EU:n valtiovarainministerit hyväksyivät Irlannin lainoitusohjelman

Jaa

Brysselissä järjestettiin kaksi ministerikokousta Irlannin lainoitusohjelmaan liittyen sunnuntaina 28.11. Ensimmäisenä koolla oli ns. laajennettu euroryhmä, johon kuuluivat euroalueen maat sekä Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska, jotka ovat ilmoittaneet osallistuvansa Irlannin ohjelmaan. Tämän jälkeen koolla oli ylimääräinen, epävirallinen Ecofin-neuvosto. Suomea kokouksissa edusti valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

EU-ministerivaliokunta tarkasteli Irlannin sopeutumisohjelmaa sunnuntaina ennen EU-kokouksia pidetyssä puhelinkokouksessa, johon ministeri Katainen osallistui Brysselistä käsin.

Hallitus pitää Irlannin pyyntöä lainoituksen myöntämiseksi Irlannille perusteltuna, jotta rahoitusvakauden säilyminen euroalueella voidaan turvata. Irlannin talouden ja rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat kärjistyneet niin vakaviksi, että maa ei pysty selvittämään niitä ilman ulkopuolista apua ja että jos ulkopuolista lainoitusta ei myönnettäisi, olisi välittömänä seurauksena todennäköisenä vaikeasti hallittava rahoitusmarkkinahäiriö, jolla olisi arvaamattomat vaikutukset kokonaistaloudelliseen kehitykseen EU-maissa ja myös globaalisti.

Mahdolliseen rahoitusmarkkinahäiriöön liittyvän riskin suuruutta arvioitaessa vertailukohtana voidaan pitää syksyn 2008 tapahtumia, jolloin Yhdysvalloista lähtenyt rahoitusmarkkinoiden häiriö johti vuonna 2009 Suomessa bruttokansantulon laskuun 8 prosentilla, eli markkinahintaan 13,3 miljardilla eurolla.

Hallitus katsoo, että Irlannin sopeutumisohjelma on uskottava ja että sen päättäväisellä toimeenpanolla voidaan saavuttaa kaikkien euromaiden yhteisessä intressissä olevat tavoitteet. Näihin kuuluvat Irlannin talouden ml. pankkisektorin tervehdyttäminen sekä Irlannin saattaminen kestävän kasvun uralle siten, että Irlannin julkinen velka ei kasva hallitsemattoman suureksi. Irlannin sopeutusohjelma julkisestaan Irlannin hallituksen ja Euroopan komission toimesta.

Hallitus pitää tärkeänä, että Irlannin hallituksen ohjelma sisältää useita veroja koskevia toimenpiteitä, ml. merkittäviä veronkorotuksia. Suomi on pitänyt muiden jäsenvaltioiden tavoin tärkeänä Irlannin yhteisöveron korottamista. Verojärjestelmän yksityis­kohdat kuuluvat kuitenkin kunkin jäsenmaan itse päätettäviksi ja siksi Irlannin hallitus on kohdistanut nämä toimet tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Hallitus pitää perusteltuna sitä, että lainan myöntämiseen Irlannille osallistuvat kaikki Euroopan talouden vakauttamismekanismin osat eli Euroopan rahoitusvakautusmekanismi (ERVM), Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) sekä kansainvälinen valuuttarahasto IMF omalla osuudellaan. Rahoitusmarkkinatilanteen vakavuutta kuvaa hyvin se, että myös kolme euroalueen ulkopuolista jäsenvaltiota, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska ovat ilmoit­taneet osallistuvansa Irlannin lainoittamiseen.

Suomi on pitänyt tärkeänä selvittää mahdollisuudet vahvistaa ERVV:n kautta myönnettäviä lainoja liittämällä niihin lainaa saavan maan antamia vakuuksia. Komissio toimitti asiaa koskevan selvityksen Ecofin-neuvostolle. Selvityksessä todetaan, että vakuuksien käyttäminen tässä yhteydessä ei ole toteutettavissa useasta näkökohdasta johtuen. Näihin kuuluvat mm. seuraavat:

§         Vakuuksina mahdollisesti käytettävän valtion omaisuuteen liittyvät juridiset ongelmat; suuri osa esim. tärkeimmistä valtionyhtiöistä on järjestetty hallinnollisesti siten, että yhtiöiden ulkopuolinen rahoitus olisi haettava uudestaan niiden omistuksen tai omaisuuden merkittävästi muuttuessa.

§         Irlannin valtion tulevien tulojen käyttö vakuutena heikentäisi komission arvion mukaan erittäin merkittävästi Irlannin kykyä saada markkinoilta rahoitusta tulevaisuudessa.

§         Vakuuksien käyttäminen saattaisi edellyttää Irlannin parlamentin tapauskohtaista hyväksyntää tilanteessa, jossa Irlannin ohjelma on jo hyväksytty, mikä saattaisi vaarantaa koko ohjelman toimeenpanon.

§         Yritys käyttää vakuuksia saattaisi johtaa perustuslaillisiin kanteisiin.

Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan nämä, samoin kuin muut komission selvityksessä esille tuodut perustelut ovat ymmärrettäviä.

Eri toimintavaihtoehtoihin liittyviä skenaarioita ja riskejä perusteellisesti arvioituaan hallitus katsoo, että Suomen kansalaisten edut voidaan parhaiten turvata hyväksymällä Suomen osallistuminen Irlannille annettavaan lainoitusohjelmaan. Valtion­takauksen myöntämisestä Irlannin lainoituksen edellyttämälle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle päättää eduskunta. Hallitus tulee antamaan asiaa koskevan tiedonannon eduskunnalle ensi tilassa. Hallitus on ollut tiiviissä yhteydessä eduskunnan suureen valiokuntaan Irlanti-neuvotteluiden kuluessa ja myös kuluneena viikonloppuna.

Euroryhmän kokouksessa keskusteltiin myös rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyvistä pidemmän aikavälin kysymyksistä ml. Euroopan unionille valmisteltavan pysyvän kriisinhallintamekanismin pääpiirteistä. Euroryhmä antoi tähän liittyen lausunnon euroalueen uudesta pysyvästä kriisihallintamekanismista, Euroopan Vakausmekanismista (EVM). Mekanismin keskeiset elementit olisivat:

§         Järjestelmä täydentää EU:n uutta talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmää, joka tähtää kriisien ennaltaehkäisemiseen.

§         EVM:n menettelyt tulevat käyttöön alkaen kesäkuussa 2013.

§         EVM:n säännöt määrittävät yksityisen sektorin tapauskohtaisesta osallistumista kriisien hoitoon täysin kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) politiikan mukaisesti.

§         Tämän menettelyn fasilitoimiseksi standardisoidut ja identtiset yhteistoimintalausekkeeet sisällytetään, likviditeetin säilyttävällä tavalla, kaikkiin euroalueen valtioiden velkakirjojen ehtoihin vuoden 2013 kesäkuusta alkaen.

§         EVM:n lainaus perustuu tarkkaan talous- ja budjettipolitiikan sopeuttamiseen ja tiukkaan, komission yhdessä EKP:n ja IMF:n kanssa tekemään velkakestävyysanalyysiin.

Lisätietoja antaa alivaltiosihteeri Martti Hetemäki puh. 09 160 33017 ja neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 0400 510 304.

Tietoja julkaisijasta

Valtiovarainministeriö (VM) - Finansministeriet (FM)
Valtiovarainministeriö (VM) - Finansministeriet (FM)
Snellmaninkatu 1 A
00023 VALTIONEUVOSTO

0295 16 001http://www.vm.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtiovarainministeriö (VM) - Finansministeriet (FM)

Ändringar vid årsskiftet inom finansministeriets förvaltningsområde20.12.2013 15:44:33 EETTiedote

Skatteärenden Förvärvsinkomstbeskattningen 2014 Maximibeloppet för grundavdraget inom kommunalbeskattningen höjs från 2 880 euro till 2 930 euro och minskningsprocenten sänks från 20 till 19 procent, vilket lättar på låginkomsttagarnas beskattning med ca 40 euro om året. Maximibeloppet för arbetsinkomstavdraget höjs från 970 euro till 1 010 euro, inflödesskattesatsen höjs från 7,3 till 7,4 procent och minskningsprocenten höjs från 1,1 procent till 1,15 procent. Ändringen ökar på de disponibla inkomsterna med ca 32 euro om året för löneinkomster mellan 20 000 – 80 000 euro. Ändringen kommer att beröra löneinkomster mellan 9 000 och 120 000 euro. Inkomstgränserna inom statens inkomstskatteskala höjs i anslutning till arbetsmarknadsorganisationernas tillväxt- och sysselsättningsavtal med 1,5 procent, med undantag av den högsta inkomstgränsen. Skalan för statsbeskattningen år 2014 är enligt inkomstskattelagen följande: Beskattningsbar förvärvsinkomst, euro Skatt vid nedre gränsen, euro Ska

Arto Saarinen kommunindelningsutredare för Lavia och Björneborg20.12.2013 15:30:54 EETTiedote

Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen beslutade den 19 december 2013 att låta förrätta en särskild kommunindelningsutredning mellan Lavia kommun och Björneborg stad. Den särskilda kommunindelningsutredningen tillsätts på förslag från utvärderingsgruppen för Lavia kommun. Lavia kommun har hösten 2013 genomgått utvärderingsförfarandet för en kommun som befinner sig i en speciellt svår ekonomisk ställning.

Kommunernas förutsättningar att ordna service förstärks genom kommunförsök20.12.2013 14:43:16 EETTiedote

Kommunförsöken inleds. Syftet med kommunförsöken är att förstärka kommunernas förutsättningar att ordna service åt invånarna och att producera en tillräckligt stor del av dem som egen serviceproduktion. - Målet med försöken är att påskynda avvecklingen av normer och att söka nya mera produktiva sätt att ordna servicen, säger förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen. Syftet med kommunförsöken är att prova sådana lagändringar och andra åtgärder som lättar på förpliktelserna och gör det möjligt för kommunerna att utveckla servicestrukturerna i en kundvänligare riktning. Effektivisering av förvaltningsöverskridande serviceprocesser ger kommunerna möjligheter att spara på kostnader utan att göra avkall på servicens verkningsfullhet. Minskningen av kommunernas förpliktelser understöds med kommunförsök under åren 2015-2016. En regeringsproposition om försökslagarna kommer att överlämnas till riksdagen under vårsessionen 2014. Lagstiftningen avses träda i kraft vid ingången av 2015. Ti

Kuntakokeiluilla vahvistetaan kuntien edellytyksiä20.12.2013 14:40:31 EETTiedote

Kuntakokeilut käynnistyvät. Kuntakokeilujen tavoitteena on vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää kunnan asukkaiden palveluja ja tuottaa niitä riittävästi omana palvelutuotantona. - Kokeilujen tavoitteena on vauhdittaa normien purkua ja etsiä uusia tuottavampia tapoja järjestää palvelut, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo. Kuntakokeiluissa on tarkoitus kokeilla velvoitteita keventäviä säädösmuutoksia ja toimenpiteitä, joiden avulla kunnat voivat asiakaslähtöisesti kehittää palvelurakennettaan. Kunnilla olisi poikkihallinnollisia palveluprosesseja tehostamalla mahdollisuus säästää kustannuksiaan tinkimättä kuitenkaan palvelujen vaikuttavuudesta. Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015-2016. Kokeilulakeja koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Aikataulu Haku kuntakokeiluihin käynnistyi 19.12.2013. Kokeiluun on kaavailtu otettavaksi mukaan 10 – 12

Bankunionen framskrider - EU:s finansministrar kom överens om den gemensamma krishanteringsmekanismen19.12.2013 16:13:36 EETTiedote

Europeiska unionens finansministrar uppnådde vid Ekofinrådets fortsättningsmöte den 18 december 2013 enighet om EU:s gemensamma krishanteringsmekanism. -Finland är nöjd med förhandlingsresultatet. Bankunionen är ett betydande steg för Europa. Bankunionen innebär striktare tillsyn och effektivare krishanteringsåtgärder. Nu har man skapat tydliga regler för framtida krissituationer och man ska inrätta en stark europeisk myndighet som verkställer dem, berättar finansminister Jutta Urpilainen. Krishanteringsmekanismen utgör det andra skedet i EU:s kommande bankunion. Enighet om det första skedet, den gemensamma banktillsynsmekanismen, uppnåddes för ett år sedan. Banktillsynsmyndigheten som ska inrättas vid Europeiska centralbanken inleder sin verksamhet nästa år. Den gemensamma krisavvecklingsmekanismen (Single Resolution Mechanism SRM) består av den nya europeiska krisavvecklingsmyndigheten, nationella krishanteringsmyndigheter och samt en gemensam krishanteringsfond som finansieras med f