EU:n vihreän kehityksen ohjelma - koko mantereen yhteinen haaste

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) esiteltiin tänään Brysselissä. Sen mukaan komissio käynnistää Euroopan ilmastosopimuksen (European Climate Pact) valmistelut, jonka tavoitteena on varmistaa hiilineutraaliuden toteutuminen vuoteen 2050 mennessä. Keskuskauppakamari pitää ilmastotoimia välttämättöminä, jotta voidaan varmistaa, että EU:n jäsenmaat noudattavat Pariisin ilmastosopimuksessa joulukuussa 2015 tehtyjä sitoumuksia.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii onnistuakseen laaja-alaisia toimia vähähiilisyyden edistämiseksi ja fossiiliriippuvuutta korvaavien keinojen rahoittamiseksi. Keinot on valittava viisaudella ja siten, että koko Eurooppa on talkoissa mukana. Näiden varmistamiseksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi syyskuussa Euroopan parlamentille käynnistävänsä kestävän rahoituksen strategian (Strategy for Green Financing) sekä kestävien investointien suunnitelman (Sustainable Europe Investment Plan).

Jälkimmäisen varmistamiseksi EU varaa 100 miljardia euroa fossiilisten polttoaineiden tuotannosta riippuvien jäsenmaiden tukemiseen Euroopan investointipankin (EIB) kautta. Summa on osa von der Leyenin syyskuussa lupaamasta 1000 miljardin euron summasta, joka on tarkoitus suunnata EIB:n kautta energiamurroksesta aiheutuviin kestäviin investointeihin seuraavan 10 vuoden aikana.

Keskuskauppakamari pitää EU-komission suunnitelmia perusteltuina. Järkevää on, että ensimmäisenä tuodaan esiin elementit tehokkaalle ja reilulle siirtymälle kohti lakiin kirjattavaa vuoden 2050 ilmastoneutraalius tavoitetta. Tämän jälkeen, lokakuussa 2020 komissio julkaisee kokonaisvaltaisen suunnitelman lisätä vuoden 2030 päästövähennystavoitteita puolella.

Nämä ulostulot varmistavat, että sektorikohtaiset toimet palvelevat samaa päämäärää. Uudet aloitteet ovat linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, aivan kuten myös olemassa olevaa lainsäädäntöä uudistettaessa ja toimeenpantaessa. Päästökaupan laajentaminen merenkulkuun sekä liikenteen vähähiilisten polttoaineiden tuotannon lisääminen ovat esimerkkejä konkreettisista EU-tasolla toteutettavista toimista.

Euroopan ilmastosopimuksen keskeisenä tavoitteena on mobilisoida yhteiskunnan kaikki toimijat vähähiilisyyden tavoitteen edistämiseen. Lainsäädäntöohjauksen ohella tavoitteena on saada elinkeinoelämä, alueelliset toimijat, kansalaisjärjestöt, teollisuus ja koulut mukaan hiilineutraaliuden tukemiseen.

”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on myös taloudellisen kasvun strategia. Suomessa on runsaasti puhtaan teknologian osaamista ja kykyä tuottaa ratkaisuja, jotka tulee hyödyntää täysimääräisesti”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Keskuskauppakamari on ryhtynyt osaltaan toimiin päästövähennysten edistämiseksi. Se käynnisti tänä syksyllä yrityksille ja yhteisöille suunnatut toimet, joilla pyritään hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 tai viimeistään vuoteen 2040 mennessä.

Ilmastositoumuksena tunnettu hanke on parhaillaan esiteltävänä Madridin ilmastokokouksessa. Keskuskauppakamarin päästövähennyskoulutukset jatkuvat keväällä 2020.