Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Euroopan kukkakärpästiedot suomalaisten johdolla osaksi EU:n tulevaa pölyttäjäseurantaa

Jaa

Kukkakärpäset ovat maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä pölyttäjäryhmä. Kaikkien Euroopassa esiintyvien kukkakärpäslajien tärkeimmät lajitiedot saadaan kolmen vuoden sisällä yhdelle sivustolle.

Scaeva pyrastri, kalvasisokirvari. Kuvaaja: Miikka Friman/Luomus
Scaeva pyrastri, kalvasisokirvari. Kuvaaja: Miikka Friman/Luomus

Kukkakärpäset ovat mesipistiäisten eli mehiläisten ja kimalaisten jälkeen maailman merkittävin pölyttäjähyönteisryhmä. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johdolla on nyt tarkoitus kerätä kaikki Euroopassa esiintyvien yli 900 kukkakärpäslajien tunnistukseen tarvittava lajitieto avoimelle ja helppokäyttöiselle sivustolle, joka on EU:n luoma ja ylläpitämä.

– Nimen ja luokittelun lisäksi sivustolle tulevat lajien tärkeimmät tuntomerkit, tiedot kunkin lajin ekologiasta ja levinneisyydestä sekä laadukkaat kuvat, joiden avulla lähilajit voidaan erottaa toisistaan. Näitä kaikkia on odotettavissa kolmen vuoden sisällä, kertoo hankkeen päätutkija Gunilla Ståhls-Mäkelä.

Kukkakärpäslajiston tietojen tarkistamiseksi asiantuntijat eri puolilta Eurooppaa kokoontuvat lähivuosina säännöllisesti työpajoihin, joissa käydään muun muassa läpi harvinaisimpien ja vaikeimmin erotettavien lajien näytteitä eri luonnontieteellisistä kokoelmista.

Yhteistyö komission biodiversiteettiasiantuntijoiden kanssa on alkanut hedelmällisissä merkeissä.

– Euroopan unioni haluaa osana biodiversiteettistrategiaansa kiinnittää erityistä huomiota muun muassa pölyttäjähyönteisten tilanteeseen. Tietämyksen jakaminen ja tiedonsaannin helpottaminen on yksi toimista, joilla EU:ssa pyritään torjumaan luonnonvaraisten pölyttäjien määrän vähenemistä. Vuosikymmenten aikana kertyneen tiedon kokoaminen ja uusimpien kuvaustekniikoiden hyödyntäminen tähän tarkoitukseen tuntuu erittäin merkitykselliseltä työltä, sanoo hankkeen johtaja Aino Juslén.

Kolmivuotiseen Taxo-Fly projektiin osallistuvat osallistuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijoiden lisäksi maailman johtavat kukkakärpäsasiantuntijat serbialaisesta University of Novi Sadista, Saksan Bundesamt für Naturschutzista ja Zoologisches Forschungsmuseum A. Koenigistä sekä yksityisistä organisaatioista. Mukaan kootaan lisäksi kaikkialta Euroopasta laajan kukkakärpäsasiantuntijoiden verkosto. Työ linkittyy meneillään olevaan Euroopan kukkakärpäslajiston uhanalaisuusarviointiin ja DNA-viivakoodikirjaston kokoamiseen.

Kukkakärpäset – monimuotoinen joukko pölyttäjiä

Maapallolta tunnetaan yli 6 200 kukkakärpäslajia. Näistä Suomessa on tavattu Suomen Lajitietokeskuksen lajiluettelon mukaan 371.

Kukkakärpäset ovat mesipistiäisten eli mehiläisten ja kimalaisten jälkeen merkittävin pölyttäjähyönteisryhmä. Aikuiset yksilöt syövät tyypillisesti mettä ja siitepölyä kukista ja ruohokasveista, ja niiden on todettu vierailevan ainakin yli 70 prosentissa maailman ruoantuotantoon käytettävistä kasveista.

Monien kukkakärpäslajien toukat syövät kirvoja ja muita kasvituholaisia. Joidenkin lajien toukat käyttävät ravintonaan hajoavaa orgaanista ainesta, joten ne osallistuvat myös ravinteiden kierrätykseen.

Ulkomuodoltaan kukkakärpäset ovat hyvin monimuotoisia. Suurimmat lajit ovat karvaisia tai keltaraidallisia ja jäljittelevät kimalaisia ja ampiaisia, ja pienimmät muistuttavat mehiläisiä tai muita pieniä pistiäisiä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Gunilla Ståhls-Mäkelä, 050 318 2355

Kuvat

Scaeva pyrastri, kalvasisokirvari. Kuvaaja: Miikka Friman/Luomus
Scaeva pyrastri, kalvasisokirvari. Kuvaaja: Miikka Friman/Luomus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Forskning: Marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga bör begränsas16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Projektet Marknadsföring av ohälsosamma livsmedel till barn och ungdomar (EPELI) kartlade marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga och lösningar på deras negativa effekter. Dagens avslutande seminarium presenterade resultaten av studien och slutsatser. Enligt studien behövs strängare och mer restriktiva marknadsföringsregler för att skydda unga människor, särskilt de i åldern 13-17 år.

Tutkimus: Lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia pitäisi rajoittaa16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tänään pidetyssä päätösseminaarissa esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17 -vuotiaita nuoria

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme