Finanssivalvonta

Finanssivalvonnan konferenssi: EU:n finanssimarkkinat nyt ja tulevaisuudessa

Jaa
Koronapandemia on vaikuttanut talouteen ja finanssisektoriin maailmanlaajuisesti ja on myös vahvistanut finanssisektorin muutostrendejä. Näistä näkyvin on digitalisaatio, joka tehostaa finanssisektorin toimintaa ja edistää innovaatioita mutta tuo myös mukanaan uudenlaisia riskejä: finanssisektori onkin ollut yksi merkittävimmistä kyberhyökkäysten kohteista maailmanlaajuisesti. Myöskään tarve ilmastonmuutosta torjuviin toimiin ei ole vähentynyt pandemian aikana ja finanssisektorin tuleekin huomioida aiempaa aktiivisemmin ilmastonmuutoksen vaikutukset niin omaan liiketoimintaansa kuin asiakkaidensa riskeihin.

Finanssivalvonnan konferenssissa 2.11.2021 otsikolla ”EU financial markets now and in the future” pureudutaan kansainvälisten ja kotimaisten vaikutusvaltaisten puhujien johdattamana siihen, miten finanssisektori on selviytynyt yllättävästä, koronan tuomasta kriisistä ja miten se säilyttää kestävyytensä myös jatkossa.

- Talous on selvinnyt odotuksia paremmin koronakriisistä, koska valtiot ja keskuspankit ovat pystyneet tukemaan kotitalouksien ja yritysten velkakestävyyttä ja valvojat edesauttamaan finanssisektorin kykyä palvella asiakkaitaan. Kriisi ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja onkin tärkeää, että askeleet kohti uutta normaalia ovat vielä riittävän varovaisia, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa avauspuheessaan.

Digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat finanssisektoria

Vaikka viime aikoina katse on kohdistunut pandemiakriisistä selviämiseen, aikaisemmatkin trendit ovat vahvistuneet. Digitalisaatiokehitys sen sijaan on jopa nopeutunut koronapandemian aiheuttamien rajoitusten myötä.

- Digitalisaatio on kasvattanut myös finanssisektorin riskejä. Finanssisektori onkin ollut kansainvälisen arvion mukaan toiseksi merkittävin kyberhyökkäysten kohde terveyssektorin jälkeen. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että toimijat ottavat kyberuhat vakavasti ja varautuminen niihin on riittävää. Tässä on vielä tehtävää niin lainsäädännön, valvonnan kuin toimijoiden osalta, Tuominen toteaa.

Ilmastonmuutoksen huomioiminen vakuutus- ja pankkisektoreilla on muuttunut yhä tärkeämmäksi osaksi toimijoiden riskienhallintaa. Liiketoiminnassa on huomioitava sekä suorat että siirtymäriskit, joita ilmastonmuutos tuo mukanaan. Pankkien ja vakuutustoimijoiden on luotava katse 30 vuotta eteenpäin kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Samalla kun sijoittajien kiinnostus vihreitä tuotteita vastaan on kasvanut, on myös riski niin kutsutusta viherpesusta lisääntynyt. Sijoittajansuojaa onkin vahvistettu toimijoille asetetuilla tiedonantovelvoitteilla. Finanssivalvonta arvioi sijoittajille annettavaa tietoa esimerkiksi rahastojen sääntöjen hyväksynnän yhteydessä. Tiedon oikeellisuuden varmistaminen edellyttää selkeitä määrittelyjä ja vahvaa asiantuntemusta kestävyystekijöistä.

Velkaantuneisuuden kasvu ja toimintaympäristön riskit on otettava huomioon

Koronapandemian aikana valtioiden ja kotitalouksen velka on kasvanut. Valtiot ovat ottaneet velkaa kriisistä selviytymiseen, mutta kotitalouksien velkaa ovat kasvattaneet asumisen investoinnit, joita on tehty niin koronan tuomien elämänmuutosten kuin alhaisen korkotasonkin kannustamina.

- Jo ennen koronaa oli riski talouskasvun hiipumisesta, joka johtuu väestörakenteesta ja heikosta tuottavuuden kasvusta. Tämä riski ei ole kadonnut, mutta nyt se kohdataan aikaisempaa velkaantuneempana, Tuominen toteaa.

Yhdessä hidas talouskasvu, alhainen syntyvyys ja sen aiheuttama väestön demografinen muutos, matalat korot sekä osakemarkkinoiden korkeat arvostustasot luovat haasteellisen ympäristön myös eläkesektorille, koska järjestelmän kestävyyttä tukevan tuottotavoitteen saavuttaminen vaatisi aikaisempaa suurempaa riskinottoa. Tämä riskinotto kuitenkin lisäisi eläkesektorin systeemistä riskiä kriisitilanteissa.

Konferenssissa useita kansainvälisiä ja kotimaisia talousvaikuttajia

Konferenssissa esiintyvät puhujina Euroopan keskuspankin valvontaneuvoston puheenjohtaja Andrea Enria, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri ja Finanssivalvonnan johtokunnan varapuheenjohtaja Leena Mörttinen, eurooppalaisen vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomaisen EIOPAn aikaisempi hallintoneuvoston puheenjohtaja Gabriel Bernardino, Sampo-ryhmän konsernijohtaja Torbjörn Magnusson sekä Euroopan komission DG FISMAn pääjohtaja John Berrigan. Sijoittamista käsittelevässä paneelissa keskustelevat Finanssivalvonnan Niina Bergringin johdolla Pörssisäätiön johtaja Sari Lounasmeri, KEVAn sijoitustoimintojen apulaisjohtaja Erika Tikka sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn pääekonomisti ja riskianalyysiosaston päällikkö Steffen Kern. Seminaarin tallenne ja esitykset julkaistaan seminaarisivulla.

Katso myös

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anneli Tuominen, johtaja
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030, klo 9-16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som över­fördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtals­villkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.

Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.

FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.

Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.

Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye