Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2022: Suomen finanssisektorin hyvä vakavaraisuus entistä tärkeämpää – epävarmuus leimaa toimintaympäristöä ja riskit pysyneet korkealla tasolla

Jaa
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, kiihtynyt inflaatio ja hidastuva talouskasvu luovat suurta epävarmuutta, samaan aikaan kun korot nousevat ja osakkeiden arvot laskevat. Toimijoiden varautuminen näiden ilmiöiden seurauksiin ja myös mahdollisiin kyberhyökkäyksiin edellyttää kaikissa tilanteissa riittävän suuria vakavaraisuuspuskureita ja omaehtoisia varautumistoimenpiteitä.

Finanssisektorin tila on pysynyt hyvänä, mutta toimintaympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi.

– Finanssivalvonta seuraa toimintaympäristöä tehostetusti, kuten tekevät kaikki muutkin viranomaiset omasta näkökulmastaan. Korkea inflaatio ja korkojen nousu, talouden kasvun heikentyvät näkymät ja energian saatavuuteen liittyvät ongelmat kertovat isoista muutoksista, joihin finanssisektorin on sopeuduttava. Samoin on varauduttava vakavien kyberhyökkäysten mahdollisuuteen. Tämä edellyttää hyviä vakavaraisuuspuskureita ja muuta varautumista finanssisektorilta, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyneet vahvoina

Toimintaympäristön kasvanut epävarmuus on näkynyt kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottojen ehtymisenä, mutta korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvu on tasoittanut pankkisektorin tuloksen heikkenemistä. Epävarman tilanteen jatkuminen luo jatkossakin paineita pankkien tuottokehitykselle sekä lisää riskejä luottotappioiden syntymiselle.

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina ja eurooppalaista keskitasoa vahvempina vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde heikkeni lievästi. Tämän taustalla oli lähinnä voitonjako, joka pitää sisällään omien osakkeiden takaisinostot. Pankkisektorin säilyminen voitollisena vaimensi vakavaraisuussuhteiden laskua. Kertyneet voittovarat ja ylimääräiset pääomapuskurit parantavat suomalaispankkien riskinsietokykyä. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 17,4 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 20,8 % (12/2021: 21,4 %).

Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni negatiivisen sijoitustuoton myötä

Työeläkesektorin sijoitusten tuotto oli -2,1 %, mikä johti vakavaraisuusasteen heikkenemiseen tasolle 133,9 % (12/2021: 136,3 %). Myös vakavaraisuusasema heikkeni hieman tasolle 1,8 (12/2021: 1,9). Sijoitusallokaatiossa ei tapahtunut merkittävää muutosta, osakesijoitukset ovat suurin sijoitusluokka 49,5 prosentin painolla. Palkkasumma kehittyi suotuisasti edellisen vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui selvästi

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 215,0 % (31.12.2021: 192,9 %) eli vahvalla tasolla. Oma varallisuus kasvoi samaan aikaan, kun vakavaraisuuspääomavaatimus laski. Vakavaraisuuden vahvistuminen johtui pääosin korkotason noususta ja henkivakuutusyhtiöiden sijoitusten arvonlaskusta.

Sijoitustuotot olivat -3,7 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä vaikutti negatiivisesti yhtiöiden kannattavuuteen. Osake- ja korkosijoitukset tekivät tappiota, mutta kiinteistösijoitukset tuottivat kuitenkin hyvin.

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistui korkeimmalle tasolleen, sijoitukset tappiolla

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde vahvistui 259,0 prosenttiin (31.12.2021: 242,0 %). Vakavaraisuutta vahvisti vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku.

Vakavaraisuuspääomavaatimus pieneni, koska osakkeiden markkinahintojen lasku pienensi osakeriskin pääomavaatimusta. Lisäksi korkotason jyrkkä nousu pienensi vakuutusvastuita, mikä vahvisti omaa varallisuutta. Oman varallisuuden kasvu kuitenkin hidastui vuoden 2021 loppuun verrattuna, koska kausivaihtelu kasvatti vakuutusmaksuvastuita ja puolestaan pienensi omaa varallisuutta.

Sijoitusten tuotto oli negatiivinen (-2,7 %). Sekä osake- että korkosijoitukset tuottivat tappiota, vain kiinteistösijoituksista saatiin tuottoja. Korvauskulujen kasvu heikensi vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta. Yhdistetty kulusuhde nousi 97,6 prosenttiin.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som över­fördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtals­villkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.

Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.

FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.

Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.

Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye