EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava

“Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka parantaisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti”, Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola sanoo. Sipolan mukaan saatavuusharkinnan poisto olisi myös yksi keino helpottaa ulkomaalaisten rekrytointiin liittyvää lupaprosessia, joka on nykyisellään raskas ja voi kestää jopa kuusi kuukautta. ”Kokonaan hitaus ei kuitenkaan johdu saatavuusharkinnasta vaan myös muita lupabyrokratiaa sujuvoittavia ja nopeuttavia toimenpiteitä on tehtävä heti”, Sipola vaatii.

Osaavan työvoiman saatavuus on noussut merkittäväksi kasvun esteeksi eri toimialoilla ja yrityksillä on rekrytointivaikeuksia joka puolella maata. Sipolan mukaan tarvitsemme käyttöön kaikki keinot työvoiman saatavuuden lisäämiseksi.

“Niukkuus ammattitaitoisesta henkilöstöstä tarkoittaa, että potentiaalista kasvua jää tapahtumatta, kun yritykset eivät laajenna liiketoimintaansa henkilöstöpulan vuoksi. Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat myös siirtää tuotantoa ja työtä pois Suomesta, sillä kansainvälisesti toimivat yritykset teettävät työtä siellä, mistä löytyy tekijöitä.”

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.

Kauppakamarit painottavat, että saatavuusharkinnan poistaminen helpottaisi yritysten mahdollisuutta rekrytoida työntekijöitä kansainvälisesti osaamistarpeiden perusteella. Sen sijaan, että viranomainen arvioi työvoiman tarvetta yritysten puolesta, työperusteisten maahanmuuttajien määrän ratkaisisi yritysten osaamistarpeet ja avoimet työpaikat.

”On aiheellista kysyä, mitä etukäteen tehtävällä saatavuusharkinnalla tavoitellaan. Työmarkkinoiden määrällinen sääntely ei ole perusteltua, sillä työn määrä ei ole vakio. Jos taas etukäteen tehtävällä saatavuusharkinnalla pyritään estämään mahdollisia ongelmia, eikö resursseja olisi silloin järkevämpi siirtää tarvittaessa jälkikäteen tehtävään valvontaan, jolloin mahdollisiin yksittäisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaammin”, Sipola kysyy.

Saatavuusharkinnan poistaminen on ajankohtaista myös siksi, että työvoimapula on kasvanut Suomen lisäksi eri puolilla Eurooppaa. Kilpailu eurooppalaisesta työvoimasta on kiristynyt, eivätkä Suomessa toimivat yritykset löydä EU:n alueelta työntekijöitä enää yhtä helposti kuin ennen.

Kauppakamareiden mukaan Suomen on ryhdyttävä aktiivisesti houkuttelemaan maahan työntekijöitä ulkomailta. ”Väestönkehityksemme ei ole kestävällä pohjalla. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii jatkossa huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta, jonka saavuttaminen vaatii muiden toimenpiteiden ohella huomattavasti nykyistä suurempaa työperusteista maahanmuuttoa”, Sipola sanoo.

Sipola korostaa myös, että saatavuusharkinnan poistaminen ei yksin ratkaise pulaa osaavista työntekijöistä. ”Työperusteisen maahanmuuton lisäksi tarvitaan työllisyysasteen nostamista rakenteellista työttömyyttä purkamalla. Kannustinloukuista on päästävä eroon, työmarkkinoiden joustoja on lisättävä sekä asuntoja rakennettava varsinkin kasvukeskuksiin. Lisäksi koulutuksesta on tehtävä entistä joustavampaa, jotta se pystyy vastaamaan yhä nopeammin muuttuviin osaamistarpeisiin”, Sipola sanoo.

Lisätietoja:

Kauppakamarin linjaus: Suomi ei selviä ilman työperusteista maahanmuuttoa