Suomen Pankki

Euroseteleiden ulkoasua uudistetaan

Jaa

EKP:n lehdistötiedote

  • Seuraavan eurosetelisarjan ulkoasu ratkennee vuoteen 2024 mennessä.
  • EKP kysyy kansalaisten mielipidettä.
  • EKP:n neuvosto päättää uusista teemoista monialaisen asiantuntijaryhmän tuella.

Euroopan keskuspankki (EKP) aikoo uudistaa eurosetelien ulkoasua. Uusien setelien ulkoasu selviää odotettavasti vuoteen 2024 mennessä, mutta ensin kysytään eurooppalaisten mielipiteitä.

Suunnitteluprosessin aluksi perustetaan työryhmiä, jotka kokoavat euroalueelta ihmisten näkemyksiä siitä, millaiset teemat sopisivat uusiin euroseteleihin. Euroalueen eri maiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä esittelee toimivimmat teemat EKP:n neuvostolle. EKP on nimittänyt ryhmään jäseniä euroalueen kansallisten keskuspankkien ehdotusten perusteella. Tavoitteena on laaja eri alojen asiantuntemus, eli ryhmään haetaan esimerkiksi historioitsijoita sekä luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, kuvataiteiden ja tekniikan alan tuntijoita. Nykyisessä eurosetelisarjassa teemana ovat aikakaudet ja tyylisuunnat, ja setelien kuva-aiheina on siltoja, ikkunoita ja porttikäytäviä.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde: ”Eurosetelit ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat näkyvä ja kouriintuntuva osoitus siitä, että Eurooppa pitää yhtä, myös ja etenkin kriisiaikoina, ja eurosetelien kysyntäkin on pysynyt vahvana. Eurosetelit ovat olleet nyt käytössä 20 vuotta, ja niiden ulkoasua on aika uudistaa niin, että kaikki eurooppalaiset tuntevat ne omikseen.”

EKP kysyy kaikkien kansalaisten mielipidettä asiantuntijoiden valitsemista teemoista, minkä jälkeen järjestetään suunnittelukilpailu. Eurooppalaiset saavat kertoa näkemyksensä suunnitelmista, ja EKP:n neuvosto tekee lopullisen päätöksen ulkoasusta.

Prosessi on suunniteltu tukemaan EKP:n neuvoston tavoitetta varmistaa, että setelit ovat innovatiivisia ja turvallisia ja eurooppalaiset tuntevat ne omikseen. Euroalueen kuluttajien maksutottumuksia kartoittaneen tuoreimman tutkimuksen mukaan käteinen oli vuonna 2019 edelleen suosituin tapa maksaa vähittäismaksuja (ks. Study on the payment attitudes of consumers in the euro area, SPACE). Pandemian aikana kontaktittomien maksutapojen suosio on kasvanut, mutta myös käteistä tarvitaan yhä enemmän arvon säilyttäjänä. Eurojärjestelmällä on vuoteen 2030 ulottuva käteisstrategia, jonka sisältämin konkreettisin toimin pyritään varmistamaan, että käteistä on saatavilla ja sitä voi käyttää maksamiseen vielä kauan riippumatta siitä, lasketaanko sen rinnalle ehkä liikkeeseen digitaalinen euro.

”Haluamme, että jokainen eurooppalainen voi tuntea eurosetelit omikseen ja olla niistä ylpeä”, sanoo EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panetta. ”Setelien uuden ulkoasun suunnittelu ja digitaalista euroa koskeva tutkimustyö etenevät rinta rinnan. Molemmissa hankkeissa on mandaattimme mukaisesti tavoitteena tarjota eurooppalaisten käyttöön turvallinen ja luotettava raha.”

Suunnitteluprosessin päätteeksi EKP:n neuvosto käynnistää uusien setelien tuotannon ja päättää alustavasti liikkeeseenlaskuaikataulusta.

Monialainen asiantuntijaryhmä:

Alice Twemlow (Alankomaat), graafisen suunnittelun ja visuaalisen kulttuurin historian, teorian ja sosiologian professori, Amsterdamin yliopisto

Costas Varotsos (Kreikka), taiteilija ja professori, arkkitehtuurin tiedekunta, Thessalonikin Aristoteles-yliopisto

Demetrios Michaelides (Kypros), klassisen arkeologian professori emeritus, Kyproksen yliopisto

Elvira Maria Correia Fortunato (Portugali), vararehtori, Universidade NOVA de Lisboa

Fabio Beltram (Italia), ainefysiikan professori, Scuola Normale Superiore (Pisa)

Fintan O’Toole (Irlanti), irlantilaisen kirjallisuuden professori, Princeton University, ja The Irish Times ‑lehden kolumnisti

Ieva Zībārte (Latvia), näyttelyjohtaja, taidekeskus Zuzeum

Jana Arbeiter (Slovenia), apulaisprofessori ja tutkija, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Ljubljanan yliopisto

Lisa Borgenheimer (Saksa), informaatiosuunnittelun professori, Hochschule für Gestaltung (HfG) Offenbach am Main

Maaria Wirkkala (Suomi), taiteilija

Marija Marcelionytė-Paliukė (Liettua), professori, Vilnan taideakatemia

Nuria Oliver (Espanja), johtaja ja perustaja, ELLIS Alicante Unit, sekä johtava datatutkija, DataPop Alliance

Patrick Sanavia (Luxemburg), johtaja, Service des sites et monuments nationaux (SSMN)

Peter Aufreiter (Itävalta), pääjohtaja ja tieteellisen toiminnan johtaja, Wienin tiede- ja teknologiamuseo

Silvia Miháliková (Slovakia), professori ja tutkija, Slovakian tiedeakatemia, Sosiologian instituutti, Trnavan yliopisto

Stéphane Distinguin (Ranska), perustaja ja toimitusjohtaja, Fabernovel

Vladimir Taiger (Viro), graafinen suunnittelija, turvapainatusyritys Vaba Maa

Maltan edustaja nimitetään myöhemmin.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Georgina Garriga Sánchez puhelinnumerossa +49 69 1344 95368.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Bluff- och nätfiskemeddelanden skickas i Finlands Banks namn24.1.2022 16:00:00 EET | Uutinen

Bluff- och nätfiskemeddelanden har skickats i Finlands Banks namn, där bedragare försöker lura till sig nätbankskoder via länkarna i meddelandena. Finlands Bank är Finlands centralbank och förmedlar inte betalningar från privatpersoner. Finlands Bank ber heller inte om betalning via e-post, meddelar om överföringar till ett konto eller ber om nätbankskoder eller lösenord. Besvara under inga omständigheter sådana meddelanden, utan radera dem genast. Ta kontakt med polisen om du har blivit lurad. Närmare upplysningar lämnas av chefen för intressentkommunikation Iina Lario, telefon 09 183 26 89, e-post: iina.lario@bof.fi

Phishing and fraudulent emails are currently circulating in the name of the Bank of Finland24.1.2022 16:00:00 EET | Uutinen

Phishing and fraudulent emails are currently circulating in the name of the Bank of Finland. Phishing links in these emails attempt to steal online banking codes or passwords. The Bank of Finland is Finland’s national bank and does not provide payment services to private individuals. The Bank of Finland never sends emails to ask for payment, to notify of an incoming payment or ask a person to submit online banking codes or passwords. If you receive such an email, do not reply to it under any circumstances; simply delete it. Victims of such a fraudulent email are encouraged to contact the police. For further information, please contact Iina Lario, Head of Stakeholder Engagement, tel. +358 9 183 2689, email: iina.lario@bof.fi.

Suomen Pankin nimissä lähetetään huijaus- ja kalasteluviestejä24.1.2022 16:00:00 EET | Uutinen

Suomen Pankin nimissä on lähetetty huijaus- ja kalasteluviestejä. Viestien linkkien kautta yritetään kalastella verkkopankkitunnuksia. Suomen Pankki on Suomen keskuspankki eikä välitä yksityishenkilöiden maksuliikennettä. Suomen Pankki ei myöskään pyydä maksua sähköpostilla, ilmoita saapuvasta rahasiirrosta tai kysy kenenkään henkilön verkkopankkitunnuksia tai salasanoja. Näihin viesteihin ei tule missään tapauksessa vastata, vaan ne tulee poistaa. Huijauksen uhriksi joutuneita kehotetaan olemaan yhteydessä poliisiin. Lisätietoja antaa sidosryhmäviestinnän ryhmäpäällikkö Iina Lario, puh. (09) 183 2689, sähköposti: iina.lario@bof.fi.

Myntmuseets publikevenemang i vår fokuserar på olika former av pengar, klimatförändringen och Finlands långsiktiga ekonomiska tillväxt24.1.2022 12:00:00 EET | Tiedote

Andra teman för Myntmuseets publikevenemang våren 2022 är eurons 20-åriga existens, begränsningar i låntagningen och tillsyn av penningtvätt. Genom publikevenemangen vill Finlands Bank främja medborgarnas ekonomiska kunnande och kännedomen om finansmarknaden. Målet är också att öka dialogen med allmänheten. Evenemangen äger rum på webben, om inget annat anges. De sänds från Finlands Banks myntmuseum och börjar kl. 17. Inspelningarna av dem kan ses i efterhand på Myntmuseets webbplats. Ti 1.2 Introduktionen av eurosedlar och euromynt Europeiska centralbankens tidigare sedeldirektör Antti Heinonen Ti 15.2 Finlands långsiktiga ekonomiska tillväxt och läget i de offentliga finanserna Byråchef Meri Obstbaum och senior ekonom Jarkko Kivistö, Finlands Bank Ti 1.3 Klimatförändringen och penningpolitiken - mot hållbar tillväxt Direktionsmedlem Tuomas Välimäki Ti 15.3 Digital euro - vad är det? Ledande rådgivare Aleksi Grym, Finlands Bank Ti 22.3 Lånetak, skuldkvotstak, maximal lånetid, amorteri

The Bank of Finland Museum’s events for the public in spring 2022 will focus on different forms of money, climate change and Finland’s long-term economic growth24.1.2022 12:00:00 EET | Press release

The 20-year journey of the euro, restriction of borrowing, and supervision of money laundering will also be highlighted in the Bank of Finland Museum’s spring 2022 events for the public. Through its events for the public, the Bank of Finland seeks to promote financial literacy and awareness of the financial markets.It also hopes to increase dialogue with the general public. The events will be held online, unless otherwise stated,and they will be broadcast from the premises of the Bank of Finland Museum.All of the events will begin at 17.00, and recordings of them will be made available afterwards on the Museum’s website. Tues 1.2. The introduction of euro cash Antti Heinonen, Former Director, Banknotes, European Central Bank Tues 15.2. Finland’s long-term economic growth and current state of public finances Head of Division Meri Obstbaum and Senior Economist Jarkko Kivistö, Bank of Finland Tues 1.3. Climate change and monetary policy – towards sustainable growth Tuomas Välimäki, Member

Rahan eri muodot, ilmastonmuutos ja Suomen pitkän aikavälin talouskasvu esillä rahamuseon kevään yleisötilaisuuksissa24.1.2022 12:00:00 EET | Tiedote

Rahamuseon kevään 2022 yleisötilaisuuksissa aiheina ovat myös euron 20-vuotinen taival, lainanoton rajoittaminen ja rahanpesun valvonta. Yleisötilaisuuksilla Suomen Pankki haluaa edistää kansalaisten talousosaamista ja finanssimarkkinoiden tuntemista. Tavoitteena on myös lisätä vuoropuhelua yleisön kanssa. Tilaisuudet ovat verkkotapahtumia, ellei toisin mainita. Ne lähetetään Suomen Pankin rahamuseosta. Tilaisuudet alkavat klo 17, ja niiden tallenteet ovat jälkikäteen nähtävissä rahamuseon verkkosivuilla. ti 1.2. Eurokäteisen synty Euroopan keskuspankin entinen setelijohtaja Antti Heinonen ti 15.2. Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö, Suomen Pankki ti 1.3. Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti kestävää kasvua Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki ti 15.3. Digitaalinen euro – mitä se on? Johtava neuvonantaja Aleksi Grym, Suomen Pankki ti 22.3. Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maks

Kutsu medialle Suomen Pankin talousosaamiskeskuksen avajaisiin 27.1.202220.1.2022 11:54:41 EET | Kutsu

Suomen Pankin rahamuseossa sijaitseva talousosaamiskeskus aloittaa toimintansa tammikuussa 2022. Tervetuloa seuraamaan verkkotapahtumana järjestettäviä avajaisia 27.1. klo 15.20 alkaen. Tilaisuudessa puhuvat valtiovarainministeri Annika Saarikko, kansliapäällikkö Pekka Timonen oikeusministeriöstä, pääjohtaja Olli Rehn ja talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Tilaisuuden ohjelman löydät Suomen Pankin verkkosivuilta: https://www.rahamuseo.fi/tapahtumat/Tapahtumalistaus/talousosaamiskeskuksenavajaiset/ Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tilaisuuteen keskiviikkona 26.1. klo 12 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki tilaisuuteen. Ilmoittaudu tästä Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Katri Heikkinen, puh. 09 183 2655, katri.heikkinen@bof.fi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme