Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

EU:lla monta mahdollista suuntaa

Jaa

Euroopan talous- ja rahaliitolla on muitakin vaihtoehtoja kuin tiivistyä liittovaltioksi tai hajota, kuten monet väittävät. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Juha Jokela, Markku Kotilainen, Teija Tiilikainen ja Vesa Vihriälä hahmottelevat näiden ääripäiden väliin kaksi muuta päävaihtoehtoa, pankkiunioni-EMUn ja fiskaaliunioni-EMUn, ja arvioivat eri vaihtoehtojen ominaisuuksia ja vakautta sekä vaikutuksia Suomelle juuri valmistuneessa tutkimuksessa ”EU:n suunta – kuinka tiivis liitto?”.

Eurokriisi on pakottanut EMUn ulos Maastrichtin sopimuksen maailmasta, jossa jäsenmaiden talouspoliittinen suvereniteetti oli vahva, eikä niillä ollut lainkaan yhteisvastuuta toistensa julkisista talouksista. Rahoitustukimekanismi EVM, uudet talouspolitiikkasäännöt ja syntymässä oleva pankkiunioni vähentävät vakavien kriisien mahdollisuutta. Jos euromaat selviytyvät peritystä ylivelkaantumisestaan vakaalle kasvu-uralle, pankkiunioni-EMU voi muodostua pitkäaikaiseksi tilaksi. Näin siksi, että pidemmälle menevät askeleet ovat poliittisesti vaikeita ja edellyttävät muutoksia EU:n perussopimuksiin.

Uudelleen kärjistyvät valtionvelkaongelmat ja myös poliittiset paineet voivat kuitenkin johtaa edelleen tiivistyviin EMUn rakenteisiin. Fiskaaliunioni-EMUssa syntyisi maiden välisiä suhdannetasausjärjestelmiä ja sitovaa finanssipoliittista valtaa siirtyisi nykyistä enemmän EU-tasolle. Fiskaaliunioni voisi kuitenkin saada hyvin erilaisia muotoja. ”Eurokeynesiläinen” versio painottaisi solidaarisuutta ja ”sääntösuuntautunut” versio jäsenmaiden taloudenpidolle asetettujen rajojen pitävyyttä. Fiskaaliunioni-EMU ei välttämättä olisi taloudellisesti tai poliittisesti kovin vakaa. Se olisi altis unionitason vallankäytön demokraattisen legitimiteetin ongelmalle ja merkitsisi unionin nykyistä vahvempaa jakautumista euroalueen maiden ja muun EU:n välillä. Erityisesti eurokeynesiläinen versio sisältäisi askeleita kohti fiskaalista federalismia.

Aito liittovaltio ratkaisisi monia poliittisen vallankäytön selkeyteen ja demokraattiseen legitimiteettiin liittyviä ongelmia ja voisi olla vakaa lopputila. Se edellyttäisi kuitenkin niin perustavan laatuisia muutoksia valtasuhteissa ja poliittisissa kulttuureissa, että vaihtoehto olisi poliittisesti mahdollinen vain osalle nykyisiä EU-maita. Muiden asemaksi tulisi luultavimmin jonkinlainen liitännäisjäsenyys.

Suomelle pankkiunioni-EMU on jokseenkin helppo ratkaisu, vaikka järjestelmällä onkin ongelmansa toimivallanjaon selkeyden ja demokraattisten vastuusuhteiden näkökulmasta. Fiskaaliunioni-EMUlla olisi ongelmallisempi, vaikka sillä olisi myös myönteisiä piirteitä Suomen kannalta. Liittovaltio-EMUssa Suomen olisi hankalaa olla mukana mm. sen vuoksi, että meille tärkeät Ruotsi ja Iso-Britannia olisivat hyvin todennäköisesti sen ulkopuolella. Tärkeä havainto on, että eurokriisiin liittyvien taloudellisen pakkojen vähentyessä poliittiset tekijät saavat enemmän painoa EU:n suunnan määräytymisessä.

Kirja Jokela, Juha – Kotilainen, Markku – Tiilikainen, Teija – Vihriälä, Vesa: EU:n suunta – kuinka tiivis liitto? (ETLA B261/UPI Raportti 39) on sähköisessä muodossa vapaasti saatavilla ETLAn ja UPIn kotisivuilta, joilta ovat ladattavissa myös tutkimushankkeeseen liittyvät lukuisat erillisraportit. Jane ja Aatos Erkon säätiö on rahoittanut tutkimushanketta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Jokela (puh. 09 432 7730), Markku Kotilainen (puh. 050 351 1192), Teija Tiilikainen (puh. 040 820 0544) ja Vesa Vihriälä (puh. 043 824 1660)

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.

Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote

Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye