Eurovaaliehdokkaat kyselyssä: Sijoitusten ympäristövaikutukset saatava läpinäkyviksi
Lähes 90 prosenttia vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä, että piensijoittajan on tärkeää saada tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista. Täysin samaa mieltä on muun muassa kokoomuksen nykyinen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka on parlamentissa ajanut sijoittajien parempaa informointia sijoitusten ympäristövaikutuksista.
”Neuvottelemani raportin ansiosta jatkossa finanssilaitosten tulee arvioida sijoitusten ympäristöriskit ja ympäristöystävällisyys ja tiedottaa niistä sijoittajalle. Talous on vakaampi, jos ympäristövaikutukset ovat mukana sijoituspäätöksissä”, Pietikäinen perustelee.
Kyselyyn vastanneet pitävät sijoitusten kestävyysvaikutusten korostamista sinänsä kannatettavana.
”Sijoitusten kestävyysvaikutusten arvioinnin ja läpinäkyvyyden edistäminen on kannatettava asia”, tiivistää vihreiden Olli-Poika Parviainen.
SDP:n Antton Rönnholmin mielestä sijoittamisen ja säästämisen yhteensovitus kestävän kehityksen ja fossiilisista energialähteistä luopumisen kanssa on erittäin tärkeä kysymys, joka onneksi on jo edistymässä hyvään suuntaan. ”Kuluttajalle on kerrottava sijoitukseen vaikuttavista kestävyysriskeistä ja suurten rahoituslaitosten on myös osoitettava ottavansa kestävyystekijät huomioon osana riskinhallintaa”, Rönnholm linjaa.
Moni vastaaja kuitenkin kysyy, että mitä oikeastaan tarkoittaa kestävä sijoituskohde.
”Kestävyysvaikutus-sana on epämääräinen”, toteaa ykskantaan perussuomalaisten Arto Luukkanen, joka vastasi olevansa jokseenkin eri mieltä väitteestä, että piensijoittajan on tärkeää saada tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista.
Kokoomuksen Mikko Ohela pitäisi kestävyysluokittelun vapaaehtoisena. Hänen mielestään tulee olla varovainen, ettei kaikkeen toimintaan rakenneta sertifiointivaatimuksia.
”Yritetään pitää asiat yksinkertaisina pakollisella tasolla. Jos joku haluaa enemmän, hän olkoon vapaa ylimääräisistä palveluista maksamaan.”
Kristillisdemokraattien Sari Essayah arvelee, että vaikeus on ympäristövaikutuskriteerien läpinäkyvyydessä ja niiden määrittelyssä. ”Ettei vain tehdä ns. viherpesua sijoitustuotteille ilman todellista varmistumista kestävyysvaikutuksista.”
“Että kestävyys luokitellaan, on periaatteessa hyvä asia, kunhan siitä ei synny epävarmuutta teollisuudelle ja yrityksille rahoituksen saannista liian epäselvän luokitusjärjestelmän takia”, muistuttaa puolestaan RKP:n Nils Torvalds.
Kriteerit valmisteilla
Euroopan parlamentti muodosti maaliskuussa kantansa asetukseen, jossa luodaan kriteerejä kestäviksi kutsututuille sijoituskohteille. Finanssiala on jo pitkään kannattanut kestävien sijoituskohteiden määrittelyn yhdenmukaistamista ja toivoo, että uudistus helpottaa finanssialan yritysten sijoituspäätöksiä. Lopullinen lainsäädäntö valmistuu joskus tulevaisuudessa.
”Tärkeä asia, jotta sijoittamista voidaan valita niihin yhtiöihin, joiden toiminta on kestävällä pohjalla. Tästä tulisi saada tietoa myös kohderyhmille sekä kuluttajille”, sanoo SDP:n Niko Eskelinen.
Kokoomuksen Pietikäinen toteaa, että ympäristöriski on todellinen taloudellinen riski, joka uhkaa paitsi eläketuloja, myös koko talouden vakautta.” Jokainen voi arvioida, millainen vaikutus olisi, jos eläkkeet olisivat kiinni sijoituksissa, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista energianlähteistä”, Pietikäinen sanoo.
Ilmaston pelastaminen sijoittamalla lepää vahvasti institutionaalisten sijoittajien, kuten eläke- ja vakuutusyhtiöiden sekä pankkien harteilla. Myös piensijoittajan kannattaa kuitenkin panostaa sijoitustensa ympäristövaikutuksiin.
”Yhä useammalle piensijoittajalle on tärkeää, että he sijoittavat kohteisiin, jotka ovat linjassa kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa ja edistävät näitä”, sanoo keskustan ehdokas Milja Vehkaperä.
Valmisteilla oleva laki kestävän sijoittamisen määritelmistä perustuu kestävää rahoitusta pohtineen korkean tason asiantuntijaryhmän suosituksiin. Finanssialaa ryhmässä edusti FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
FA lähetti kaikille eurovaaleissa ehdolla oleville eduskuntapuolueiden ehdokkaille kysymyksen, jossa kysyttiin, mitä mieltä ehdokas on seuraavasta väitteestä: on tärkeää, että piensijoittaja saa tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista. Kysymykseen vastasi 38 ehdokasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina KamppiAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4228elina.kamppi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme