Keskuskauppakamari

EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava

Jaa

Hallituksen tulee päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona, että hallitus ei aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistamisessa tulee kuitenkin edetä, sillä se parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva

“Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka parantaisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti”, Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola sanoo. Sipolan mukaan saatavuusharkinnan poisto olisi myös yksi keino helpottaa ulkomaalaisten rekrytointiin liittyvää lupaprosessia, joka on nykyisellään raskas ja voi kestää jopa kuusi kuukautta. ”Kokonaan hitaus ei kuitenkaan johdu saatavuusharkinnasta vaan myös muita lupabyrokratiaa sujuvoittavia ja nopeuttavia toimenpiteitä on tehtävä heti”, Sipola vaatii.

Osaavan työvoiman saatavuus on noussut merkittäväksi kasvun esteeksi eri toimialoilla ja yrityksillä on rekrytointivaikeuksia joka puolella maata. Sipolan mukaan tarvitsemme käyttöön kaikki keinot työvoiman saatavuuden lisäämiseksi.

“Niukkuus ammattitaitoisesta henkilöstöstä tarkoittaa, että potentiaalista kasvua jää tapahtumatta, kun yritykset eivät laajenna liiketoimintaansa henkilöstöpulan vuoksi. Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat myös siirtää tuotantoa ja työtä pois Suomesta, sillä kansainvälisesti toimivat yritykset teettävät työtä siellä, mistä löytyy tekijöitä.”

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.

Kauppakamarit painottavat, että saatavuusharkinnan poistaminen helpottaisi yritysten mahdollisuutta rekrytoida työntekijöitä kansainvälisesti osaamistarpeiden perusteella. Sen sijaan, että viranomainen arvioi työvoiman tarvetta yritysten puolesta, työperusteisten maahanmuuttajien määrän ratkaisisi yritysten osaamistarpeet ja avoimet työpaikat.

”On aiheellista kysyä, mitä etukäteen tehtävällä saatavuusharkinnalla tavoitellaan. Työmarkkinoiden määrällinen sääntely ei ole perusteltua, sillä työn määrä ei ole vakio. Jos taas etukäteen tehtävällä saatavuusharkinnalla pyritään estämään mahdollisia ongelmia, eikö resursseja olisi silloin järkevämpi siirtää tarvittaessa jälkikäteen tehtävään valvontaan, jolloin mahdollisiin yksittäisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaammin”, Sipola kysyy.

Saatavuusharkinnan poistaminen on ajankohtaista myös siksi, että työvoimapula on kasvanut Suomen lisäksi eri puolilla Eurooppaa. Kilpailu eurooppalaisesta työvoimasta on kiristynyt, eivätkä Suomessa toimivat yritykset löydä EU:n alueelta työntekijöitä enää yhtä helposti kuin ennen.

Kauppakamareiden mukaan Suomen on ryhdyttävä aktiivisesti houkuttelemaan maahan työntekijöitä ulkomailta. ”Väestönkehityksemme ei ole kestävällä pohjalla. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii jatkossa huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta, jonka saavuttaminen vaatii muiden toimenpiteiden ohella huomattavasti nykyistä suurempaa työperusteista maahanmuuttoa”, Sipola sanoo.

Sipola korostaa myös, että saatavuusharkinnan poistaminen ei yksin ratkaise pulaa osaavista työntekijöistä. ”Työperusteisen maahanmuuton lisäksi tarvitaan työllisyysasteen nostamista rakenteellista työttömyyttä purkamalla. Kannustinloukuista on päästävä eroon, työmarkkinoiden joustoja on lisättävä sekä asuntoja rakennettava varsinkin kasvukeskuksiin. Lisäksi koulutuksesta on tehtävä entistä joustavampaa, jotta se pystyy vastaamaan yhä nopeammin muuttuviin osaamistarpeisiin”, Sipola sanoo.

Lisätietoja:

Kauppakamarin linjaus: Suomi ei selviä ilman työperusteista maahanmuuttoa

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Lataa
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Lataa
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Lataa
Johanna Sipola / Kuva: Pasi Murto
Johanna Sipola / Kuva: Pasi Murto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Lautakunnan suositus säilyvyysaikasopimusehdosta päivittäistavarakaupan sopimuksissa10.11.2017 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 10.11.2017 antanut suosituksen. Suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden tulisi sopia nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä. Nyt laajalti käytössä oleva 80 prosentin säilyvyysaikaehto on jäykkä ja tehoton. Ehto edellyttää, että jos tuotteen säilyvyysaika on esimerkiksi 730 päivää, tuotteen parasta ennen -päiväyksen mukaista myyntiaikaa on oltava jäljellä 584 päivää sen saapuessa keskusvarastolle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivuilla: https://kauppakamari.fi/lautakunnat/elintarvikeketjun-kauppa

Idänkauppa kaukana huippuvuosista Venäjän kasvusta huolimatta9.11.2017 10:00Tiedote

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero1.11.2017 13:37Tiedote

Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme