Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti: EU:n vuoden 2020 jälkeisen budjetin on oltava EU:n tavoitteiden mukainen

Jaa

Euroopan parlamentti otti keskiviikkona kantaa EU:n pitkän aikavälin budjettiin. Parlamentti vaatii, että budjetissa huomioidaan uudet prioriteettialat ja paikataan brexitin aiheuttama vaje.

Euroopan parlamentti hyväksyi kaksi päätöslauselmaa, jossa se ottaa kantaa uuden monivuotisen rahoituskehyksen tuloihin ja menoihin. Nyt käsittelyssä olevan monivuotisen rahoituskehyksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021.

Uuden monivuotisen rahoituskehyksen pitää vastata uusiin haasteisiin

Parlamentti haluaa, että EU:n budjetissa huomioidaan unionin uudet prioriteettialat kuten turvallisuus, puolustus, muuttoliike ja ilmastonmuutos. Mepit vaativat, että EU:n menojen nykyistä yhden prosentin enimmäismäärää nostetaan 1,3 prosenttiin unionin bruttokansantulosta, jotta voitaisiin välttää uusien haasteiden rahoittamista köyhimpien alueiden tai maatalouden kustannuksella.

Parlamentin tärkeimpiin ehdotuksiin kuuluvat rahoituksen lisääminen tutkimusohjelmille, Erasmus+:lle, nuorisotyöllisyysaloitteelle ja lisätuki pienille ja keskisuurille yrityksille sekä infrastruktuuri-investointien lisääminen Verkkojen Eurooppa -välineellä.

Parlamentin jäsenet varoittavat, että yhteisymmärrystä monivuotisesta rahoituskehyksestä ei synny, ellei omien varojen, eli EU-budjetin tulojen, osalta tehdä vastaavaa edistystä. Menoja ja tuloja pitäisi näin ollen käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Jäsenmaiden suoria maksuosuuksia pienennettävä

Parlamentin toinen päätöslauselma perustuu omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän raporttiin ja siinä vaaditaan nykyisten omien varojen vahvistamista ja vähittäistä uusien omien varojen käyttöönottoa. Nämä uudet omat varat voisivat perustua uudistettuun alv-resurssiin, osuuteen yhteisöverotulosta, finanssitransaktioveroon, digitaalialan veroon tai ympäristöveroihin.

Uusien omien varojen avulla voitaisiin:

- vähentää huomattavasti bruttokansantuloperusteisten rahoitusosuuksien osuutta ja näin luoda säästöjä jäsenvaltioiden talousarvioissa ja lopettaa nollasummapeli nettomaksajien ja nettosaajien välillä,

- poistaa kaikki hyvitykset ja korjaukset, joista ainoastaan osa EU-maista hyötyy, ja

- paikata brexitin aiheuttama vaje lisäämättä EU:n veronmaksajien verotaakkaa

Lisätietoa aiheesta löytyy täältä.

EU:n vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä käsittelevä päätöslauselma hyväksyttiin äänin 458 puolesta, 177 vastaan ja 62 tyhjää. Esittelijöinä toimivat mepit Jan Olbrycht (EPP, Puola) ja Isabelle Thomas (S&D, Ranska).

EU:n omien varojen järjestelmän uudistamista koskeva päätöslauselma hyväksyttiin äänin 442 puolesta, 166 vastaan, 88 tyhjää. Esittelijöinä toimivat mepit Gérard Deprez (ALDE, Belgia) ja Janusz Lewandowski (EPP, Puola).

Seuraavaksi

Näillä kahdella päätöslauselmalla parlamentti antaa oman panoksensa varsinaisiin lainsäädännöllisiin esityksiin, jotka komission on määrä julkaista toukokuussa 2018. Uuden budjetin voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää.

Parlamentti kehottaa käynnistämään neuvottelut parlamentin, EU-komission ja neuvoston välillä viiveettä, jotta yhteisymmärrys voitaisiin saavuttaa ennen kevään 2019 EU-vaaleja.

Taustatietoa

Yli 94 % EU:n talousarviosta käytetään kansalaisia, alueita, kaupunkeja, viljelijöitä ja yrityksiä palveleviin toimiin. EU:n hallinnollisten kulujen osuus on alle 6 % kokonaissummasta. (lähde: Euroopan komissio)

Eurobarometri-selvityksen mukaan eurooppalaiset odottavat EU-yhteistyöltä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Useimmat vastaajista kokivat, että EU:n pitäisi tehdä enemmän esimerkiksi turvallisuuden, muuttoliikkeen ja työttömyyden osalta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto
Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto
Malminkatu 16
00100 Helsinki

+358 9 622 0450http://www.europarl.fi

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto jakaa tietoa parlamentin toiminnasta, jäsenistä ja päätöksistä niin tiedotusvälineille kuin kouluille, viranomaisille, tutkijoille ja järjestöille. Toimisto palvelee myös yksittäisiä kansalaisia. Euroopan parlamentin tiedotustoimisto järjestää seminaareja ja muita tilaisuuksia sekä pitää luentoja parlamentin toiminnasta tai ajankohtaisista EU-aiheista. Lisäksi toimisto ottaa vastaan vierailijaryhmiä ja järjestää toimittajatilaisuuksia. Parlamentin Suomen-tiedotustoimisto sijaitsee Helsingin Kampissa, Malminkatu 16:ssa, jossa sijaitsee myös parlamentin ja Euroopan komission Suomen-edustuston yhteinen kansalaisten tietopiste.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto

KUTSU toimittajille taustatilaisuuteen Turussa 22.5.: Ajankohtaiset EU-aiheet, perustietoa EU:sta ja EU-tiedonhaku15.5.2018 14:33Kutsu

Tervetuloa tiistaina 22.5. klo 16.30-18 Turussa Hotelli Scandic Plazassa (Yliopistonkatu 29, Turku) järjestettävään taustatietotilaisuuteen vuosi ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja. Toimittajille suunnatussa tilaisuudessa tehdään katsaus Euroopan komission ja Euroopan parlamentin agendoilla tulevina kuukausina oleviin aiheisiin ja esitellään keinoja seurata näitä aiheita. Samalla käydään läpi EU-päätöksentekoa eri EU:n toimielimissä ja tutustutaan toimittajien käytössä oleviin EU-tiedon lähteisiin ja mediapalveluihin. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme