ja taloudellista hyvinvointia (33 %). Euroopan parlamentin puolestaan odotetaan toimivan erityisesti ihmisoikeuksien (56 %), sananvapauden (34 %) sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon (32 %) puolesta.

Poliittiset painopisteet

Kansalaiset odottavat Euroopan parlamentin asettavan työssään etusijalle toimet köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen (41%), terrorismin (41%) ja nuorisotyöttömyyden (31%) torjumiseksi. Suomalaisten vastauksissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen (44 %) ja terrorismin (45 %) torjunnan jälkeen vastausten kärkeen nousivat ilmastonmuutoksen torjunta luovin keinoin (30 %) ja perusoikeuksien ja demokratian edistäminen maailmanlaajuisesti (29 %).

 
Taustatietoa

Vuoden 2017 Parlametri-mielipidekyselyä varten haasteltiin kaikkiaan 27 881 yli 15 vuotiasta EU:n kansalaista. Tutkimus toteutettiin 23.9.–2.10. kaikissa EU-maissa.

Katso lisää Suomea koskevia tuloksia liitteen tiedostosta.