Suomen Pankki

Euroseteleiden ulkoasua uudistetaan

Jaa

EKP:n lehdistötiedote

  • Seuraavan eurosetelisarjan ulkoasu ratkennee vuoteen 2024 mennessä.
  • EKP kysyy kansalaisten mielipidettä.
  • EKP:n neuvosto päättää uusista teemoista monialaisen asiantuntijaryhmän tuella.

Euroopan keskuspankki (EKP) aikoo uudistaa eurosetelien ulkoasua. Uusien setelien ulkoasu selviää odotettavasti vuoteen 2024 mennessä, mutta ensin kysytään eurooppalaisten mielipiteitä.

Suunnitteluprosessin aluksi perustetaan työryhmiä, jotka kokoavat euroalueelta ihmisten näkemyksiä siitä, millaiset teemat sopisivat uusiin euroseteleihin. Euroalueen eri maiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä esittelee toimivimmat teemat EKP:n neuvostolle. EKP on nimittänyt ryhmään jäseniä euroalueen kansallisten keskuspankkien ehdotusten perusteella. Tavoitteena on laaja eri alojen asiantuntemus, eli ryhmään haetaan esimerkiksi historioitsijoita sekä luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, kuvataiteiden ja tekniikan alan tuntijoita. Nykyisessä eurosetelisarjassa teemana ovat aikakaudet ja tyylisuunnat, ja setelien kuva-aiheina on siltoja, ikkunoita ja porttikäytäviä.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde: ”Eurosetelit ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat näkyvä ja kouriintuntuva osoitus siitä, että Eurooppa pitää yhtä, myös ja etenkin kriisiaikoina, ja eurosetelien kysyntäkin on pysynyt vahvana. Eurosetelit ovat olleet nyt käytössä 20 vuotta, ja niiden ulkoasua on aika uudistaa niin, että kaikki eurooppalaiset tuntevat ne omikseen.”

EKP kysyy kaikkien kansalaisten mielipidettä asiantuntijoiden valitsemista teemoista, minkä jälkeen järjestetään suunnittelukilpailu. Eurooppalaiset saavat kertoa näkemyksensä suunnitelmista, ja EKP:n neuvosto tekee lopullisen päätöksen ulkoasusta.

Prosessi on suunniteltu tukemaan EKP:n neuvoston tavoitetta varmistaa, että setelit ovat innovatiivisia ja turvallisia ja eurooppalaiset tuntevat ne omikseen. Euroalueen kuluttajien maksutottumuksia kartoittaneen tuoreimman tutkimuksen mukaan käteinen oli vuonna 2019 edelleen suosituin tapa maksaa vähittäismaksuja (ks. Study on the payment attitudes of consumers in the euro area, SPACE). Pandemian aikana kontaktittomien maksutapojen suosio on kasvanut, mutta myös käteistä tarvitaan yhä enemmän arvon säilyttäjänä. Eurojärjestelmällä on vuoteen 2030 ulottuva käteisstrategia, jonka sisältämin konkreettisin toimin pyritään varmistamaan, että käteistä on saatavilla ja sitä voi käyttää maksamiseen vielä kauan riippumatta siitä, lasketaanko sen rinnalle ehkä liikkeeseen digitaalinen euro.

”Haluamme, että jokainen eurooppalainen voi tuntea eurosetelit omikseen ja olla niistä ylpeä”, sanoo EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panetta. ”Setelien uuden ulkoasun suunnittelu ja digitaalista euroa koskeva tutkimustyö etenevät rinta rinnan. Molemmissa hankkeissa on mandaattimme mukaisesti tavoitteena tarjota eurooppalaisten käyttöön turvallinen ja luotettava raha.”

Suunnitteluprosessin päätteeksi EKP:n neuvosto käynnistää uusien setelien tuotannon ja päättää alustavasti liikkeeseenlaskuaikataulusta.

Monialainen asiantuntijaryhmä:

Alice Twemlow (Alankomaat), graafisen suunnittelun ja visuaalisen kulttuurin historian, teorian ja sosiologian professori, Amsterdamin yliopisto

Costas Varotsos (Kreikka), taiteilija ja professori, arkkitehtuurin tiedekunta, Thessalonikin Aristoteles-yliopisto

Demetrios Michaelides (Kypros), klassisen arkeologian professori emeritus, Kyproksen yliopisto

Elvira Maria Correia Fortunato (Portugali), vararehtori, Universidade NOVA de Lisboa

Fabio Beltram (Italia), ainefysiikan professori, Scuola Normale Superiore (Pisa)

Fintan O’Toole (Irlanti), irlantilaisen kirjallisuuden professori, Princeton University, ja The Irish Times ‑lehden kolumnisti

Ieva Zībārte (Latvia), näyttelyjohtaja, taidekeskus Zuzeum

Jana Arbeiter (Slovenia), apulaisprofessori ja tutkija, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Ljubljanan yliopisto

Lisa Borgenheimer (Saksa), informaatiosuunnittelun professori, Hochschule für Gestaltung (HfG) Offenbach am Main

Maaria Wirkkala (Suomi), taiteilija

Marija Marcelionytė-Paliukė (Liettua), professori, Vilnan taideakatemia

Nuria Oliver (Espanja), johtaja ja perustaja, ELLIS Alicante Unit, sekä johtava datatutkija, DataPop Alliance

Patrick Sanavia (Luxemburg), johtaja, Service des sites et monuments nationaux (SSMN)

Peter Aufreiter (Itävalta), pääjohtaja ja tieteellisen toiminnan johtaja, Wienin tiede- ja teknologiamuseo

Silvia Miháliková (Slovakia), professori ja tutkija, Slovakian tiedeakatemia, Sosiologian instituutti, Trnavan yliopisto

Stéphane Distinguin (Ranska), perustaja ja toimitusjohtaja, Fabernovel

Vladimir Taiger (Viro), graafinen suunnittelija, turvapainatusyritys Vaba Maa

Maltan edustaja nimitetään myöhemmin.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Georgina Garriga Sánchez puhelinnumerossa +49 69 1344 95368.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Kultur, historia och människor möts på öppet hus i Finlands Bank hösten 202218.8.2022 12:00:00 EEST | Tiedote

Finlands Bank har öppet hus för allmänheten i sin huvudbyggnad 29.9–1.10.2022. På torsdag och fredag den 29–30 september är öppettiderna kl. 14–20 och på lördag den 1 oktober kl. 11–17. Sista inträde är en timme före stängningsdags och besökare tas in i köordning. Finlands Banks adress är Snellmansplatsen, 00101 Helsingfors. "Coronapandemin stängde många dörrar. Denna höst kan vi med glädje åter öppna våra dörrar för allmänheten och möjliggöra möten mellan kultur, historia och människor i Finlands Banks historiska huvudbyggnad", konstaterar chefdirektör Olli Rehn. Konstutställningen inrättas i fest- och representationslokalerna i huvudbyggnaden från 1883 och ger en inblick i bankens omfattande konstsamling som består av omkring 1 200 konstverk. Frivilliga guider från Finlands Bank ställer upp och berättar om konstverken och deras bakgrund. I utställningen ingår klassiska verk såsom Juho Rissanens glasmålningar och Lennart Segerstråles unika Finlandia-fresker. I huvudbyggnaden presenter

Open Doors at Bank of Finland in autumn 2022: A meeting of culture, history and people18.8.2022 12:00:00 EEST | Press release

The Bank of Finland will stage an Open Doors event for the general public at its main building from 29 September to 1 October 2022. This three-day event will be open from 14:00 to 20:00 on Thursday and Friday 29–30 September, and from 11:00 to 17:00 on Saturday 1 October. To enter, you will need to join the queue at the main door, and the last entry will be one hour before closing. The address of the Bank of Finland is Snellmaninaukio, 00101 Helsinki. “The COVID-19 pandemic kept many doors shut. So we are very pleased to be able to open the doors of the Bank of Finland’s historic main building to the public this autumn, and to organise an event where culture, history and people are brought together,” says Bank of Finland Governor Olli Rehn. The centrepiece will be an art exhibition within the Bank’s main building, which was completed in 1883. The exhibition will provide an inspiring overview of the contents of the Bank’s substantial art collection, which contains some 1,200 artworks. B

Kulttuuri, historia ja ihmiset kohtaavat Suomen Pankin avoimet ovet -tapahtumassa syksyllä 202218.8.2022 12:00:00 EEST | Tiedote

Suomen Pankki avaa päärakennuksensa ovet yleisölle 29.9.–1.10.2022. Avoimet ovet -tapahtumaan voi osallistua torstaina ja perjantaina 29.–30.9. klo 14–20 ja lauantaina 1.10. klo 11–17. Ovet suljetaan tuntia ennen päättymisaikaa, ja sisäänpääsy on jonotusperiaatteella. Suomen Pankki sijaitsee osoitteessa Snellmaninaukio, 00101 Helsinki. ”Koronapandemia sulki monet ovet. Olemme iloisia, että voimme tänä syksynä jälleen avata ovemme kaikille ja järjestää kulttuurin, historian ja ihmisten kohtaamisia Suomen Pankin historiallisessa päärakennuksessa”, toteaa pääjohtaja Olli Rehn. Vuonna 1883 valmistuneen rakennuksen juhla- ja edustustiloihin rakennettu taidenäyttely on katsaus noin 1 200 taideteosta kattavaan taidekokoelmaan. Näyttelyssä Suomen Pankin vapaaehtoiset taideoppaat avaavat teosten sisältöä ja historiaa. Esillä on tuttuja klassikkoteoksia kuten Juho Rissasen lasimaalaukset ja Lennart Segerstrålen ainutlaatuiset Finlandia-freskot. Lisäksi Suomen Pankin itsenäisyyden ajan pääjohtaji

Inlåningen från hushållen har mattats av10.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Inlåningen från hushållen i Finland[1] var över 113 miljarder euro i juni 2022, dvs. drygt 5 miljarder euro mer jämfört med motsvarande tid för ett år sedan. I juni 2022 ökade inlåningen med nästan 900 miljoner euro. Årsökningen i inlåningen har emellertid mattats av betydligt. I juni 2022 var ökningstakten 4,8 %, när den ännu ett år tidigare var över 7 %. Ökningen har senast varit långsammare i september 2018. Av hushållens tillgångar på inlåningskonton var 92 % insättningar på transaktionskonton[2]. I juni var genomsnittsräntan på transaktionskonton nästan noll (0,02 %). Värdet på hushållens innehav i aktier och investeringsfonder fortsatte att minska i juni Sedan utgången av 2021 har värdet på hushållens börsnoterade aktieinnehav minskat med nästan 12 miljarder euro. Under motsvarande tid har hushållen investerat 1,2 miljarder euro netto mer i aktier. I juni 2022 uppgick värdet på hushållens börsnoterade aktieinnehav till 44,6 miljarder euro. Aktieinnehavens värde var som högst (56,

Growth of household deposit stock decelerated10.8.2022 10:00:00 EEST | Press release

The stock of Finnish households’ deposits[1] exceeded EUR 113 billion in June 2022, a good EUR 5 billion more than a year earlier. In June 2022, the deposit stock grew by almost EUR 900 million. However, the annual rate of growth of the deposit stock has slowed down significantly. In June 2022, the growth rate was 4.8%, as opposed to over 7% in the same period a year earlier. The growth rate has not been slower since September 2018. 92% of households’ assets on deposit accounts was held on transaction accounts[2]. In June, the average interest on transaction accounts was almost zero (0.02%). Households’ equity and fund share holdings continued to decrease in June The value of listed shares held by households has declined by almost EUR 12 billion since the end of 2021. During the same period, households have invested a further EUR 1.2 billion in net terms in shares. In June 2022, the value of listed shares held by households stood at EUR 44.6 billion. The value of the shareholdings peak

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme