Finanssivalvonta

Finanssivalvonnan seminaari: Digitalisaatio, tekoäly ja datan käyttö muuttavat finanssipalveluita, kuinka käy asiakkaan?

Jaa

Digitalisaatio, tekoäly ja yhä laajempi datan käyttö parantavat finanssialan kustannustehokkuutta ja mahdollistavat parempien palveluiden tarjoamisen asiakkaille. Ne voivat hyödyttää monin tavoin sekä asiakkaita että palveluntarjoajia. Muutokseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka toimijoiden on tunnistettava ja hallittava.

Finanssivalvonnan seminaarissa 26.11.2019 pureudutaan näihin teemoihin otsikolla ”Digitalisaatio, tekoäly ja datan käyttö muuttavat finanssipalveluita, kuinka käy asiakkaan?”

- Tekoälyn ja datan hyödyntäminen mahdollistavat palveluiden räätälöinnin aivan uudella tavalla. Lainsäädännön ja valvonnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei teknologian mahdollisuuksia käytetä väärin, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Vastuu palveluista on aina toimiluvan haltijalla

Parhaimmillaan digitalisaatio mahdollistaa palveluiden tuottamisen aiempaa kustannustehokkaammin ja varmemmin. Finanssialan toimijoilla tulee kuitenkin aina olla kyky tunnistaa ja arvioida myös kriittisesti digitalisaation tuomia riskejä. Esimerkkejä näistä ovat kyberriskit sekä ulkoistuksiin liittyvät pitkät alihankintaketjut.

- Finanssialan toimijoiden tulee muistaa, että vastuu esimerkiksi tekoälyä hyödyntävistä automatisoiduista päätöksistä ja ulkoistamisista säilyy aina toimiluvan haltijalla, viime kädessä yhtiön hallituksella, Tuominen muistuttaa.

Digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttävät toimijoilta sekä investointeja että tieto- ja viestintäteknologian erityisosaajia. Digitalisaatio voikin näyttäytyä eri tavoin eri toimijoille: toiset pystyvät hyödyntämään digitalisaation etuja investoimalla teknologiaan ja houkuttelemalla teknologiaosaajia palvelukseensa samalla kun toisilla on vaikeuksia pysyä mukana muutoksessa.

Helppokäyttöiset ja luotettavat finanssipalvelut kuuluvat kaikille

Euroopan komission tänä vuonna julkaiseman maaraportin mukaan suomalaisten digitaidot ovat Euroopan parhaat: suomalaisista 76 prosentilla on vähintään digitaaliset perustaidot (EU:n keskiarvo: 57 %). Suomi on myös Euroopan kärjessä sähköisten pankkipalvelujen käyttäjänä yhdessä Hollannin kanssa: suomalaisista internetin käyttäjistä 94 prosenttia käytti sähköisiä pankkipalveluja vuonna 2018 (EU:n keskiarvo: 64 %).*

Meillä on kuitenkin käyttäjäryhmiä, joille on haastavaa pysyä mukana murroksessa. - On tärkeää, että palveluja on kaikkien saatavilla myös digitalisoituvassa yhteiskunnassa, Tuominen toteaa.

Finanssivalvonta haluaa tukea finanssialan digitalisaatiota. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet kiinnostavat laajasti myös uusia toimijoita. Finanssivalvonnan Innovaatio-HelpDeskille esitettyjen kysymysten kolmen kärjen muodostavat maksupalvelut, alustapohjaiset liiketoimintamallit ja virtuaalivaluuttojen tarjonta.

Katso myös

Seminaarisivu

Anneli Tuomisen puhe

*Euroopan komission maaraportti 2019: Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anneli Tuominen, johtaja

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030, klo 9-16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Financial Supervisory Authority extends the validity of its profit distribution recommendation until 1 January 2021 and clarifies expectations related to capital and liquidity buffers29.7.2020 11:10:00 EESTPress release

On 28 July 2020, the European Central Bank (ECB) issued a recommendation to the credit institutions under its supervision to refrain from distributing profits until 1 January 2021. The ECB recommendation calls on national supervisors to extend similar principles to cover the credit institutions under their own supervision. On 27 May 2020, the European Systemic Risk Board (ESRB) also issued a recommendation on the restriction of profit distributions until 1 January 2021.

Finansinspektionen förlänger giltighetstiden för sin vinstutdelningsrekommendation till 1.1.2021 och förtydligar förväntningarna i anslutning till kapitaltäcknings- och likviditetsbuffertar29.7.2020 11:10:00 EESTTiedote

Europeiska centralbanken (ECB) publicerade den 28 juli 2020 en rekommendation för kreditinstituten under dess tillsyn att avstå från vinstutdelning fram till den 1 januari 2021. I ECB:s rekommendation uppmanas de nationella tillsynsmyndigheterna att utsträcka motsvarande principer till kreditinstitut som står under deras tillsyn. Också Europeiska systemrisknämnden (ESRB) gav den 27 maj 2020 en rekommendation om avstående från vinstutdelning fram till den 1 januari 2021.

Finanssivalvonta pidentää voitonjakosuosituksensa voimassaoloaikaa 1.1.2021 saakka ja selventää vakavaraisuus- ja likviditeettipuskureihin liittyviä odotuksia28.7.2020 16:00:00 EESTTiedote

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti 28.7.2020 valvomilleen luottolaitoksille suosituksen pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021 saakka. EKP:n suosituksessa kehotetaan kansallisia valvojia ulottamaan vastaavat periaatteet koskemaan omassa valvonnassaan olevia luottolaitoksia. Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) on antanut 27.5.2020 suosituksen pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021 saakka.

Makrotillsynsbeslut: Bolånetaket mildras, det kontracykliska buffertkravet för kreditinstitut hålls oförändrat på nivån 0,0 procent29.6.2020 14:00:00 EESTTiedote

Finansinspektionens direktion återställer bolånetaket på basnivån 90 % för andra än förstagångsköpare. Genom beslutet stöds verksamheten på bostadsmarknaden i det förändrade ekonomiska läget till följd av coronapandemin. Direktionen ställer inte något kontracykliskt buffertkrav för banker och andra kreditinstitut.

Makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakattoa kevennetään, luottolaitosten muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy ennallaan 0,0 prosentissa29.6.2020 14:00:00 EESTTiedote

Finanssivalvonnan johtokunta palauttaa asuntolainojen lainakaton perustasolle 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnonostajille. Päätöksellä tuetaan asuntomarkkinoiden toimintaa koronapandemian seurauksena muuttuneessa taloustilanteessa. Johtokunta ei aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta pankeille ja muille luottolaitoksille.

Macroprudential decision: Residential mortgage loan cap to be relaxed, countercyclical capital buffer rate remains unchanged at 0.0 percent29.6.2020 14:00:00 EESTPress release

The Board of the Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) is restoring the loan cap for residential mortgage loans other than first-home loans to the standard level of 90%. This decision supports the proper functioning of the housing market in an economic environment altered by the coronavirus pandemic. The Board will not impose a countercyclical capital buffer (CCyB) requirement on banks and other credit institutions.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme