EU-komissio unohti viljelijöiden taloudellisen ahdingon ja maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen

EU:n maatalouspolitiikka uudistuu ensi vuosikymmenen alussa tuoden mukanaan uusia toimintatapoja ja haasteita. Euroopan komissio on 1.6.2018 julkaissut lainsäädäntöehdotuksen seuraavan ohjelmakauden maatalouspolitiikan sisällöksi. Viime vuoden marraskuussa julkaistussa tiedonannossa komissio painotti uuden politiikan sisällön keskittyvän vahvasti ympäristö-, vesi- ja ilmastoasioihin sekä maaseudun ja maatalouden kehittämiseen sekä kannattavuuden parantamiseen.

Uudistuksen alkumetreillä MTK asetti tavoitteeksi muun muassa yksinkertaisemman politiikan, joka vahvalla budjetilla tukee vastuullista tuotantoa, maataloustuotannon jatkumista kaikilla alueilla, maataloustuottajien markkina-aseman parantamista sekä hallittua rakennemuutosta, joka kannustaisi nuoria alalle. Komission viimevuotinen tiedonanto oli hyvin linjassa näiden tavoitteiden kanssa.

Nyt julkaistu lainsäädäntöpaketti näyttää kuitenkin johtavan päinvastaiseen tulokseen. EU:n komissio esittää pitkän listan uusia vaatimuksia viljelijöille maataloustukien saamiseksi. Samaan aikaan komissio esittää myös merkittäviä leikkauksia maatalousbudjettiin ja erityisesti maaseudun kehittämisvaroihin, jotka ovat erityisen tärkeitä suomalaisviljelijöille. Tämä johtaa siihen, että pitkään jatkunut työ ympäristönsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kotimaisen ruuan turvaamiseksi uhkaa valua hukkaan. Ellei maatalouden kannattavuus ole kestävällä tasolla, panostaminen ruuantuotannon vastuullisuuden parantamiseen käy mahdottomaksi. Samaan aikaan EU neuvottelee myös erittäin kunnianhimoisista vapaakauppasopimuksista, jotka uhkaavat lisätä kilpailua maista, jotka eivät noudata yhtä tiukkoja tuotantovaatimuksia.

Yhtenä komission tavoitteena on vahvasti yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa seuraavalle ohjelmakaudelle. Komissio antaa jäsenmaille periaatteessa aiempaa enemmän liikkumavaraa ja päätösvaltaa oman strategian ja ohjelman tekemiseen. Tänään julkaistu lainsäädäntöehdotus sisältää kuitenkin erittäin tiukkoja sääntöjä kansalliselle toimeenpanolle, eikä jäsenmaalla ole liikkumavaraa näiden suhteen. Kun vaatimuslista on aiempaa pidempi ja yksityiskohtainen, on suurena vaarana, että viljelijän näkökulmasta seuraavan ohjelmakauden tukikokonaisuus on entistä monimutkaisempi. Valvontojen ja sanktioiden määrä uhkaa kasvaa myös merkittävästi. Ainoa yksinkertaistaminen koskee EU-komission omaa työskentelyä.

Komission aiemmin julkaistun budjettiesityksen perusteella arvioitiin Suomen olevan yksi niistä maista, joilta EU-rahoitus alenee suhteellisesti eniten. Tänään julkaistujen maakohtaisten lukujen perusteella tuo arvio voidaan vahvistaa. EU:n kokonaan maksama suora tuki alenee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna 13 miljoonaa euroa vuodessa ja maaseudun kehittämisohjelman rahoitus 48 miljoonaa euroa vuodessa. Näyttää siis siltä, että suomalaisviljelijät joutuvat Brexitin aiheuttaman budjettivajeen maksajiksi.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Juha Marttila, MTK ry, puh. 050 341 3167
maatalousjohtaja Johan Åberg, MTK ry, puh. 040 5233 864