EU:n tarjoama ”yhden koon malli” ei sovi Suomen metsiin – Metsäntuntijat-podcastissa keskustellaan EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön ja Suomen vaikuttamistyöstä

Piia-Noora Kaupilla on 10 vuoden kokemus Euroopan parlamentin jäsenenä eli meppinä työskentelystä 1999–2008. Metsät ovat avainasemassa koko globaalissa vihreässä siirtymässä, ja EU on järjestelmällisesti tavoitellut johtavaa asemaa globaalissa ilmastopolitiikassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin muuttanut keskustelua olennaisesti kevään 2022 aikana. Vihreää siirtymää pyritään nyt entisestään nopeuttamaan, Kauppi kommentoi. EU:ssa tehdään tällä hetkellä paljon ilmastotoimiin liittyvää valmistelutyötä, joka sisältää erilaisia mm. metsätalouteen, maankäyttöön ja energiaan liittyviä ehdotuksia.

Vaikka EU:lla ei ole virallista metsäpolitiikkaa, vaikuttavat päästöjen vähentämiseen vähintään 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä tähtäävän Fit for 55 -valmiuspaketin ympäristö- ja energiapolitiikan ehdotukset suoraan myös Suomen metsätalouteen, Tomi Salo korostaa. Se ettei EU:lla ole yhtenäistä metsäpolitiikkaa on käytännössä EU:n metsäpolitiikka, Risto Päivinen kiteyttää. Päivinen pitää metsiin vaikuttavan EU-päätöksenteon haasteina yleiskoordinaation ja johtamisen puutetta. Koska EU-politiikkaa tehdään ilmasto ja monimuotoisuus edellä, kokonaisuus hämärtyy, Päivinen kommentoi.

Salon mielestä EU:ssa voitaisiin ottaa mallia suomalaisesta osallistavasta ja läpinäkyvästä valmistelutyöstä. Jos komissiossa ei tehtäisi valmistelutyötä niin paljon suljettujen ovien takana, olisi tuloksena todennäköisesti paremmat ja valmiimmat ehdotukset. Osallistavasta yhteistyöstä Päivinen nostaa esimerkkinä Tapion koordinoiman Metsäpolitiikkafoorumin. Foorumi toimii ajatuspajana, jossa analysoidaan tieteellinen tieto ajankohtaisista metsäalan teemoista ja laaditaan tiedosta synteesi sekä politiikkavaihtoehtoja, jotka tuodaan päätöksentekijöille keskusteltavaksi havainnollisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa.

Miten suomalaiset vaikuttavat valmistelutyöhön EU:ssa? Metsä Groupilla on omaa henkilöstöä Brysselissä, mutta käytännössä vaikuttamistyötä tehdään hyvin monikanavaisesti. Hartiavoimaa tavoitteidensa edistämiseksi Metsä Group saa toimimalla osana erilaisia vaikuttamisverkostoja niin Suomessa kuin EU:ssa. EU:n rooli metsäsääntelyssä on kasvanut ja tulee kasvamaan tulevaisuudessa lisää. Tavoitteena onkin vaikuttaa ennakoivasti jo aloitteiden valmisteluvaiheessa, Salo korostaa. Kauppi huomauttaa, että Suomen metsäpoliittisia tavoitteita saataisiin todennäköisesti paremmin edistettyä myös, jos suomalaiset mepit ajaisivat Suomen etua yksituumaisesti.

Tapiossa EU:n Suomen metsiin vaikuttavaa päätöksentekoa pidetään tarkasti silmällä, kertoo Tapion koordinoimien metsänhoidon suositusten kehitystyössä mukana oleva Kati Kontinen. Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu suomalaisille metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Suosituksilla tavoitellaan metsästrategian mukaisesti kokonaiskestävyyttä ja kasvavaa hyvinvointia metsistä. Laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valmisteltavat suositukset ovat työväline, jolla niin kansallista kuin EU:n tasolta tulevaa metsäpolitiikkaa jalkautetaan käytäntöön.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 4. jakso:
Mitä tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön?

Aikaisemmat Metsäntuntijat-jaksot:

1. jakso: Metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
2. jakso: Monimuotoiset kuntametsät ja digitaalinen metsätieto
3. jakso: Kuinka toimia vastuullisesti metsänomistajana?

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ja aiheita eri lähtökohdista tarkastelevia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.

Lisätietoja:

Kati Kontinen, johtava asiantuntija, Tapio, kati.kontinen@tapio.fi, p. +358 29 432 6003
Risto Päivinen, senior advisor, Tapio, risto.paivinen@tapio.fi, p. +358 500 577 308