Finanssiala ry

Finanssialan yritysten verotaakkaa ei saa lisätä

Jaa

Finanssialan yrityksiltä perittävä palkkasummaan ja voittoihin perustuva erillisvero rankaisisi epäoikeudenmukaisesti alan yrityksiä. Finanssialan yritykset ovat jo nyt suurimpia yhteisöveron maksajia Suomessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat ovat arvioineet tänään julkistetussa selvityksessä erilaisia verovaihtoehtoja, joilla EU voisi kerätä varoja menojensa kattamiseen.

Etlan ja VATTin tutkijoiden selvitys on laadittu valtioneuvoston kanslian tilauksesta, ja siinä arvioidaan ehdotuksia, joita Italian pääministerin Mario Montin johtama korkean tason työryhmä teki alkuvuonna 2017 julkistetussa raportissaan. Ehdotukset koskevat tapoja, joilla Euroopan unioni voisi rahoittaa toimintaansa keräämällä suoraan varoja jäsenmaiden kansalaisilta ja yrityksiltä.

Montin ryhmän ehdotuksiin sisältyi mm. finanssitransaktiovero (Financial Transaction Tax, FTT) sekä finanssialan yrityksiltä perittävä erillisvero (Financial Activity Tax, FAT), joka lasketaan yrityksen palkkasumman ja voittojen perusteella. Etlan ja VATTin selvityksen mukaan finanssitransaktiovero voisi vaikuttaa voimakkaasti rahoitusinstrumenteilla käytävän kaupan maantieteelliseen sijoittumiseen ja kaupankäynnin volyymeihin. Se olisi hyvin haitallinen markkinoiden toimivuuden kannalta.

Selvitys pitää FAT-veroa yhtenä mahdollisena tapana rahoittaa EU:n budjettia. Se olisi samalla arvonlisäveron korvike. Finanssialan palveluista ei yleensä peritä arvonlisäveroa, koska veropohjan määrittely on vaikeaa.

”Finanssialan yritykset ovat Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia. Ne eivät ole aliverotettuja eikä niitä pidä rangaista uudella EU-verolla”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Arvonlisäverottomuuden vuoksi finanssialan yritykset eivät voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa. Vero lisää niiden kokonaiskustannuksia ja siten nostaa finanssipalveluiden hintoja. FA:n arvion mukaan tämä niin sanottu piilevä arvonlisäverorasite on noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. Se iskee erityisesti alan yritysasiakkaisiin. Se osa verorasituksesta, joka ei siirry asiakkaille, jää finanssialan kannettavaksi.

”Arvonlisäverottomuus on finanssialalle monelta osin rasite. Kun arvonlisäveron piirissä oleville yrityksille vero on pitkälti läpikulkuerä, joka siirtyy asiakkaiden maksettavaksi, finanssialan yrityksille vero on aito kustannuserä”, muistuttaa Mattila.

Suomessa on jo käytössä eräitä vakuutuspalveluja koskeva vakuutusmaksuvero, joka on arvonlisäveron suuruinen. Se rasittaa vakuutusyrityksiä ja niiden asiakkaita. Vuonna 2017 veron tuotto valtiolle oli 768 miljoonaa euroa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkibarometri: Lainakysyntä hieman alkuvuotta laimeampaa15.6.2018 07:00Tiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä on edelleen viime vuotta vilkkaampaa, mutta kasvun arvioidaan hieman laimentuneen verrattuna alkuvuoteen. Heinäkuun alusta kiristyvä asuntolainojen lainakatto on todennäköisesti vaikuttanut pankinjohtajien arvioihin kotitalouksien luotonkysynnän kehityksestä. Barometrikysely II/2018 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme