Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.− 31.3.2023

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2023 ja vastaavalla jaksolla 2022, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Tammi-maaliskuun liikevaihto oli hieman edellisvuotta korkeampi. Lauha talvi ja alentuneet sähkönhinnat laskivat liiketoiminnan kustannuksia. Voitto ennen veroja oli -80,4 (63,1) miljoonaa euroa. Tarkastelukauden tappio aiheutui häviösähkön hankintahintaa suojaavien sähköjohdannaisten markkina-arvon negatiivisesta muutoksesta.
• Kantaverkkomaksut jätettiin perimättä tammi- ja helmikuulta. Tämä kompensoitiin yhtiön tuloksessa pullonkaulatuottojen kohdistuksella.
• Sähkön siirron pullonkaulat ja aluehintaerot pohjoismaissa olivat merkittävästi edellisvuotta alemmat. Pullonkaulatuottoja kertyi 71,1 (166,6) miljoonaa euroa.
• Yhtiön investointiohjelma etenee suunnitelmallisesti ja investoinnit olivat edellisvuotta korkeammat. Fingridin maksuvalmius pysyi vahvana.

Toimitusjohtajan katsaus: ”Kriisistä ulos ja katse energiajärjestelmän modernisointiin”

Sähkön saatavuuden osalta mennyt talvi sujui hyvin – kiitos lauhan ja tuulisen sään sekä suomalaisten hienon venymisen sähkön säästöön. Talven leutoutta kuvaa hyvin se, että sähkönkäytön Suomen korkein kulutus saavutettiin vasta maaliskuun yhdeksäntenä päivänä, jolloin huipputunnin kulutus oli keskimäärin 12 192 megawattia. Tämä on kaukana ennätystasosta 15 105 megawattia, joka saavutettiin vuoden 2016 tammikuun kovilla pakkasilla. Olimme varautuneet paljon pahempaan, mutta onneksi pahin ei toteutunut. Kantaverkon käyttövarmuus oli koko talven korkealla tasolla.

Edellisenä vuonna alkanut sähkön hinnan merkittävä nousu Euroopassa johti vilkkaaseen keskusteluun sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Markkinamekanismi toimi kuitenkin juuri niin kuin sen pitääkin: tuotantokustannusten noustessa hyödykkeen hinta nousi. Komission tekemissä sähkömarkkinoiden muutosehdotuksissa marginaalihinnoittelu säilyy markkinoiden toiminnan ytimenä. Euroopan tasolla luodut sähkömarkkinoiden pelisäännöt toivat kriisitilanteessakin investoijien kaipaamaa vakautta: Euroopan markkinoiden pelisäännöt eivät altistu kansallisille päivän politiikan riskeille.

Leudon sään takia sähkön hinnat laskivat merkittävästi viime vuoden huipputasoista. Sähkön hinnan lasku näkyi myös voimajärjestelmän reservien hintojen laskuna, jota vauhditti merkittävästi reservimarkkinoiden osittainen avaaminen maiden rajat ylittävälle kilpailulle. Tämä oli konkreettinen askel kansallisista reservimarkkinoista kohti Euroopan laajuisia reservimarkkinoita. Talven rauhoittuneen sähkömarkkinatilanteen takia Fingridin saamat pullonkaulatuotot alenivat merkittävästi. Aiemman ilmoituksen mukaisesti jätimme kantaverkkomaksut perimättä tammi- ja helmikuulta. Tätä kompensoitiin yhtiön tuloksessa pullonkaulatuotoilla, joita edellisenä vuonna kertyi ennätysmäärä.

Suomella on mahdollisuus tehdä vihreästä siirtymästä todellinen teollinen menestystarina ja hyvinvoinnin luoja. Energiajärjestelmämme kehittyy hurjaa vauhtia. Suomessa kulutettu sähkö on entistä vähäpäästöisempää. Maaliskuussa julkaisemassamme sähköjärjestelmävisiossa varaudutaan merkittävään sähkön kulutuksen ja tuotannon kasvuun. Fingridille tulevat tuotannon liityntäkyselyt jatkavat kasvuaan: maatuulivoiman rinnalla nyt myös aurinko- ja merituulivoimainvestoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Tuotannon kasvu vetää puoleensa sähkön kulutusta ja ulkomaisia investoijia. Sähkön kulutukseen liittyviä liityntäkyselyitä on jo 12 000 megawatin edestä! Luotettavat sähköverkot ovat yksi tärkeimmistä kansallisista kilpailukykytekijöistä vihreän siirtymän teollisissa hankkeissa. Yhtiön investointiohjelma etenee suunnitellusti ja meillä on käynnissä noin sata eri vaiheissa olevaa kantaverkkoinvestointihanketta.

Fingridissä on jo vuosia panostettu avoimen, kehittämiseen kannustavan ja yhteisöllisen yrityskulttuurin vahvistamiseksi. Pitkäjänteinen työ on huomattu myös yhtiön ulkopuolella. Vuosi sitten savutettu kolmas sija Great Place to Workin suurten yritysten sarjassa sai tänä vuonna hienon jatkumon Fingridin viedessä voiton Suomen innostavimmat työpaikat -kilpailun keskisuurten yritysten sarjassa.

Avainluvut

M€	1−3/23	1−3/22	muutos %	1−12/22
Liikevaihto	355,3	331,7	7,1	1 815,2
Liikevoitto*	70,9	61,9	14,5	149,8
Voitto ennen veroja	-80,4	63,1	-227,3	257,4
Voitto ennen veroja **	69,6	59,5	16,9	136,4
Kauden voitto	-64,3	50,6	-227,0	205,8
Investoinnit, brutto	56,9	45,6	24,7	276,1
Liiketoiminnan nettorahavirta***	-76,9	245,3	-131,3	747,5
Korollinen nettovelka	363,8	696,3	-47,7	322,7
Taseen loppusumma	3 111,5	2 749,6	13,2	3 216,6
Omavaraisuusaste %	21,1	25,4		22,4
* Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta
** Voitto ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta
*** Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen

• Liikevoitto ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 70,9 (61,9) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta kasvoi edellisvuodesta korkeampien tasepalvelutuottojen vuoksi.
• Rajasiirtoyhteyksiltä kertyneet pullonkaulatuotot olivat 71,1 (166,6) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuotot, jotka sisältävät siirto-oikeuden Suomen ja Viron rajalla, olivat yhteensä 82,6 miljoonaa euroa, josta Fingridille jäävä osuus on 67,0 (166,6) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja kohdistettiin liikevaihtoon 67,9 (0,0) miljoonaa euroa kattamaan kantaverkkomaksujen perimättäjättämistä ja liiketoiminnan muihin tuottoihin 20,5 (0,0) miljoonaa euroa kattamaan liiketoiminnan kustannuksia. Fingrid tulee jatkossa käyttämään pullonkaulatuottoja rajakapasiteettia lisäävien investointien rahoittamiseen sekä kohdistaa niitä liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin asiakkaidensa hyväksi.
• Liiketoiminnan nettorahavirta laski pääosin alentuneiden pullonkaulatuottojen seurauksena. Yhtiön maksuvalmius säilyi korkeana.

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat 

• Tammi-maaliskuun aikana Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli 100 %. Kantaverkossa ei ollut markkinoiden toimintaan vaikuttavia häiriöitä.
• Säätila oli alkuvuoden osalta leuto. Suomalaiset säästivät edelleen sähkön kulutuksessa ja Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 22,2 (23,5) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 18,3 (20,0) terawattituntia, mikä oli 76,2 (77,1) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 16,1 (17,5) terawattituntia, mikä oli 72,6 (74,5) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Suomesta vietiin sähköä 1 % tunneista Viroon ja nettovientiä Ruotsiin oli 8 % tunneista.
• Talvikauden 2022-2023 sähkönkulutuksen kulutushuippu saavutettiin 9.3.2023, jolloin kulutus oli aamun 8 – 9 tunnilla 12 192 megawattia. Sähköä tuotiin Ruotsista noin 1 351 megawattia ja Viroon vietiin sähköä noin 470 megawattia. Tukkusähkön Suomen aluehinta oli 8-9 tunnilla 158,09 €/MWh. 
• Fingridillä oli toteutuksessa 65 sähköasemahanketta ja noin 230 kilometriä voimajohtohankkeita.Fingrid teki investointipäätökset kaikkiaan neljän uuden 110 kV sähköaseman rakentamisesta Böleen, Satakuntaan Harjavaltaan, Kolsiin ja Kissakujalle. Lisäksi päätettiin Siikajoki-Sorsaraivio johto-osuuden uusimisesta, Vanajan 110 kV sähköaseman ja Naantalinsalmen 110 kV sähköaseman laajennuksista ja 110 kilovoltin voimajohdon uusimisesta Nurmijärvellä.
• Työtapaturmien määrä Fingridin voimajohto- ja sähköasematyömailla laski. 12 kuukauden tarkastelujaksolla tapaturmataajuus oli 4,96 kun vuoden 2023 välitavoitteeksi on asetettu alle 5.
• Fingrid saavutti erittäin hyvän tuloksen kansainvälisessä kunnossapidon ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) -tutkimuksessa, jossa arvioidaan sähkönsiirtoyhtiöiden kunnossapidon tehokkuutta ja laatua.Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli tutkimuksessa jälleen huippuluokkaa ja kunnossapidon kustannukset keskimääräistä alemmat. Sähköasemien kunnossapidossa Fingrid sai huippusuoriutuja-maininnan.
• Fingrid julkaisi sähköjärjestelmävision, jossa kuvataan sähköjärjestelmän muutosilmiöitä jaSuomen kasvumahdollisuuksia puhtaassa energiantuotannossa ja teollisessa sähkön kulutuksessa. Fingrid varautuu merkittävään sähkön kulutuksen ja tuotannon kasvuun sekä luodaan valmiutta kantaverkon päävoimansiirtoverkon kehittämiselle pitkällä aikavälillä.
• Tasevastaavien tasepalvelumaksut nousivat 1.1.2023alkaen 1,7 euroon megawattitunnilta. Fingrid ilmoitti tasepalvelumaksujen laskevan 1.5.2023 alkaen 1,2 euroon megawattitunnilta. Hinnanmuutosten taustalla on sähköjärjestelmän reservikustannusten ja sähkömarkkinatilanteiden muutokset.
• Fingrid voitti Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen keskisuurten yritysten sarjassa. Valinta pohjautuu PeoplePower-henkilöstötutkimuksen tuloksiin.
• Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jukka Ruusunen ilmoitti 2.3.2023 jäävänsä eläkkeelle 31.12.2023.
• Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 31.3.2023 vuoden 2022 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 88 691 600,00 euroa, maksettiin 5.4.2023. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Linna ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin uudeksi jäseneksi valittu Leena Mörttinen. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jukka Reijonen ja hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Jero Ahola ja Anne Jalkanen.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt 

Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) on 25.5.2022 jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Fingridin näkemyksen mukaan TVO:n esittämät väitteet ovat perusteettomia. Fingrid on antanut Energiavirastolle vastineensa TVO:n tutkintapyynnössä esittämiin väittämiin.

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER teki 14.9.2022 päätöksen pitkän aikavälin hintasuojausmahdollisuuksista Suomen ja Ruotsin välillä. ACER velvoitti tekemässään päätöksessä Suomen ja Ruotsin siirtoverkonhaltijoita varmistamaan muiden suojaustuotteiden saatavuuden ja kehittämään tarvittavat järjestelyt suojaustuotteiden tarjoamiseksi. Fingrid on 14.11.2022 valittanut päätöksestä ACERin valituslautakuntaan.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 2.3.2023 annetusta.

Lisätietoja:

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5140 tai +358 40 593 8428

Jukka Metsälä, talous- ja rahoitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5213 tai + 358 40 563 3756

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.

www.fingrid.fi