Keskuskauppakamari

EU:n vihreän kehityksen ohjelma - koko mantereen yhteinen haaste

Jaa

Keskuskauppakamari tukee Euroopan komission tavoitteita hiilineutraaliuden edistämiseksi EU:n alueella. Euroopan kauppakamareiden kattojärjestön Eurochambresin tavoin Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että hiilineutraaliuteen pyritään ensisijaisesti markkinamekanismeja (kuten päästökauppaa), lainsäädäntöä, tutkimusta ja innovaatiota sekä kestäviä investointeja hyödyntäen.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) esiteltiin tänään Brysselissä. Sen mukaan komissio käynnistää Euroopan ilmastosopimuksen (European Climate Pact) valmistelut, jonka tavoitteena on varmistaa hiilineutraaliuden toteutuminen vuoteen 2050 mennessä. Keskuskauppakamari pitää ilmastotoimia välttämättöminä, jotta voidaan varmistaa, että EU:n jäsenmaat noudattavat Pariisin ilmastosopimuksessa joulukuussa 2015 tehtyjä sitoumuksia.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii onnistuakseen laaja-alaisia toimia vähähiilisyyden edistämiseksi ja fossiiliriippuvuutta korvaavien keinojen rahoittamiseksi. Keinot on valittava viisaudella ja siten, että koko Eurooppa on talkoissa mukana. Näiden varmistamiseksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi syyskuussa Euroopan parlamentille käynnistävänsä kestävän rahoituksen strategian (Strategy for Green Financing) sekä kestävien investointien suunnitelman (Sustainable Europe Investment Plan).

Jälkimmäisen varmistamiseksi EU varaa 100 miljardia euroa fossiilisten polttoaineiden tuotannosta riippuvien jäsenmaiden tukemiseen Euroopan investointipankin (EIB) kautta. Summa on osa von der Leyenin syyskuussa lupaamasta 1000 miljardin euron summasta, joka on tarkoitus suunnata EIB:n kautta energiamurroksesta aiheutuviin kestäviin investointeihin seuraavan 10 vuoden aikana.

Keskuskauppakamari pitää EU-komission suunnitelmia perusteltuina. Järkevää on, että ensimmäisenä tuodaan esiin elementit tehokkaalle ja reilulle siirtymälle kohti lakiin kirjattavaa vuoden 2050 ilmastoneutraalius tavoitetta. Tämän jälkeen, lokakuussa 2020 komissio julkaisee kokonaisvaltaisen suunnitelman lisätä vuoden 2030 päästövähennystavoitteita puolella.

Nämä ulostulot varmistavat, että sektorikohtaiset toimet palvelevat samaa päämäärää. Uudet aloitteet ovat linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, aivan kuten myös olemassa olevaa lainsäädäntöä uudistettaessa ja toimeenpantaessa. Päästökaupan laajentaminen merenkulkuun sekä liikenteen vähähiilisten polttoaineiden tuotannon lisääminen ovat esimerkkejä konkreettisista EU-tasolla toteutettavista toimista.

Euroopan ilmastosopimuksen keskeisenä tavoitteena on mobilisoida yhteiskunnan kaikki toimijat vähähiilisyyden tavoitteen edistämiseen. Lainsäädäntöohjauksen ohella tavoitteena on saada elinkeinoelämä, alueelliset toimijat, kansalaisjärjestöt, teollisuus ja koulut mukaan hiilineutraaliuden tukemiseen.

”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on myös taloudellisen kasvun strategia. Suomessa on runsaasti puhtaan teknologian osaamista ja kykyä tuottaa ratkaisuja, jotka tulee hyödyntää täysimääräisesti”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Keskuskauppakamari on ryhtynyt osaltaan toimiin päästövähennysten edistämiseksi. Se käynnisti tänä syksyllä yrityksille ja yhteisöille suunnatut toimet, joilla pyritään hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 tai viimeistään vuoteen 2040 mennessä.

Ilmastositoumuksena tunnettu hanke on parhaillaan esiteltävänä Madridin ilmastokokouksessa. Keskuskauppakamarin päästövähennyskoulutukset jatkuvat keväällä 2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.
Lataa
Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen. Kuva: Kimmo Penttinen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Hyviä uutisia työmarkkinoilta: Työllisyysaste nousi 73 prosenttiin24.1.2020 09:02:18 EETTiedote

Työllisyys on 55 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.

Keskuskauppakamari: Nuoret ensin ulos työpaikoilta -ehdotus on syrjintää ja jäykentäisi työmarkkinoita entisestään17.1.2020 11:16:45 EETTiedote

Helsingin Sanomat nosti 16.1.2020 esiin mahdollisen listan hallituksen keinoista parantaa työllisyyttä. Jutussa kerrotaan SDP:n ja SAK:n kannattavan uudistusta, jonka seurauksena työnantaja joutuisi irtisanomistilanteessa antamaan potkut ensin nuoremmille työntekijöille. Kyse on ns. LiFo eli Last In First Out -periaatteesta, jota sovelletaan Ruotsissa. ”Kyseessä ei olisi suoranaisesti työllisyystoimi, vaan ennemminkin tapa syrjiä nuorempia työntekijöitä. Edellä kuvattu jo nykyään vahvan irtisanomissuojan tiukennus jäykentäisi Suomen työmarkkinoita entisestään”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu nykyäänkin melko huonosti työmarkkinoiden joustavuutta kuvaavissa indekseissä, Kotamäki muistuttaa. Asiakokonaisuus ei ole pelkästään mielipideasia, vaan Ruotsin LiFo-järjestelmästä on julkaistu tutkimuksia taloustieteen parhaissa lehdissä. ”Erityisen tutkittua on 2000-luvun alussa Ruotsissa säädetty uudistus, jossa alle 11 henk

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme