Audiomedia Oy

Euroopan Metsäinstituutin Harald Mauser: Metsäalaa ei kuulla EU:n valmistelussa riittävästi Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet 70 vuodessa

Jaa
Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin edustajan Harald Mauserin mukaan metsäalan on erittäin vaikeaa tulla kuulluksi ja vaikuttaa komission päätöksien valmisteluun. - Vaikuttaa siltä, että tämän komission aikana valikoidaan niitä tieteellisiä tuloksia, mitkä sopivat jo valittuun linjaan. Siitä poikkeavia näkemyksiä ei oteta huomioon päätöksenteossa.
Harald Mauser.
Harald Mauser.

- Metsiin vaikuttavat komission esitykset ovat yhä enemmän osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Nykykomissiossa eniten valtaa metsäasioissa käyttää komissaari Frans Timmermans kabinetteineen. Kun ennen meillä oli tapaamisia metsäasioita valmistelleiden komission edustajien kanssa useita kertoja vuodessa, nyt tapaamiset ovat harventuneet, vaikka metsäaloitteita oli useita, harmittelee Mauser.

Mauserin mukaan komission näkökulma metsäasioihin on kovin kapea.

- Metsättömistä maista tulevien päättäjien ja väestön tieto metsätaloudesta ja sen vaikutuksista laajasti yhteiskuntaan on hyvin rajoittunutta. He näkevät metsät oman kokemuspiirinsä kautta, eivätkä tahdo ymmärtää metsien monia merkityksiä metsämaille.

- Metsästä on tullut hyvin poliittinen asia EU:ssa. Kun näkemykset ovat jakautuneita, se on myös valtapeliä. Metsäsektorilla on tällä hetkellä kovin vähän edunvalvojia Brysselissä ja vähän poliittista vaikutusvaltaa.

Ympäristöjärjestöillä paljon valtaa metsäaloitteiden valmistelussa

Ympäristöjärjestöt ovat Mauserin mukaan erittäin aktiivisia ja hyviä oma agendansa kampanjoinnissa. -Heillä on paljon vaikutusvaltaa komission metsäaloitteisiin. Tämä on johtanut syvään jakaantumiseen metsäasioissa. Ympäristöjärjestöjen piirissä metsäpohjainen bioekonomia nähdään uhkana ja ajetaan lisää suojelua ja rajoituksia metsien käyttöön. 

- Tämä jako näkyy EU:n valmistelussa ja vaikuttaa päätöksentekoon, koska myös päätöksentekijöiden näkemykset ovat jakautuneet myös parlamentissa. Meidän viestimme on se, että kestävä talousmetsänhoito on tarpeellista, koska metsillä on suuri merkitys bioekonomian tavoitteiden toteuttamisessa.

Mauserin mukaan metsäsektori ei ole löytänyt oikeaa viestintätapaa lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaiseen metsätalouteen, jossa on tilaa talouskäytön lisäksi myös ympäristötavoitteille.

- Metsätietoisuus on komission valmistelutyössä vähentynyt. Metsäalan koulutuksen saaneet virkamiehet ovat eläköityneet ja nuoret ovat biologeja ja ekonomeja. Olen ehdottanut, että komissio kutsuisi jäsenvaltioiden kansallisia asiantuntijoita muodostamaan metsäverkoston, joka tarjoaisi asiantuntemusta valmistelutyöhön.

Mauser kaipaa enemmän yhteistyötä metsämaiden kesken. - Metsäsektori tarvitsee vahvoja liittolaisia muuttamaan keskustelua, mutta jäsenmaiden kesken on liikaa jakautuneita mielipiteitä. Samalla tavoin ajattelevien metsämaiden tulisi muodostaa kumppanuuksia.

- Metsäasioiden edunvalvonnassa on luotava suhteita ja käytettävä kaikkia kanavia viemään tietoa Unionin eri instituutioihin. Kansallisella tasolla tarvitaan tiivistä yhteydenpitoa Euroopan Parlamentin jäseniin. On tehtävä yhteistyötä samanhenkisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa, koska mustavalkoinen lähestymistapa ei palvele ketään. Meillä on myös ympäristöjärjestöjä, jotka haluavat hallita luonnonvaroja yhdistämällä ympäristö- ja taloustavoitteet, muistuttaa Mauser.

EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka vaikuttaa metsien käyttöön 

Mauserin mielestä keskustelu Unionin kompetenssista kansallisessa metsäpolitiikassa turhaa, koska Unioni tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsäpolitiikkaan. - Siksi meidän pitää löytää yhteinen näkemys metsien roolista talouskäytön lisäksi ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.

-Komission ongelmana on päästä asetettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiin vähentämällä päästöjä nykyisillä keinoilla. Tämä johti keskusteluun metsien hiilinieluista tavoitteiden pelastajana, vaikka meidän tulisi muuttaa elintapojamme ja vähentää päästöjä. Sopii kysyä, miksi hyökätään metsäsektoriin, joka on tehnyt ilmastonmuutoksen hillintätyötä, kun samalla jatketaan päästöjä tuotavaa elämäntapaamme.

Uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle on löydettävä Mauserin mukaan korvaavia materiaaleja ja kehitettävä kiertotaloutta. - Metsät voivat tarjota uusiutuvaa raaka-ainetta moniin tarkoituksiin ja tuotteisiin korvaamaan fossiilisia ja muita uusiutumattomia tuotteita. Puunjalostuksen sivuvirroista ja energiakäytöstä ohjautuu tulevaisuudessa materiaalia korkea-arvoisiin tuotteisiin.

-Olisiko mahdollista rakentaa strategisia kumppanuuksia muiden teollisuusalojen kanssa, jotka toimivat myös uusiutuvien raaka-aineiden parissa. Meillä voisi olla enemmän yhteistyötä tekstiilialan, kemian ja rakennusalan kanssa sekä toimia uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitystyössä yhdessä, huomauttaa Mauser.

Korkean jalostusasteen puutuotteiden kehittäminen ei tule lisäämään metsien käyttöä. - Esimerkiksi paperin kulutus vähenee ja sen raaka-ainevara ohjautuu korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistukseen.

Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet vuodesta 1951

Myös luonnon ennallistamistavoitteissa voidaan Mauserin mukaan yhdistää suojelun ja luonnonvarojen vastuullisen käytön tavoitteet. - Kun maan ja vesien käytössä on ylikäytetty luonnon resursseja, on tarvetta käytännölliseen ja realistiseen ennallistamiseen. Vaikka ennallistamiskeskustelua hallitsee romanttinen ajatus menneen maailman luonnosta, me voimme parantaa luonnonvarojen käyttöä modernilla ja kestävällä tavalla.

-Ennallistamisvuodeksi määriteltynä vuonna 1951 metsien hiilinielut Euroopassa olivat 93 miljoonaa tonnia ja nyt nielujen koko on 345 miljoonaa tonnia. Vaikka nielu on pienentynyt Euroopan tasolla noin 20 miljoonaa tonnia, se on moninkertainen lähtötilanteeseen nähden. Metsät ovat edelleen vahva nielu, ei päästöjen lähde. Metsäsektori voi toimia niin, että nielu pysyy edelleen korkealla tasolla ja kehittää uusia substituutiotuotteita, joilla korvataan fossiilisia, muistuttaa Mauser.    

Kun ilmastomuutos on globaali ongelma, EU:n tulisi jakaa Mauserin mielestä metsänhoito- ja metsätalousmallejaan niihin Etelä-Amerikan ja Afrikan maihin, joissa 90 prosenttia hakkuista tehdään uusimatta metsiä ja puun poltolla tuotetaan päästöjä.

Harald Mauser jakaa tutkimustietoa metsäpolitiikan päätöksenteon tueksi Euroopan Unionin eri instituutioille. - Tehtäväni on myös esittää arvioita siitä, mitä metsäpäätökset kulloinkin merkitsevät. Ainoa asia, missä tiedon jakamisen ohella myös lobbaamme, on metsäntutkimus- ja innovaatiotyön resurssien turvaaminen, sanoo Mauser.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Harald Mauser, harald.mauser@efi.int

Kuvat

Harald Mauser.
Harald Mauser.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye