Audiomedia Oy

Euroopan metsänomistajajärjestön Maria Pohjala: Metsänomistajat pelkäävät EU:n tavoittelevan pohjoisen metsien suojelua koko Euroopan hiilivarastoksi

Jaa
EU:n komissio valmistelee parhaillaan useita Suomenkin metsätalouteen vaikuttavia esityksiä. Metsätalouden kannalta haastavana esimerkkinä Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala pitää maankäyttöä säätelevää LULUCF asetusta. Se määrittelee, miten metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. - Siinä ratkaistaan, annetaanko muiden sektoreiden jatkaa päästöjen tupruttamista ja metsien käyttöä vähennetään nielujen kasvattamiseksi. Suomalaiset metsänomistajat kysyvät, jääväkö heidän metsänsä nielureservaateiksi vai kannattaako vielä ylipäätään jatkaa metsien hoitamista.

Metsien ennallistamisasetus puuttuu kansalliseen päätösvaltaan

-Ennallistamislainsäädäntö on nyt kuuma peruna. Alustavien tulkintojen mukaan asetuksessa vaaditaan metsiemme palauttamista tilaan, jossa ne olivat esiteollisena aikana. Ennallistamisen kustannukset olisivat mittavat, ja kuka korvaisi sen, jos metsänomistajat eivät voisi hoitaa ja käyttää metsiään? Kun ennallistamisesityksessä puututaan suoraan metsänomistajien omaisuuteen, ja sen hoitoon, täytyisi olla kokonaiskuva ja vaikuttavuusarviointi asetuksen seurauksista. Sitä ei ole tehty.

Pohjala muistuttaa, että vaikka ympäristökomissaari on luvannut, ettei komissio puutu jäsenmaiden metsänhoitoon, kuitenkin monilla asetuksilla tullaan keittiön kautta jäsenmaiden kansallisen metsäpolitiikan alueelle. - Ennallistamisasetus on hyvä esimerkki siitä, että tietty prosenttimäärä metsistä pitää ennallistaa ilman jäsenmaiden keskustelua näiden vaikutusten seuraamuksista ja korvauksista.

-Komissio haluaa jäsenmailta ennallistamissuunnitelman, jonka komissio hyväksyisi. Komissio sanoo, että koska vapaaehtoiset toimet eivät ole riittäneet, nyt täytyy tehdä pakollisia keinoja, jotka lisäävät yhtä aikaa metsien suojelua ja ennallistamista, huomauttaa Pohjala.

Vihreän siirtymän ohjelma ei kannusta metsänhoitoon

Pohjalan mielestä Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien seurauksena komissio tulee miettimään todennäköisesti koko Green Dealiä uudelleen. -Venäjältä tuotava fossiilinen energia voitaisiin korvata kestävällä ja uusiutuvalla metsästä saatavalla raaka-aineella. Nyt on aika arvioida energiaomavaraisuutta niin Suomessa kuin koko Euroopassa uudelta pohjalta. Metsät tarjoavat siihenkin nopean ratkaisun.

-Metsistä on tullut hyvin poliittinen siksi, että metsiin liittyy vahvasti ilmastopolitiikkaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Ilmastonmuutoksen torjunnan päätavoite on fossiilisten käytön ja päästöjen vähentäminen. Pitää muistaa, että ilmastomuutos ole ohi vuonna 2030, johon EU nyt kunnianhimoisilla päästövähennyksillään tähtää. Metsät tarjoavat ilmastoraportin kaipaavia paljon pidemmälle meneviä pitkäkestoisia ratkaisuja.

Vihreän siirtymän Green Deal ohjelman sisällä olevissa lainsäädäntöhankkeissa on vaikutuksia metsien käyttöön. -LULUCF-asetuksessa asetetaan jäsenmaille nielutavoitteet, joita monet maat pitävät kohtuuttomina. Kun hakkuiden vähentämisellä tavoitellaan nopeita ilmastohyötyjä, niin saavutetut hyödyt katoavat, jos metsänomistajia ei kannusteta enää hoitamaan metsiään. Hoidettu metsä on kestävämpi ilmastomuutoksen vaikutuksille ja kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän, muistuttaa Pohjala.

Kokonaiskuva metsistä puuttuu EU:n päätöksenteossa

Metsäkeskusteluissa EU:n eri instituutioissa Pohjala törmää koko ajan metsiä koskevan kokonaiskuvan puutteeseen. - Päätöksentekijöiltä puuttuu metsiä koskevaa tietotaitoa, kun metsätalouden taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset näkökulmat eivät kokonaisuutena ole hallinnassa. Ja kun komission ja parlamentin jäsenet vaihtuvat, aina tulee uusia metsätietoa vailla olevia ihmisiä.

-Kun täällä puolustaa pohjoismaista metsänäkökulmaa, niin leimataan helposti pahikseksi, joka ei ole valmis muuttamaan toimintaansa. Todellisuudessa koko metsäsektori on sopeutunut muuttuvaan toimintaympäristöön.

Pohjalan mukaan metsäpäätöksiä leimaa EU:ssa valtava kiire. – Kun edelliset direktiivit ja asetukset on hädin tuskin laitettu jäsenmaissa toimeen, tehdään jo uusia tai päivitetään vanhoja. kun uusin IPCC: n ilmastoraportti julkistettiin, paine nopeisiin toimiin lisääntyi komissiossa entisestään. Ei ihme, että metsäpolitiikan kokonaiskuva hämärtyy, kun valmistelussa ei ehditä kuunnella kaikkia osapuolia.  

-Kun tehdään nopealla aikataululla monimutkaisista aiheista lainsäädäntöä, ei muisteta, että jonkun jäsenmaan talous riippuu metsistä. Ne jäsenvaltiot, joilla on metsiä vähän, eivät ajattele tätä, vaan ajavat pohtimatta metsien laajamittaista suojelua. Tosin samanlaisia äänenpainoja kuulee myös joiltakin suomalaismepeiltäkin.

Komission metsiä koskevista esityksistä puuttuvat vaikuttavuusarviot

Metsien monimuotoisuus on ollut ja on edelleen metsien terveyden ja elinvoimaisuuden ohella kestävän metsätalouden perusta. - Kuka haluaisi hoitaa metsiään tavalla, mikä vähentää niiden arvoa? Metsien monimuotoisuutta tulee edistää kussakin maassa siihen maahan parhaiten sopivin keinoin ja tavalla, millä saadaan suurin tehokkuus. Suomessa ja Italiassa tarvitaan erilaisia kansallisia ratkaisuja monimuotoisuuden turvaamiseen, muistuttaa Pohjala.

-Komission toimintatapaa metsäasioissa kuvaa myös se, että emme tiedä esimerkiksi EU:n biodiversiteettiasetuksen vaikutuksia. - Julkisuudessa on tätä tulkittu virheellisesti niin, että EU:n tavoite suojella 30 prosenttia maa- ja vesialueista, josta 10 prosenttia on tiukasti suojeltua, koskisi sellaisenaan myös Suomea.

Pohjalan mukaan EU:n biodiversiteettistrategian myötä keskusteluun on tullut uusia termejä kuten esimerkiksi ”luonnonläheinen metsätalous” ja ”vanhat metsät”. - Ne ovat vielä määrittelemättä, mitä ne todella tarkoittavat. Tällä tavoitellaan varmaan ohjausta jatkuvaan kasvatukseen, vaikka sitä nyt jo tehdään päätehakkuiden rinnalla. Molempia metsänhoitotapoja tarvitaan.

-Komissio ei valitettavasti ole kovin yhteistyöhaluinen. Se haluaa sovittaa samaa kenkää kaikkien jäsenmaiden jalkaan, vaikka olosuhteet ovat niin erilaisia. Kun esimerkiksi taksonomia-asetus edellyttää metsiin useita eri puulajeja, niin se ei ota huomioon pohjoisen Suomen ja Etelä-Euroopan erilaisia kasvuoloja. Sama koskee metsäkatoaloitetta, jossa avohakkuut määritellään metsäkadoksi tai metsän huonontumiseksi.

EU:n haluaa ohjata metsien käyttöä ilmastopolitiikan ehdoilla

Kestävän rahoituksen luokittelua koskevaan taksonomiaan on ehdotettu Suomeakin koskeva avohakkuun maksimimääritelmä, jolla halutaan parantaa metsien monimuotoisuutta niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella. - Monimuotoisuuden säilymistä haetaan määrittelemällä puulajien määrää, suojavyöhykkeiden laajuutta ja säästöpuiden osuutta ikään kuin numeroilla pelastetaan monimuotoisuus. Näiden yksityiskohtaisten säädösten ja taksonomian rahoituslainsäädännön kautta komissio ulottaa valtaansa kansallisen metsäpolitiikan alueelle. Nämä lisäävät metsänomistajan byrokratiaa ja heikentävät perhemetsätalouden ilmastotoimia, sanoo Pohjala.

-EU:n neuvottelujen kohteena olevan metsästrategian merkitys on siinä, että se määrittelee eräänlaisen sateenvarjon tulevalle metsiä koskevalle lainsäädännölle. Senkin tavoitteena meillä on saada metsien talouskäyttö riittävän vahvasti mukaan, ettei metsäpolitiikkaa tehdä vain ilmasto- ja suojelutoimien ehdoilla. Esillä on myös hiiliviljely, millä voitaisiin kannustaa metsänomistajia jättämään metsiään hiilinieluiksi. Meidän mielestämme niiden tulee olla vapaaehtoisia eikä sulkea pois metsien talouskäyttöä.

Suomen metsätalouden edunvalvonnan näkökulmasta katsoen Pohjalan mielestä on haastavaa, että kaikissa metsälainsäädäntöä koskevissa valmistelutyöryhmissä metsänomistajilla on pienempi edustus kuin ympäristöjärjestöillä. – Järjestöillä on isot resurssit, millä ajavat omaa agendaansa ja moninkertainen henkilömäärä metsätalouden edunvalvontaorganisaatioihin nähden.

Pohjala näkee eurooppalaisessa ja suomalaisessa metsäkeskustelussa paljon yhtäläisyyksiä. -Molemmissa korostuvat tosi vahvasti ilmasto- ja hiilinielupainotteisuus. On surullista, että metsästä, joka on monitahoinen kokonaisuus, nähdään vain yksi sinänsä tärkeä puoli, kun metsäsektoria pitäisi ymmärtää laajemmin kuten talouden ja sosiaalisen kestävyyden kanteilta. Suomen kaltaisen metsämaan vahvuus on juuri siinä.

-Metsäkeskustelu kärjistyy erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa se menee helposti kärkkääksi mustavalkoiseksi riitelyksi ja meuhkaamiseksi. Olisi hienoa, jos voisimme löytää myös yhteisiä nimittäjä, joiden puolesta vaikuttaa myös EU:ssa. Sellainen on esimerkiksi metsien kestävä käyttö sukupolvelta toiselle, jonka puolesta myös metsänomistajat ovat aina toimineet. Tämä tahtoo muualla Euroopassa usein unohtua, kun sitä ei tunneta, muistuttaa Pohjala.


Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi


Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


maria.pohjala@cepf-eu.org

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye