Suomen Kalankasvattajaliitto ry

EU:n jättibarometri: COVID-19 pandemia lisäsi suomalaisten kalan kulutusta.

Jaa

Kalan kulutus on Suomessa suurempaa verrattaessa kulutustottumuksia EU27 maiden keskiarvoon. Suomalaisista 76 % ilmoittaa syövänsä kalaa vähintään kerran kuukaudessa. enemmän kalaa kulutetaan mm Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomi sijoittuu kymmenenneksi maiden kalankulutustottumuslistalla. Keskimäärin Euroopassa 64 % sanoo syövänsä kalaa vähintään kerran kuussa. Suurin osa kalasta ostetaan kaupoista ja valmistetaan kotona. Suomalaisista 95 % sanoo ostavansa kalan kaupasta. Ravintolassa kalaa kertoo syövänsä vähintään kerran kuussa noin viidennes suomalaisista, saman verran kuin EU27-maissa keskimäärin. Euroopan komission toimesta haastateltiin maalis-huhtikuussa EU- alueella 26699, joista Suomessa 1017 kuluttajaa.

Suurimmiksi syiksi kulutuksen lisäämiselle mainitaan ruokavalion muuttuminen, lisääntynyt terveystietoisuus sekä kalan parempi saatavuus. Vähentämistä kuluttajat perustelevat sillä, että ovat korvanneet kalan jollain muulla tuotteella, kalan hinta koetaan korkeaksi tai laatu ei ole miellyttänyt.

-Kun kulutus barometrinkin mukaan on hienoisessa kasvussa, on syytä palauttaa mieliin aikaisemmin tehtyjä kuluttajatutkimuksia. Niiden perusteella tiedetään, että suomalaisista lähes 90 % toivoo lisää kotimaista kalaa kauppoihin.  Lisäksi Lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotimaista kalankasvatusta tulisi lisätä, kertoo Marko Koivuneva Suomen kalankasvattajaliitosta.

Kansallinen kotimaisen kalan edistämisohjelma tavoittelee 2,7 kertaista kalankulutusta vuoteen 2035 mennessä. Kalanviljelylaitokset Suomessa toimivat nykypäivänä ympäristötehokkaasti ja ovat ainoa keino taata kalan riittävyys kuluttajille. Suomessa viljellään ruokakalaksi kirjolohta ja siikaa. Molemmat kalat sisältävät paljon terveydelle hyödyllisiä rasvahappoja ja vitamiineja. Molemmat kuuluvat myös WWF:n suosittelemiin kaloihin. Kalanviljely on kaikissa tutkimuksissa havaittu hiilijalanjäljeltään tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa ihmisille eläinproteiinia. Kun ilmastonmuutosta vastaan etsitään hyviä keinoja ruoantuotannossa, kalanviljelystä on hyvä ottaa mallia.

- On tärkeää pitää ruokatuotanto lähellä, siten pystymme itse vakuuttumaan sen vastuullisuudesta. Lähellä kuluttajaa vastuullisesti tuotettu ruoka takaa myös sen, että jatkossakin tiedämme mitä lautasellemme saamme, Koivuneva lisää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Pasilankatu 2
00240 HELSINKI

https://www.kalankasvatus.fi

Suomen Kalankasvattajaliitto on valtakunnallinen kalanviljelijöiden edunvalvontajärjestö. Toimissaan liitto valvoo ja edistää kalanviljelyelinkeinon etua ja toimintaedellytyksiä koko kalatalouden osana ja luo edellytyksiä vesiviljelyn kestävälle kasvulle.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?7.5.2021 05:30:00 EEST | Tiedote

Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.

Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa - Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa3.3.2021 06:30:00 EET | Tiedote

Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.

Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta osoittaa tuore selvitys26.2.2020 10:59:01 EET | Tiedote

Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

Kutsu medialle Sinin€n vallankumous -koulutuspäivään 5.11. Turun Scandic Juliaan4.11.2015 07:00:00 EET | Kutsu

Tervetuloa seuraamaan koulutuspäivän keskusteluja esittämään kysymyksiä alan keskeisille asiantuntijoille. Kotimaista kalaa toivotaan lisää mutta miten se tehdään? Kalankasvattajaliiton jäsenkoulutuksessa on tarkoitus pureutua eri vaihtoehtoihin. Koulutuksessa kerrotaan Suomen kalanviljelyn kasvutavoitteista, tekniikasta ja tutkimuksesta aina hallituksen kärkihanketta myöden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme