SDP

Filatov: Toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee

Jaa

Työllisyyden makroluvut kehittyvät positiiviseen suuntaan, mutta samaan aikaan hallitus arvioi, että toimeentulotukimenoihin tarvitaan enemmän rahaa kuin tänä vuonna.

-Tässä yhtälössä mättää joku, ja se pitää analysoida, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) vaatii.

Hän kysyy, onko toimeentulotukimenojen kasvu seurausta asumiskulujen kasvusta, lääkekulujen leikkauksista, aktiivimallista, perusturvanleikkauksista vai mistä.  Budjettikäsittelyssä vastausta ei ole löytynyt. Se pitää löytyä, jotta politiikan tulokset saadaan näkyviksi.

- Vai onko toimeentulotuenkasvu seurausta työelämän rakennemuutoksista? Ketkä ovat niitä ihmisiä, jotka ajautuvat työstä huolimatta toimeentulotukiriippuvaisiksi? Miten sitä voitaisiin ehkäistä? Sillä jos ihminen joutuu työtulojen lisäksi hakemaan toimeentulotukea, niin se syö työn arvoa.

- Politiikassa sanotaan usein, että työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Olen itsekin sanonut niin, mutta alan olla sitä mieltä, että väite on vanhanaikainen. Työllisyys ei aina ole parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi pienituloisuusrajan alla olevista lapsiperheistä puolessa toinen vanhemmista käy töissä ja silti perheissä eletään köyhyydessä. Työelämän kahtiajakautuneisuus näkyy. 

Filatovin mukaan työn ja toimeentulon laatuun on kiinnitettävä huomiota. Halpatyömarkkinoiden luominen ei pelasta hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, vaan syö yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.

- Työllisyysaste arvottaa samalla tavalla ihmisen, joka tekee kokoaikaisesti hyväpalkkaista työtä, elää ilman mitään sosiaalisia tulonsiirtoja ja ihmisen, jolla on ehkä muutama tunti kuukaudessa töitä. Työllisyyden julkisen talouden hyöty näiden kahden työllisen välillä ei ole yhteismitallista. 

- Sama koske työttömyyden alenemista. Kun pitkäaikaistyöttömyys vähenee, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihmiset ovat päässet töihin, vaikka ministerit usein näin sanovat. On mentävä syvemmälle makrolukujen sisälle.

 

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP:n Marin: Sipilä elää omassa todellisuudessaan24.11.2018 15:12Tiedote

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin sanoo, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä elää omassa todellisuudessaan, jossa syytellään muita siitä, mitä on itse tehty. Marinin mukaan Sipilän puoluevaltuustopuheessa mainitsemat asiat olivat täydellinen esimerkki ja varoitus juuri Sipilän hallituksen politiikasta. – Sipilä varoittelee populistisista ja valheellisista vaalilupauksista. Totuus on se, että Sipilä varoittelee äänestäjiä Keskustan ja nykyisen oikeistohallituksen tavasta toimia. Ennen vaaleja luvataan, että koulutuksesta ei leikata. Vaalien jälkeen koulutuksesta on leikattu miljardi. Ja nyt, kun vaalit lähestyvät, Keskustan puheenjohtaja kuvittelee, että suomalaiset olisivat unohtaneet kaiken tällä vaalikaudella tehdyn epäoikeudenmukaisen politiikan ja petetyt vaalilupaukset. Missä rinnakkaistodellisuudessa Sipilä oikein elää? – Jonkun pitäisi herättää Sipilä siihen todellisuuteen, missä ihmiset tällä hetkellä elävät. Suomalaiset ovat kurkkuaan myöten täynnä Sipil

Paatero: Kuntien erilaisuus on tunnistettava24.11.2018 10:46Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero peräänkuuluttaa kuntien erilaisuuden tunnistamista. Paatero sanoo, että katsottaessa muuttovirtoja Suomen sisällä ja toisaalta kuntien taloudellista tilannetta, nähdään että kunnat erilaistuvat. Kaupungistuminen on yksi megatrendeistä maailmassa ja tämä näkyy myös Suomessa. Tätä suuntausta ei ole tarpeen vahvistaa tai toisaalta yrittää pysäyttää, vaan on etsittävä keinoja, joilla tilanteeseen voidaan vastata. – Koko Suomen pitämiseksi asuttuna on alueilla oltava elinvoimaisuutta, työpaikkoja, koulutustausta, asuntoja, palveluja ja liikenneinfraa. Keinoina tähän ovat sekä valtion että alueiden omat toimet. On huolehdittava maan eri osien saavutettavuudesta niin yrityksille kuin työntekijöille. Tilanteessa on tunnistettava että Suomessa on jo nyt ainakin neljän eri kategorian kuntia: yhtenä muiden pääkaupunkien kanssa kilpaileva metropolialue, vahvat kasvukaupungit, joiden vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin kuten hiem

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme