Finanssiala ry

Finanssialan julistus: Suomessa toimivat pankit tukevat kansantaloutta koronakriisissä

Jaa
Suomessa toimivat pankit auttavat kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä. Tästä ovat konkreettisena näyttönä yli 200 000 laina-asiakkaalle myönnetyt joustot lainanlyhennyksiin. Nyt julkistettava finanssialan julistus sisältää toimet, miten toimiala on mukana taloustalkoissa. Jokainen pankki päättää itse, minkälaisia helpotuksia se tarjoaa, ja tekee niitä koskevat päätökset itsenäisesti arvioiden asiakkaidensa tilanteen tapauskohtaisesti. Finanssiala tekee yhdessä maan hallituksen ja viranomaisten kanssa töitä, jotta taloutemme ja hyvinvointimme saadaan turvattua koronakriisin yli. Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis kumppanuus osoittaa voimansa näinä poikkeuksellisina aikoina.

Finanssialan julistus

Suomessa toimivat pankit tekevät yhdessä Suomen hallituksen ja viranomaisten kanssa työtä, jotta taloutemme ja hyvinvointimme saadaan turvattua koronakriisin yli. Nyt on yhteisin ponnisteluin estettävä elinkelpoisten yritysten kaatuminen ja työttömyyden kasvu. Vakavarainen pankkisektori on keskeinen osa nykyisen talouskriisin ratkaisua. Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis kumppanuus osoittaa voimansa näinä poikkeuksellisina aikoina.

Finanssivalvonta totesi maaliskuussa julkistetussa raportissaan, että suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi. Sijoitusten arvon putoaminen ja reaalitalouden tilan voimakas heikentyminen heijastuvat kuitenkin kriisin pitkittyessä vääjäämättä myös pankkeihin.

Suomen hallituksen, Suomen Pankin, Finanssivalvonnan, Euroopan keskuspankin ja Euroopan pankkiviranomaisen päätökset tukevat osaltaan sitä, että vakavaraiset Suomessa toimivat pankit pystyvät luotottamaan kriisin vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneita kotitalouksia ja yrityksiä. Valtion Finnveran kautta antamat takaukset vähentävät pankkien luottoriskiä, joka liittyy koronakriisin vuoksi pk-yrityksille annettuihin uusiin luottoihin. Sekä Suomen Pankin että Valtion eläkerahaston päätökset ostaa markkinoilta yritystodistuksia helpottavat osaltaan yritysten maksuvaikeuksien selättämistä. Finanssivalvonta on alentanut pankkien lisäpääomavaatimuksia. Euroopan keskuspankki ja Euroopan pankkiviranomainen ovat puolestaan ottaneet käyttöön pankkisääntelyn mahdollistamia helpotuksia kriisitilanteessa.

Pankit ovat vahvasti mukana taloustalkoissa. Ne neuvottelevat asiakkaidensa kanssa erilaisista joustoista ja helpotuksista, joilla autetaan asiakkaiden selviämistä talouskriisistä. Jokainen pankki päättää itse, minkälaisia helpotuksia se tarjoaa, ja tekee niitä koskevat päätökset itsenäisesti arvioiden asiakkaidensa tilanteen tapauskohtaisesti. Pankkien välillä on myös eroja eri palvelujen yksityiskohtaisissa ehdoissa. Lähtökohtana helpotusten antamiselle on, että asiakkaalla ei ole ollut ongelmia velanhoidon kanssa ennen kriisin puhkeamista ja että pankki arvioi asiakkaan lainanhoitokyvyn riittäväksi myös kriisin jälkeen.

Huolimatta kriisiajasta, pankkien on kaikessa toiminnassaan arvioitava ja mitattava riskit oikein. Pankkeja koskeva sääntely edellyttää pankeilta yksityiskohtaista raportointia sekä asiakkaan taloudellisen tilanteen ja maksukyvyn huolellista selvittämistä.

Pankit ovat jo auttaneet ja auttavat jatkossakin pankki- ja tapauskohtaisin päätöksin kotitalous- ja yritysasiakkaitaan muun muassa seuraavin tavoin:

  • Myöntämällä uusia luottoja (käyttöpääomalainat, investointilainat, asuntolainat, kulutusluotot ym.)
  • Myöntämällä lyhennysvapaita lainoihin
  • Tekemällä lyhennysohjelman kevennyksiä, lainojen yhdistelyjä sekä muita vastaavia järjestelyjä, joiden vaikutuksesta asiakkaan kuukausittaiset lainanhoitokulut alentuvat
  • Mahdollistamalla muutoksia luottolimiitteihin
  • Antamalla maksuvapaata luottokorttilaskuihin
  • Antamalla mahdollisia alennuksia palveluhinnaston mukaisista palvelumaksuista, kun sovitaan esim. lyhennysvapaiden myöntämisestä
  • Antamalla yrittäjille neuvoja rahoituksen hankinnassa
  • Rakentamalla yhdessä muiden finanssialan toimijoiden kanssa yritysten rahoitusratkaisuja
  • Antamalla omistamissaan kiinteistöissä vuokralaisilleen erilaisia vuokrahelpotuksia  
  • Mahdollistamalla sujuvan ja turvallisen asioinnin digitaalisissa palvelukanavissa
  • Tarjoamalla monipuolisen valikoiman hygieenisiä ja turvallisia maksutapoja.

Suomessa toimivat pankit auttavat asiakkaitaan monin eri tavoin nykyisen vaikean tilanteen yli. Suomalaiset ovat aiemminkin selvinneet yhdessä vaikeista koettelemuksista. Myös nykyinen kriisi on voitettavissa yhteisin ponnisteluin. Kun kriisin akuutti vaihe on ohi, pankit ovat valmiita rahoittamaan talouden jälleenrakennusta ja sitä kautta uuden hyvinvoinnin luomista Suomeen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye