Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2022: Toimintaympäristön synkentyneet näkymät korostavat vakavaraisuuden, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan merkitystä

Jaa

Finanssisektorin toimintaympäristön näkymät ovat syksyn aikana muuttuneet Suomessa entistä synkemmiksi. Heikkenevä talouskasvu, korkea inflaatio ja energian hinnat sekä nousevat korot rasittavat kotitalouksien velanhoito- ja kulutuskykyä ja heikentävät yritysten kannattavuutta. Tämä lisää merkittävien sijoitus- ja luottotappioiden riskiä ja heikentää kannattavuusnäkymiä myös Suomen finanssisektorilla. Kohonneiden riskien ympäristössä toimijoiden vahvan riskinkantokyvyn ja varautumisen merkitys korostuu.

Korkea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa, ja kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on ollut hyvin heikkoa. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote supistui 0,3 % heinä-syyskuussa 2022 edellisestä vuosineljänneksestä. Lisäksi useat talousennustajat arvioivat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan ensi vuonna.

Inflaation kiihtymisen seurauksena keskuspankit ovat maailmanlaajuisesti kiristäneet rahapolitiikkaa. Keskuspankkikorkojen nousu ja heikentyneet talousnäkymät ovat heijastuneet myös markkinakorkoihin kuten euribor-korkoihin sekä valtiolainojen, yritysten ja pankkien velkakirjalainojen korkoihin. Samalla osakekurssit ovat laskeneet ja markkinoiden riskitietoisuus on kasvanut.

- Vaikea toimintaympäristö korostaa erityisesti vahvan riskinkantokyvyn sekä hyvän riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan merkitystä valvottavien omassa toiminnassa, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman, mutta pysyivät eurooppalaista keskitasoa korkeampina

Nousevat korot vahvistivat korkokatetta ja kasvattivat korkokatteen osuutta kokonaistuotoista edelleen. Toisaalta toimintaympäristön kasvanut epävarmuus näkyi sijoitustoiminnan nettotuottojen suurena vaihteluna sekä palkkiotuottojen pienentymisenä. Luottotappiot pysyivät maltillisina eikä luottokannan laadussa näkynyt merkittäviä heikentymisen merkkejä. Pankkien oman varainhankinnan suunnitelmallisuus ja rahoitustarpeiden ennakoinnin merkitys korostuvat epävarmassa toimintaympäristössä.

Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman vuoden kolmannella neljänneksellä. Heikkenemisen taustalla oli voitonjako, joka pienensi pankkisektorin omia varoja. Riskipainotettujen saamisten määrässä ei tapahtunut muutoksia vuoden kolmannella neljänneksellä. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 16,9 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 20,3 % (12/2021: 21,4 %). Suhdeluvut pysyivät eurooppalaista keskitasoa korkeampina.

Työeläkesektori vakavaraisuus edelleen vahva heikentymisestä huolimatta

Työeläkelaitosten vakavaraisuus säilyi vahvana. Vakavaraisuus on kuitenkin heikentynyt, kun sijoitustuotot jäivät tappiollisiksi ja selvästi alle tuottovaatimuksen. Vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 128,2 % (12/2021: 136,3 %). Myös vakavaraisuusasema eli vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusvaatimuksen suhde on heikentynyt kuluvan vuoden aikana ja oli syyskuun lopussa 1,7 (12/2021: 1,9). Työeläkelaitosten keskimääräinen stressikestävyys on edelleen kestävällä tasolla huolimatta heikentyneestä vakavaraisuudesta.

Työeläkelaitosten kuluvan vuoden sijoitustuotto oli syyskuun lopussa -6,2 %, likvidit sijoitukset eli noteeratut osakkeet, joukkovelkakirjalainat sekä rahamarkkinasijoitukset jäivät selvästi tappiollisiksi. Epälikvidien sijoitusten eli lainojen, kiinteistösijoitusten, pääomasijoitusten ja hedge-rahastosijoitusten tuotto oli selvästi positiivinen. On kuitenkin otettava huomioon, että epälikvidien sijoitusten arvostukseen liittyy enemmän epävarmuutta. Myös euron heikentymisellä kuluvan vuoden aikana on ollut selvästi sijoitustuottoa tukeva vaikutus.

Työeläkelaitossektorilla pääomasijoitusten lisääntyminen on kasvattanut epälikvidien sijoitusten osuutta, joka oli syyskuun lopussa 45 % kaikista sijoituksista.

Korkotason nousu vahvisti vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui 285,9 prosenttiin (12/2021: 242,0 %). Korkotason jyrkkä nousu pienensi vakuutusvastuita. Oma varallisuus kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä, koska vakuutusvastuiden markkina-arvon lasku oli suurempi kuin sijoitusten arvon lasku. Myös vakavaraisuuspääomavaatimuksen pieneneminen vahvisti vakavaraisuutta. Pääomavaatimusta vähensivät osakkeiden markkinahintojen laskusta johtuva osakeriskin pieneneminen, vakuutusvastuiden pienenemisestä johtuva vakuutusriskin väheneminen ja korkoriskin suojaustason nostosta johtuva korkoriskin pieneneminen.

Sijoitusten tuotot tammi-syyskuulta 2022 olivat -7,8 %. Vain kiinteistösijoituksista saatiin tuottoja. Suurvahingot kasvattivat korvauskuluja ja heikensivät vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden vahvistuminen jatkui

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde nousi 276,6 prosenttiin vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä (12/2021: 192,9 %). Markkinariskin vakavaraisuuspääomavaatimus laski arvopaperihintojen laskiessa ja samaan aikaan oma varallisuus säilyi korkojen nousun vaikutuksesta lähes kesäkuun lopun tasolla.

Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -10,6 % tammi-syyskuussa 2022. Osake- ja korkosijoitustuotot laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta kiinteistösijoitukset tuottivat yhä paremmin kuin henkivakuutussektorin kiinteistösijoitukset pidemmällä aikavälillä keskimäärin.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

In anti-money laundering practices, it is important to strike a balance between managing risks and ensuring a level financial playing field15.12.2022 12:50:00 EET | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has found that there has been an increase in the number of rejections of customer applications and terminations issued by banks to legal entities. The FIN-FSA does not require banks to be exposed to no money laundering and terrorist financing risks at all in their activities. In managing money laundering risks, it is important to strike a balance between how to avoid and manage risks while ensuring a level playing field in society for financial activities and access to essential services.

I metoderna för förhindrande av penningtvätt är det viktigt med balans vid riskhanteringen och tryggandet av rättvisa ekonomiska verksamhetsförutsättningar15.12.2022 12:50:00 EET | Tiedote

Finansinspektionen har sett en ökning i bankernas avslag på kundansökningar från juridiska personer samt antalet uppsägningar av kundrelationer. Finansinspektionen förutsätter inte att det inte får finnas några som helst risker för penningtvätt och finansiering av terrorism i bankernas verksamhet. Vid hanteringen av risker för penningtvätt är det viktigt att hitta en balans mellan hur man undviker och hanterar risker men ändå tryggar rättvisa förutsättningar för ekonomisk verksamhet och tillgången på nödvändighetstjänster i samhället.

Rahanpesun estämisen käytännöissä on tärkeää tasapaino riskien hallinnassa ja tasapuolisten taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisessa15.12.2022 12:50:00 EET | Tiedote

Finanssivalvonta on havainnut, että pankkien oikeushenkilöille antamien asiakashakemusten hylkäämisten ja irtisanomisten määrässä on tapahtunut kasvua. Finanssivalvonta ei edellytä pankeilta sitä, ettei rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä saisi olla niiden toiminnassa lainkaan. Rahanpesuun liittyvien riskien hallinnassa on tärkeää löytää tasapaino siinä, miten vältetään ja hallitaan riskejä mutta kuitenkin turvataan yhteiskunnassa tasapuoliset edellytykset taloudelliselle toiminnalle ja välttämättömien palveluiden saatavuudelle.

Changes in the FIN-FSA Board9.12.2022 10:25:00 EET | Press release

The Parliamentary Supervisory Council, on 9 December 2022, appointed Director General Pauli Kariniemi as a member of the Board of the Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) and Senior Ministerial Adviser, Legislative Affairs Paula Kirppu as his deputy. These appointments were made on the basis of a proposal by the Ministry of Finance. Pauli Kariniemi was also designated as Vice Chair of the FIN-FSA Board. Both appointees serve in the Financial Markets Department of the Ministry of Finance. The appointments are effective from 9 December 2022 and are valid until the end of the Board’s three-year term, which began on 1 January 2021. The Chair of the FIN-FSA Board is Marja Nykänen, Deputy Governor of the Bank of Finland. The other Board members are Lasse Heiniö, MSc, SHV (Actuary accredited by the Ministry of Social Affairs and Health), Martti Hetemäki, Professor of Practice, Leena Kallasvuo, MBA, and Minna Lehmuskero, Senior Actuary. Katja Taipalus, Head of Department at the Bank of Fi

Personbyten i Finansinspektionens direktion9.12.2022 10:25:00 EET | Tiedote

Riksdagens bankfullmäktige utnämnde den 9 december 2022 avdelningschef Pauli Kariniemi till medlem av Finansinspektionens direktion och lagstiftningsrådet Paula Kirppu till hans suppleant. Utnämningarna gjordes på förslag av finansministeriet. Samtidigt förordnades Pauli Kariniemi till vice ordförande i direktionen. De arbetar båda vid finansministeriets finansmarknadsavdelning. Utnämningarna gäller från och med den 9 december 2022 fram till utgången av direktionens treåriga mandatperiod, som inleddes den 1 januari 2021. Ordförande för Finansinspektionens direktion är vice ordföranden i Finlands Banks direktion Marja Nykänen. De övriga medlemmarna är filosofie kandidat, försäkringsmatematiker (SGF) Lasse Heiniö, arbetslivsprofessor Martti Hetemäki, ekonomie magister Leena Kallasvuo och övermatematiker Minna Lehmuskero. Suppleant för Marja Nykänen är avdelningschef Katja Taipalus och suppleant för Minna Lehmuskero är direktör Jaana Rissanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme