Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2022: Suomen finanssisektorin hyvä vakavaraisuus entistä tärkeämpää – epävarmuus leimaa toimintaympäristöä ja riskit pysyneet korkealla tasolla

Jaa

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, kiihtynyt inflaatio ja hidastuva talouskasvu luovat suurta epävarmuutta, samaan aikaan kun korot nousevat ja osakkeiden arvot laskevat. Toimijoiden varautuminen näiden ilmiöiden seurauksiin ja myös mahdollisiin kyberhyökkäyksiin edellyttää kaikissa tilanteissa riittävän suuria vakavaraisuuspuskureita ja omaehtoisia varautumistoimenpiteitä.

Finanssisektorin tila on pysynyt hyvänä, mutta toimintaympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi.

– Finanssivalvonta seuraa toimintaympäristöä tehostetusti, kuten tekevät kaikki muutkin viranomaiset omasta näkökulmastaan. Korkea inflaatio ja korkojen nousu, talouden kasvun heikentyvät näkymät ja energian saatavuuteen liittyvät ongelmat kertovat isoista muutoksista, joihin finanssisektorin on sopeuduttava. Samoin on varauduttava vakavien kyberhyökkäysten mahdollisuuteen. Tämä edellyttää hyviä vakavaraisuuspuskureita ja muuta varautumista finanssisektorilta, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyneet vahvoina

Toimintaympäristön kasvanut epävarmuus on näkynyt kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottojen ehtymisenä, mutta korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvu on tasoittanut pankkisektorin tuloksen heikkenemistä. Epävarman tilanteen jatkuminen luo jatkossakin paineita pankkien tuottokehitykselle sekä lisää riskejä luottotappioiden syntymiselle.

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina ja eurooppalaista keskitasoa vahvempina vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde heikkeni lievästi. Tämän taustalla oli lähinnä voitonjako, joka pitää sisällään omien osakkeiden takaisinostot. Pankkisektorin säilyminen voitollisena vaimensi vakavaraisuussuhteiden laskua. Kertyneet voittovarat ja ylimääräiset pääomapuskurit parantavat suomalaispankkien riskinsietokykyä. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 17,4 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 20,8 % (12/2021: 21,4 %).

Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni negatiivisen sijoitustuoton myötä

Työeläkesektorin sijoitusten tuotto oli -2,1 %, mikä johti vakavaraisuusasteen heikkenemiseen tasolle 133,9 % (12/2021: 136,3 %). Myös vakavaraisuusasema heikkeni hieman tasolle 1,8 (12/2021: 1,9). Sijoitusallokaatiossa ei tapahtunut merkittävää muutosta, osakesijoitukset ovat suurin sijoitusluokka 49,5 prosentin painolla. Palkkasumma kehittyi suotuisasti edellisen vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui selvästi

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 215,0 % (31.12.2021: 192,9 %) eli vahvalla tasolla. Oma varallisuus kasvoi samaan aikaan, kun vakavaraisuuspääomavaatimus laski. Vakavaraisuuden vahvistuminen johtui pääosin korkotason noususta ja henkivakuutusyhtiöiden sijoitusten arvonlaskusta.

Sijoitustuotot olivat -3,7 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä vaikutti negatiivisesti yhtiöiden kannattavuuteen. Osake- ja korkosijoitukset tekivät tappiota, mutta kiinteistösijoitukset tuottivat kuitenkin hyvin.

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistui korkeimmalle tasolleen, sijoitukset tappiolla

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde vahvistui 259,0 prosenttiin (31.12.2021: 242,0 %). Vakavaraisuutta vahvisti vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku.

Vakavaraisuuspääomavaatimus pieneni, koska osakkeiden markkinahintojen lasku pienensi osakeriskin pääomavaatimusta. Lisäksi korkotason jyrkkä nousu pienensi vakuutusvastuita, mikä vahvisti omaa varallisuutta. Oman varallisuuden kasvu kuitenkin hidastui vuoden 2021 loppuun verrattuna, koska kausivaihtelu kasvatti vakuutusmaksuvastuita ja puolestaan pienensi omaa varallisuutta.

Sijoitusten tuotto oli negatiivinen (-2,7 %). Sekä osake- että korkosijoitukset tuottivat tappiota, vain kiinteistösijoituksista saatiin tuottoja. Korvauskulujen kasvu heikensi vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta. Yhdistetty kulusuhde nousi 97,6 prosenttiin.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Financial sector’s capital position as at 31 March 2022: Finnish financial sector’s good capital position increasingly important – uncertainty marks the operating environment and risks are elevated9.6.2022 09:45:00 EEST | Press release

The impacts of Russia’s war, the pick-up in inflation and slowdown in economic growth are creating a high level of uncertainty, accompanied by a rise in interest rates and decline in share values. The preparedness of supervised entities for the consequences of these developments and for possible cyber attacks requires sufficiently large capital buffers for all situations and voluntary contingency plans.

Kapitaltäckning och solvens i den finansiella sektorn 31.3.2022: Allt viktigare att den finländska finansiella sektorn hålls kapitalstark – omvärlden präglas av osäkerhet och riskerna ligger kvar på en hög nivå9.6.2022 09:45:00 EEST | Tiedote

Effekterna av Rysslands anfallskrig, inflationsökningen och den avtagande ekonomiska tillväxten skapar stor osäkerhet samtidigt som räntorna stiger och aktievärdena sjunker. Beredskap för konsekvenserna av dessa fenomen och även för eventuella cyberattacker kräver att aktörernas kapitalbuffertar är tillräckligt stora i alla situationer och de frivilliga beredskapsåtgärderna tillräckliga.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme