Euroopan parlamentti arvioi pankkiunionin kehitystä

Mepit huomauttivat ei-lakiasäätävässä päätöslauselmassaan, että on tärkeää yhdenmukaistaa käytäntöjä, joiden avulla arvioidaan, onko pankki kaatumassa tai todennäköisesti kaatumassa. Lisäksi tarvitaan selkeämpää erottelua valvontavaltuuksien ja varhaisen puuttumisen valtuuksien välillä.

Parlamentti on myös huolissaan rahanpesun vastaisten sääntöjen täytäntöönpanosta pankkiunionissa ja vaatii yhtenäisempää lähestymistapaa rahanpesun valvontaan. Lisäksi päätöslauselmassa todetaan, että parlamentti on edelleen huolissaan varjopankkitoiminnasta, jonka osuus vuoden 2017 lopussa oli arviolta 40 % EU:n rahoitusjärjestelmästä.

Mepit korostavat lisäksi, että olisi tärkeää päästä sopuun eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä, jotta pankkiunioni saataisiin saatettua valmiiksi.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 497 puolesta, 125 vastaan, 14 tyhjää.

Kommentti

Esittelijä Nils Torvalds (ALDE, r.) sanoi: ”Pankkiunioni on tähän asti ollut menestys sekä talouden vakaudelle että reaalitaloudelle. Pankkiunioni on myös ollut erittäin tärkeä Suomelle, koska se tuo luottamusta pankkisektorille. Näimme tämän viimeksi, kun Nordea ilmoitti muuttavan pääkonttorinsa Suomeen.”

”Pankkiunionia ei ole kuitenkaan vielä rakennettu valmiiksi ja järjestelmässä on edelleen merkittäviä riskejä. Syvennetty pankkiunioni turvaisi talouksiamme kriiseiltä, helpottaisi sijoittamista ja antaisi kuluttajille parempaa valikoimaa taloudellisista tuotteista kuten lainoista ja sijoituskohteista,” jatkoi Torvalds.