Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n syyttäjänviraston perustamisen

Tällä hetkellä vain kansalliset viranomaiset voivat tutkia EU-varoihin liittyviä väärinkäytöksiä (kuten rakennerahaston varojen väärinkäyttö tai rajat ylittävät ALV-petokset) ja asettaa syytteeseen petosten tekijät. Näiden viranomaisten toimivalta rajoittuu kuitenkin kansallisten rajojen sisäpuolelle.

Euroopan syyttäjänviraston perustamisen myötä siihen osallistuvat maat voivat vaihtaa tietoja sekä koordinoida poliisitutkintaa ja nopeutetaan toimia kuten omaisuuden jäädyttämistä ja takavarikointia. Syyttäjänvirasto tekee yhteistyötä EU:n oikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa.

Kommentti

Parlamentin esittelijä Barbara Matera (EPP, Italia) sanoi: “Euroopan syyttäjänviraston ansiosta kansallisten syyttäjien työ yhdenmukaistuu. Näin pystymme vastaamaan puutteelliseen koordinointiin EU-varojen väärinkäyttöä koskevissa kansallisissa tutkimuksissa. Toivottavasti tulevaisuudessa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa voidaan laajentaa koskemaan myös rajat ylittäviä rikoksia kuten terrorismia ja ihmissalakuljetusta.”

Seuraavaksi

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina syyttäjänviraston perustamisen äänin 456 puolesta, 115 vastaan ja 60 tyhjää.

Parlamentin hyväksynnän jälkeen vaaditaan vielä, että neuvosto hyväksyy muodollisesti virastoa koskevan asetuksen. Euroopan syyttäjänviraston odotetaan aloittavan toimintansa vuosien 2020 ja 2021 välillä.

Taustatietoa

Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan tehostamaan yhteistyötä 20 jäsenmaan kesken. Nämä jäsenmaat ovat Suomi, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Slovakia Tšekki ja Viro. Muut jäsenmaat voivat liittyä Euroopan syyttäjänvirastoon koska tahansa.

Syyttäjänviraston keskustoimisto tulee toimimaan Luxemburgissa. Virastossa tulee olemaan pääsyyttäjä ja syyttäjiä jokaisesta toimintaan osallistuvasta maasta johtamassa rikostutkintaa. Valtuutetut syyttäjät jäsenmaissa vastaavat päivittäisestä työstä maatasolla.

Parlamentti hyväksyi 5.7. yhteiset määritelmät petoksia koskeville rikoksille, jotka kuuluvat syyttäjänviraston toimivaltaan. Tulevaisuudessa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan voidaan sisällyttää myös muita rikoksia mm. terrorismi.