Audiomedia Oy

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa

Jaa

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Kuva : Euroopan komissio.
Kuva : Euroopan komissio.

Kestävään metsätalouteen perustuva metsien talouskäyttö luo mahdollisuuksia uusien puupohjaisten, fossiilisia korvaavien tuotteiden valmistukseen. Puun uusien käyttö-mahdollisuuksien tutkimukseen ja kehitystyöhön halutaan resursseja. Mepit suhtautuvat torjuvasti komission ajatukseen avata energia- ja ilmastolait eli uusiutuvan energian direktiivi REDII ja maankäytön ilmastovaikutuksia säätelevä LULUCF.

Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmalla EU tähtää siihen, että Eurooppa olisi ensimmäisenä maanosana hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Ohjelman tavoitteena on vähentää päästöjä, investoida tutkimukseen ja kehitykseen sekä suojella luonnon monimuotoisuutta.

Henna Virkkunen: Green Deal ohjelmasta Euroopalle uutta kasvua

Euroopan parlamentin teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnan jäsenen MEP Henna Virkkusen, kok, mielestä Green Deal on valtava kokonaisuus, jolla on vaikutusta myös Suomen maan- ja metsien käyttöön. Virkkunen uskoo ohjelman kuitenkin hyödyntävän sekä Suomen että koko EU:n kilpailukykyä. - Suomalainen elinkeinoelämä on varautunut ilmastomuutoksen tuomaan muutokseen ja pystyy tarjoamaan myös vientimarkkinoille uusia, hiilineutraaleja ratkaisuja.  Oikein toteutettuna Green Dealista voi tulla Euroopan uusi kasvuohjelma, joka vauhdittaa uusien innovaatioiden, puhtaiden teknologioiden ja kestävien raaka-aineiden markkinaa. Tästä hyötyy myös suomalainen kestävä metsätalous ja - teollisuus. 

-Suomen kannalta suuri haaste on monista Euroopan maista tuleva paine lisätä Euroopassa ja maailmalla voimakkaasti metsien suojelua. Suojelu on tarpeen, mutta samalla on varmistettava, että kestävä metsien käyttö voi edelleen jatkua Suomessa, jossa suojeltua metsää on jo nyt ylivoimaisesti eniten.

Virkkunen suhtautuu kriittisesti komission ajatukseen avata osana ohjelmaa jo päätökseen neuvotellut energia- ja ilmastolait eli uusiutuvan energian direktiivi REDII ja maankäytön ilmastovaikutuksia säätelevä LULUCF. - Kun yritykset tekevät isoja investointipäätöksiä, niillä tähdätään vuosikymmenten päähän. Ympäristö- ja energialainsäädännön veivaaminen muutaman vuoden välein luo näille investoinneille epävarmuutta.

-On tärkeää, ettei EU-lainsäädännöllä aseteta tarpeettomia esteitä kestävälle puun käytölle ja metsien hoidolle. Uusien puupohjaisten materiaalien edistämisessä suomalaisilla yrityksillä on isoja mahdollisuuksia. Meillä on jo hienoja puupohjaisia tuotteita, joita voidaan hyödyntää niin pakkauksissa, kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa kuin tekstiileissäkin.

Metsiä Virkkunen pitää EU:lle ja Green Deal -Vihreän kehityksen ohjelmalle voimavarana. -Metsä on yhtä aikaa sekä merkittävä hiilinielu että kestävien raaka-aineiden lähde. Suomessa kestävä metsänhoito, ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuus tukevat toinen toisiaan, ja sama on mahdollista myös EU-tasolla.

-Suomen kannattaa yhdessä muiden metsämaiden kanssa ajaa metsästrategia itsenäiseksi osaksi Vihreän kasvun ohjelmaa. On tärkeää, että tuleva metsästrategia ei ole alisteinen esimerkiksi biodiversiteettistrategialle, jolloin metsien taloudelliset hyödyt voisivat jäädä huomioitta.  

Mauri Pekkarinen: Komission metsäosaaminen puutteellista
Green Deal näkee metsät vain suojelukohteina ja nieluina

MEP Mauri Pekkarinen, kesk, on Euroopan parlamentin teollisuudesta, energiasta ja innovaatioista vastaavan ITRE-valiokunnan raportöörinä laatimassa valiokunnan vastausta komissiolle Green Deal – ohjelmasta. – Ohjelman suurin puute on siinä, että se näkee metsät ensisijaisesti vain suojelun kohteena ja hiilinieluna. Suomelle on tärkeää vahvistaa metsäsektorin asemaa Green Dealin pohjalta valmistettavissa ohjelmissa ja lainsäädännössä. Metsäsektori eikä puu fossiilisten polttoaineiden korvaajana, ole saanut ohjelmassa lainkaan niille kuuluvaa sijaa.

-Esimerkiksi puurakentaminen ja metsäpohjaiset uudet fossiilisia korvaavat uusiutuvat biotaloustuotteet puuttuvat Green Deal – ohjelmasta. Kun kysymys on Euroopan tasolla 400 tuhannesta yrityksestä, 3,5 miljoonasta työntekijästä ja 143 miljardin euron arvonlisästä joka vuosi, näillä uusilla tuotteilla ja ratkaisuilla on vihreässä taloudessa suuri merkitys.

- Meidän tehtävämme on lisätä oikeaa metsäymmärrystä. Kestävä metsänhoito on samalla taloudellisesti tärkeä, se lisää nieluja ja estää metsätuhoja ja -paloja. Metsien talouskäyttö ja suojelutavoitteet, metsien biodiversiteetin varmistaminen sekä virkistys- ja sosiaalisen hyvän tuottaminen voidaan kaikki yhdistää.

Pekkarisen mukaan EU:sta ei voi tulla rajoituksia Suomen kestävän hakkuiden tasoon. – Iso haaste on se, että jo sovitut maankäyttöä määrittelevä LULUCF ja uusiutuvan energian paketti RED II aiotaan aukaista. On huolehdittava siitä, että maankäyttösopimuksen LULUCF: n Suomen epäoikeudenmukainen kohtelu ei voi jatkua ja että puun sivujakeiden energiakäyttö turvataan.

-Tavoitteeni on raportissa faktoilla osoittaa, kuinka metsän kestävä käyttö on ylivoimaisesta paras korvaaja fossiilisille raaka-aineille ja kuinka kestävä metsän hoito kasvattaa metsien hieluja ja estää tuholaisten sekä metsäpalojen vahinkoja ja turvaa monikäyttöisyyden.

Komissiossa on metsäalan osaamista ohuesti, mikä näkyy Green Deal - ohjelmassa. – Komissiosta puuttuu biotalouden ja metsään liittyvä osaaminen. Sitäkin enemmän silti löytyy metsän suojelun ja biodiversiteettiin liittyvää osaamista. Tasapaino ei ole kohdallaan.

Biotalouden kannalta suurimmat rahat vihreän talouden innovaatioihin on EU:n yhteisestä tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta vastaavalla Horisontti – ohjelmalla. - Sen rahoitus tulisi nostaa vähintään 100 miljardiin euroon seitsemässä vuodessa. Biotaloudella on komission pohjaesityksessä kohtuullisen hyvä 10 miljardin euron resurssi. Biohankkeilla tulisi olla vahva rooli kaikissa Horisontin kolmessa pilarissa, siis myös pk-yritysten rahoituksessa.

Miapetra Kumpula – Natri: Puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia
Metsäbiotalous osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa

Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus ja energia-asioita käsittelevässä ITRE-valiokunnassa vaikuttavan Miapetra Kumpula-Natrin, sd, mielestä metsäsektoria tulee ohjelmassa käsitellä mahdollisimman monipuolisesti. - Metsillä on keskeinen rooli biodiversiteetin säilyttämisessä sekä hiilen sidonnassa, mutta myös tärkeä merkitys kiertotalouden edistäjänä.

-Kestävään metsänhoitoon perustuva metsien talouskäyttö luo mahdollisuuksia esimerkiksi puurakentamiseen, tekstiilien tuotantoon ja lääketeollisuuteen. Puupohjaiset tuotteet voivat myös korvata esimerkiksi muovia ja muita fossiilisiin pohjautuvia materiaaleja. Tähän puun uusien käyttömahdollisuuksien ja innovaatioiden tutkimukseen ja kehitystyöhön tarvitaan resursseja.

Metsien talouskäyttö ja metsille asetetut ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet voidaan Kumpula-Natrin mielestä ohjelmassa yhdistää. – Kestävän metsätalouden tarkastelussa tulee huomioida metsien taloudellinen, ekologinen, sosiaalisen ja kulttuurinen kestävyys kuten Suomessa tehdään.

-Suomen tavoite ajaa yhdessä muiden EU:n metsämaiden kanssa metsästrategiaa itsenäiseksi osaksi Vihreän kasvun ohjelmaa on hyvä tavoite. Kun lähtökohdat eri EU-maissa ovat hyvin erilaisia, on vaarana, että tämä pohjoismaiden näkökulma unohtuu. Toivoisin kuitenkin, että eri näkökulmia voisi käsitellä saman otsikon alla, on kyse sitten metsän taloudellisesta hyödyntämisestä, kiertotaloudesta tai hiilinieluista.

Kumpula-Natri uskoo, että biopohjaiset tuotteet osana kiertotaloutta tulee olemaan keskeisessä roolissa Green Dealissä. - Suomessa on paljon annettavaa metsäpohjaisissa biotalouden ratkaisuissa, mikäli suomalaiset yritykset pääsevät markkinoille etujoukoissa. Esimerkiksi puurakentaminen tuottaa ilmastoystävällisiä ratkaisuja, mutta samalla työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle.

Petri Sarvamaa: Metsätalous hyvä investointikohde, ei ympäristörosvo
Metsästrategia itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa

EU:n metsästrategian pääneuvottelija MEP Petri Sarvamaa, kok, näkee Green Deal – ohjelman rahoituksessa mahdollisuuksia sellaisiin koronakriisin jälkeisiin EU-tason elvytystoimiin, jotka tukevat maa- ja metsätalouden uusiutumista. - Metsäteollisuuden valtava merkitys Suomen taloudelle tulee vain korostumaan kriisin myötä, ja siksi sen tuottamat innovaatiot ja teknologiat tarkoittavat ratkaisuja ilmastokysymyksiin, mutta myös suoria työpaikkoja ja hyvinvointia Suomelle.

-Vihreän talouden ohjelmasta tulisi ohjata tukea muun muassa puurakentamisen ja biotalouden edistämiselle sekä tutkimusrahoitukseen. Metsätaloutta tulisikin katsoa ratkaisijana ja hyvänä investointien kohteena, ei ympäristörosvona.

Sarvamaan mukaan Green Deal – ohjelmassa ja siitä seuraavissa biodiversiteetti- ja metsästrategioissa on erittäin tärkeää pitää mukana metsien moninaiskäyttö, koska metsien talouskäyttö ja metsille asetetut ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet voidaan yhdistää. - Pyrin vaikuttamaan kollegoihin eri maista ja löytämään liittolaisia asian edistämiseksi EU:n metsästrategiassa. Metsillä on arvoa taloudellisesta, ympäristöllisestä sekä sosiaalisesta näkökulmasta, muistuttaa Sarvamaa.

-Kun metsää hyödynnetään taloudellisesti, pystyvät metsäyhtiöt myös investoimaan ja tekemään uusia teknologisia innovaatioita esimerkiksi biopohjaisten tuotteiden osalta. Tämän myötä metsäpohjaisilla tuotteilla voidaan korvata yhä enemmän esimerkiksi fossiilisilla raaka-aineilla valmistettuja tuotteita.

Sarvamaan tavoitteena on huomioida strategiassa korvausvaikutus, koska se on avain talouskäytön ja ilmastotavoitteiden yhdistämiseen. - Metsien hoitoa ei voi alistaa puhtaasti hiilinielutavoitteelle, ja myös monimuotoisuudesta on pidettävä huolta. Metsästrategian tulee seistä omilla jaloillaan itsenäisenä osana Green Dealia, eikä sitä voida alistaa esimerkiksi biodiversiteettistrategialle.

- Meidän on kuitenkin havahduttava maailman muutokseen. Ilmastonmuutoksen torjunnan myötä metsäpolitiikka on hiipinyt EU:n päätöksentekopöydille sivuoven kautta; ei suoraan itsenään, vaan osana hiilinielulaskelmia ja LULUCF:n kaltaisia maankäyttösektorin sisällyttämisiä EU:n ilmastotavoitteisiin.

-Kestävän metsänhoidon puolustajien tulisi herätä ja alkaa aktiivisesti käymään keskustelua eurooppalaisen metsäpolitiikan suunnasta, sillä muuten lopputulos ei välttämättä ole Suomen näkökulmasta niin tasapainoinen kuin toivoisimme. Suomen kannalta voi olla hyvä asia, että eurooppalainen metsäpolitiikka etenee yhteen suuntaan myös meidän näkemystemme mukaisesti.

Sarvamaa muistuttaa, että kun puupohjaiset tuotteet pystyvät korvaamaan fossiilisilla raaka-aineilla tuotettuja tuotteita ja polttoaineita, metsätalouden innovaatiot ovat myös osa tulevaisuuden ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseen järkevällä tavalla. - Tässä Suomella on suuri mahdollisuus profiloitua osaajana.

Kuvat

Kuva : Euroopan komissio.
Kuva : Euroopan komissio.
Lataa
Henna Virkkunen. Kuvaaja Mikko Mäntyniemi
Henna Virkkunen. Kuvaaja Mikko Mäntyniemi
Lataa
Miapetra Kumpula-Natri. Kuvaaja: Jukka-Pekka Flander
Miapetra Kumpula-Natri. Kuvaaja: Jukka-Pekka Flander
Lataa
Kuva Petri Sarvamaa.
Kuva Petri Sarvamaa.
Lataa
Mauri Pekkarinen. ©European Parliament.
Mauri Pekkarinen. ©European Parliament.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal – vihreän kasvun ohjelmaan. Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle14.3.2020 10:00:00 EETTiedote

EU:n komissio on julkaissut Green Deal - Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle12.2.2020 13:36:58 EETTiedote

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantulan mielestä metsätuhokysymys on ilmastokeskustelussa jäänyt otsikkotasolle. – Ei riitä, että sanotaan metsätuhojen lisääntyvän ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tarvitaan kokonaisvaltaisempi näkemys tuhojen aiheuttajista, niiden leviämisestä ja erityisesti keinoista niiden torjuntaan.

Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen: Puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa ei nykytoimin toteudu. Puurakentamisen edistämiseen tarvitaan yhteinen strategia22.1.2020 10:54:27 EETTiedote

YLE:n 19.1.2020 julkaiseman uutisen mukaan hallitus haluaa vauhdittaa puurakentamista tarjoamalla uusia tukia puukerrostalojen tuotantoon. Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan tuki kohdistuisi valtion tukemiin ARA-asuntoihin, joihin saisi puusta rakennettuna käynnistämisavustuksen 20 prosentilla korotettuna hallitusohjelmalinjauksen mukaisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme