Jyväskylän yliopisto

Filosofi sanoo: ”Hanki harrastus, se muuttaa havaintoasi.”

Jaa

YTM Olli Aho kritisoi väitöksessään simulaatioteoreettista tulkintaa havainnon ja toiminnan välisestä yhteydestä. Hän käyttää työssään fenomenologista ruumiillisuuden tutkimusta ja taidetutkimuksen esimerkkejä osoittaessaan, että resonanssi on ymmärrettävä oman toiminnan myötä rakentuvien vuorovaikutusmahdollisuuksien kautta.

Olli Aho
Olli Aho

Filosofian väitöskirjassaan Ruumiillinen resonanssi – peilisolut, simulaatio, fenomenologia Aho osoittaa, että toimijan oma harjaantuneisuus ja kokemukset vaikuttavat siihen, minkälaisia toiminnallisia mahdollisuuksia havaintokokemukseen liittyy: uuden taidon opettelu muuttaa tapaasi havainnoida maailmaa.

Toiminnan ja havainnon välinen yhteys on ilmiönä monitieteellisesti relevantti. Aho käsittelee sitä käyden läpi niin aivotutkimuksen, psykologian kuin myös filosofian tulkintoja ja keskeisiä tutkimuskysymyksiä ruumiilliseen resonanssiin liittyen.

Ruumiillisen resonanssin osalta keskeinen tutkimuskysymys on, miten tilanteita, eleitä tai elottomien kohteiden merkityksiä ymmärretään suhteessa omaan ruumiillisuuteen. Erityisesti työssä keskitytään niin sanottujen peilisolujen toimintaan ja tähän tutkimukseen liittyvään filosofisiin tulkintoihin.

Peilisolut ovat esimotorisia hermosoluja, joiden on todettu aktivoituvan liikkumisen lisäksi myös silloin kun havaitsija näkee jonkun toisen liikkuvan. Toisin sanoen hermosolut, joita käytetään esimerkiksi kuppiin tarttuessa, aktivoituvat myös silloin, kun havaitaan jonkun toisen tarttuvan kuppiin. Hermosolujen oletettiin siis ikään kuin peilaavan havaittua elettä.

Alkuvaiheessa näitä tuloksia alettiin tulkita simulaatioteorian viitekehyksessä. Simulaatioteoria on sosiaalisen kognition teoria ja perustuu oletukseen, että havaitsija ymmärtää muita toimijoita asettumalla kuvitteellisesti heidän asemaansa. Tämä tulkinta tarkoittaa, että havaitsijassa heräisi ruumiillisia responsseja ikään kuin hän olisi toisen asemassa: havaitsijan esimotoriset hermosolut aktivoituvat ikään kuin hän itse tarttuisi kuppiin.

Tarkempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että resonanssi ei ole niinkään peilaamista tai toisten eleiden imitointia, vaan havaitsijan oma liikehistoria vaikuttaa resonanssiin. Empiiriset tulokset ovat osoittaneet, että peilisolujen aktivoituminen toisten liikkeestä, riippuu monelta osin siitä, onko havaitsija itse suorittanut havaitun liikkeen.

YTM Olli Ahon filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen "Ruumiillinen resonanssi: Peilisolut, simulaatio ja fenomenologia" tarkastustilaisuus pidetään 8.6.2021 alkaen klo 12 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti, FT Jaana Parviainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, PhD Onni Hirvonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta linkin kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-aho-080621

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 0408214466.

Linkki julkaisuun http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8649-0

Taustatietoja:

Olli Aho kirjoitti ylioppilaaksi Kiviniityn lukiosta Kokkolasta vuonna 2003. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta luonnontieteiden kandidaatiksi matematiikan oppiaineesta vuonne 2011 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi filosofian oppiaineesta vuonna 2011. Väitöstyön Aho on tehnyt apurahatutkijana. Työtä ovat tukeneet Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Oskar Öflunds stiftelse sr ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

 

Lisätietoja:

Olli Aho, olli.p.aho@jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Olli Aho
Olli Aho
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Pekingin Olympialaisten kisareittejä hiihdetään jo Vuokatin hiihtolaboratoriossa18.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Hiihdon arvokisareittien mallintamista ja virtuaalireittien tuontia hiihtomattoympäristöön on viety eteenpäin vuodesta 2019 lähtien CEMIS-yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön toimesta. Viimeisin kehitystyön tulos ovat virtuaalimallit Pekingin Olympialaisten maastohiihdon sprintti- että ampumahiihdon 2,5 km kisareiteistä.

Korona-aika todisti odottavien vanhempien haluavan tasa-arvoista vanhemmuutta17.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Esikoistaan odottavat pariskunnat kokivat koronaan liittyneiden rajoitustoimien heikentäneen yhteisvanhemmuutta, sillä ne kohdistuivat puolisoiden osallistumiseen sekä parien mahdollisuuksiin saada tukea toisiltaan, lähipiiriltä ja palveluista. Palveluista saatu tuki olisi ollut tarpeen, sillä korona-aika herätti esikoistaan odottavissa paljon huolta ja stressiä, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.

Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain16.6.2021 13:36:36 EEST | Tiedote

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Resilienssi suojaa vanhempia uupumukselta koronakriisin alla16.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Resilienssi, eli kyky palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä, on suojannut vanhempia uupumukselta COVID-19 poikkeusaikana, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen VoiKu-Covid-19-tutkimushankkeesta. Tutkimukseen vastasivat 1105 vanhempaa eri puolilta Suomea. Riskiä uupumukselle poikkeusaikana lisäsi vanhemman nuori ikä, lasten nuori ikä, lasten erityistarpeet, sekä ajankäytössä tapahtuneet muutokset lasten jäätyä poikkeustilan vuoksi kotiin päivähoidosta tai koulusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme