Euroopan metsäinstituutin Marc Palahí: EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan

Palahín mukaan EU:n nykyinen metsästrategia sisältää oikeita asioita, mutta ei silti ole tarjonnut riittävää strategista pohjaa EU:n metsiä koskevan politiikan kehittämiselle.

Ex-pääministerit metsätalouden puolestapuhujina

Eurooppalaisen metsäasiantuntemuksen parantamiseksi EFI on perustanut tieteen ja politiikan vuorovaikutusfoorumin ThinkForestin, jonka tehtävä on lisätä tieteeseen pohjaavaa metsäasioiden vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä sekä EU:n komission ja parlamentin kanssa. - Tästä on tullut toimiva yhteistyöfoorumi. Rahoittajina on toistakymmentä EFI:n jäsenmaata, jotka haluavat käydä keskusteluja metsäasioista Euroopan tasolla.

EFI on laatinut useita tutkimukseen perustuvia raportteja sekä järjestänyt Göran Perssonin ja Esko Ahon johtamia korkean tason tapahtumia, joiden tarkoitus on tarjota päättäjille viimeisintä tutkimustietoa ja asiantuntemusta metsiä koskevan päätöksenteon tueksi.

EU:n metsämaille lisää yhteistyötä

Palahín mukaan EFI haluaa toimia tieteen, politiikan ja median rajapinnoilla. - Tieteen tekijöille ja tutkijoilla yhteydenpito politiikkaan ja mediaan ei ole aina itsestäänselvyys ja helppoa. Mutta nyt kun metsäasioissa on selvästi puutetta tiedosta, tutkijoiden tarve kommunikoida näiden tahojen kanssa on entistäkin tärkeämpää. Kärjistäen tulevaisuudessa tutkijoiden on puhuttava kuin toimittajat ja vastaavasti toimittajien tulisi ajatella kuin tutkijat.

- Euroopan metsäinstituutti on puolueeton organisaatio, joka tarjoaa päättäjille tieteeseen pohjautuvaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kaikilla poliitikoilla on omat arvonsa ja kun päätöksenteossa niihin tulisi yhdistää tieteellinen tieto, tieteeseen pohjaava tieto on tarpeen. Nykymaailmassa tiedon saaminen ei ole ongelma - sitä on valtavasti. Puutetta on sen sijaan tutkimustiedon kokoamisesta ja sen synteesistä, tiedon välittämisestä päätöksentekijöille ymmärrettävässä muodossa sekä sen yhdistämisestä käsillä oleviin ongelmiin ja politiikkaprosesseihin.

Euroopan metsämaiden tulisi Palahín mielestä tehdä enemmän yhteistyötä keskenään. Erityisesti perinteisten metsämaiden, kuten Suomen ja Ruotsin tulisi tiivistää dialogiaan esimerkiksi Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan kanssa, jotka ovat myös metsäisiä maita, mutta näkevät metsäasiat usein eri näkökulmasta kuin pohjoismaat.

Metsistä on talouden ja ekologisuuden yhdistäjiksi

- Kestävästä metsätaloudesta on haastavaa käydä keskustelua, jos ekologisuus ja talous asetetaan aina vastakkain. Kestävä tulevaisuus kaipaa talouden ja ekologisuuden synergiaa.

- Suomi ja Ruotsi ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka metsä on ollut tärkeä taloudellinen pilari. Kummassakin metsäalueet ovat lisääntyneet sadan vuoden aikana ja tämä on hyvä osoitus siitä, mitä kestävä metsätalous on.

Palahí, joka väitteli metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa, peräänkuuluttaa luottavaista, kunnianhimoista ja eteenpäin pyrkivää dialogia viemään viestiä metsien merkityksestä jatkuvasti urbanisoituvissa yhteiskunnissamme. - Sosiaalinen media on perinteisen median rinnalla erittäin tärkeä ja sen merkitys myös tieteellisen tiedon levittämisessä kasvaa koko ajan. Tässä meidän tulee olla aktiivisia.

- Suomi voi olla johtava maa kestävän metsätalouden tutkimuksessa. Suomalaiset yliopistot voisivat esimerkiksi tarjota kansainvälistä biotalouden maisteritutkintoa, joka yhdistäisi kaikki kestävyyden eri näkökulmat, mutta lisäisi rinnalle kaupallista koulutusta ja tulevaisuuden näkymien sekä kuluttajakäyttäytymisen näkökulmia. Näin Suomea brändättäisiin biotalouden koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaana.

Puupohjaisessa biotaloudessa tulevaisuus

Palahín mukaan tulevaisuus on sellainen biotalous, joka tunnistaisi markkinoiden aiemmin tekemät virheet luonnon arvon ymmärtämisessä. Tulevaisuus on hyvin voivan talouden ja ekologisuuden yhdistämistä. Ei näitä voi erottaa toisistaan, vaan niiden välillä on synergia. Siksi käsitys metsien kestävyydestäkin tulisi ymmärtää ekologisena, taloudellisena ja sosiaalisena kestävyytenä.

- Metsäpohjaisen biotalouden merkitys on globaalisti vahvassa kasvussa. Vaatimukset materiaalien vähähiilisyydestä ja vähäpäästöisyydestä tulevat yhä isommaksi osaksi rakentamista, tekstiilialaa, pakkausalaa ja kemikaaleja. Puupohjaiset materiaalit tarjoavat tulevaisuudessa paljon vaihtoehtoja fossiilipohjaisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin.

Palahí muistuttaa muovin tuotannon lisääntyneen viimeisen 50 vuoden aikana 20-kertaiseksi. Kun muovia tuotetaan vuodessa 300 miljoonaa tonnia, siitä kahdeksan miljoonaa tonnia päätyy mereen. - Muovi on ongelma ja sen korvaamiseen tarvitaan uusia materiaaleja. Tekstiileissä polyesteri on fossiilipohjainen, minkä lisäksi puuvillan tuotanto vie Kiinassa ja Intiassa vesivaroja ja ruokatuotannon pinta-alaa. Kestävämpi vaihtoehto on puupohjainen tekstiili.

- Tekstiilien tarve kasvaa keskiluokkaisen väestömäärän kasvun myötä. Se mitä Kiinassa ja Intiassa tapahtuu väestönkasvun ja kulutuskasvun myötä, muuttaa myös Euroopan metsäsektoria. Uusiutuvista ja kierrätettävistä puupohjaisista tuotteista tulee todellinen vaihtoehto nykyisille fossiilipohjaisille tuotteille ja ratkaisuille.

Myös rakentamisen kasvu vaikuttaa Palahín mukaan puutuotteiden kysynnän kasvuun, koska rakentamiseen tarvitaan ilmastomuutoksen kannalta vähähiilisiä ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. - Betoni- ja teräsrakentaminen tuottavat päästöjä, joiden vähentämiseen tarvitaan vähähiilistä, uusiutuvaa puuta. Väestön kasvu merkitsee asuntotuotannon kasvua ja kaupunkirakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen tuottamat päästöt yhä paremmin. Monissa maissa tapahtuu nyt vahvaa puurakentamisen kehitystyötä ja siinä Suomen kaltaisen maan kannattaa olla mukana.